Häiritseekö sua jotenkin, jos varakkaat isovanhemmat matkustavat puolet vuodesta ulkomailla? Jos on tämmösten naapuri esimerkiksi?

Vierailija kirjoitti:

Meillä ex-mies matkustelee jatkuvasti miten sattuu ja laittaa viestin ettei hae lapsia, koska on Pariisissa tai Nykissä. Ihan kiusallaan käy, että saa leveillä lapsilleen kuinka on maailman mies ja äiti on köyhä yh.

täällä kohtalotoveri. se oli rankkaa, kun lapset oli teinejä. nyt 10v. myöhemmin on eri ääni kellossa. karmaa ehkä?  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Häiritsee tämä nykypäivän isovanhemmuus. Puolet vuodesta reissataan jossain ja se toinen puolikas sitten vedetään viiniä teatteri-illallisilla. Apua lastenhoidossa ei saa kuin muutamana päivänä vuodesta ja nekin on päiviä mitkä isovanhemmat ovat valinneet. Sekin on sitten sellaista näytösluontoista, että viedään lapsenlapsi jonnekin lintsille, käydään mäkkärissä ja ostetaan säkkikaupalla karkkia. Yöhoito ei yleensä onnistu edes, koska illalla on taas joku meno jonnekin oopperaan.

Ei isovanhempien ole tarkoitus olla mitään lastenhoitajia. Isovanhempiin voi luoda läheisen suhteen muutenkin.

Kun lapset kasvavat, tuollaiset oopperaisovanhemmat saattavat hyvässä lykyssä ottaa heitä mukaan ulkomaanmatkoille. 

Aika moni nykypäivän isovanhempi on hoidattanut lapsensa omilla vanhemmillaan. Itsekin olin melkein kaikki lomat sisarusten ja serkkujen kanssa mummolassa. Nyt vanhempani vastaavat liki joka kerta apua pyytäessäni, ehkä muutaman kerran vuodessa, että "minä olen jo omat lapseni hoitanut". Tekisi mieli kysyä, että oletko tosiaan, mutta mitä sitä riitaa haastamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Häiritsee tämä nykypäivän isovanhemmuus. Puolet vuodesta reissataan jossain ja se toinen puolikas sitten vedetään viiniä teatteri-illallisilla. Apua lastenhoidossa ei saa kuin muutamana päivänä vuodesta ja nekin on päiviä mitkä isovanhemmat ovat valinneet. Sekin on sitten sellaista näytösluontoista, että viedään lapsenlapsi jonnekin lintsille, käydään mäkkärissä ja ostetaan säkkikaupalla karkkia. Yöhoito ei yleensä onnistu edes, koska illalla on taas joku meno jonnekin oopperaan.

Ei isovanhempien ole tarkoitus olla mitään lastenhoitajia. Isovanhempiin voi luoda läheisen suhteen muutenkin.

Kun lapset kasvavat, tuollaiset oopperaisovanhemmat saattavat hyvässä lykyssä ottaa heitä mukaan ulkomaanmatkoille. 

Aika moni nykypäivän isovanhempi on hoidattanut lapsensa omilla vanhem

60-luvulla stadissa oli vaikeuksia saada hoitopaikkaa. Kunnallisissa ei ollut tilaa ja yksityinen maksoi liikaa.

Muistan kyllä että mummi hoiti meitä serkuksia sillointällöin kesällä. Heti aamusta lähdettiin Brahen kentälle, siellä saimme riehua tuntikausia ja söimme myös kenttälounaan. Mummi istui varjossa viltin päällä ja kutoi sukkia. 4 aikaan palattiin kotiin ja vanhempien luo. 

Omia vanhempiani en rasittanut lastenhoidolla. Mökillä olimme yhdessä muutaman päivän mutta kaupungissa ei koskaan, he olivat töissä ja väsyneitä. Sunnuntaisin pyysivät meidät syömään. Äitini kuoli kun 3. lapseni oli 4v, kuopusta ei kumpikaan ehtinyt näkemään.

Asun osittain ulkomailla ja ehdin hyvin hoitamaan lastenlapsia. Ensimmäisenä ikävuotena hoidin heitä viikoittain jotta miniä pääsi harrastukseensa päiväsaikaan. Edelleenkin aina kun tarvitaan. Yksi pyörähtää tässä joka viikko mummin luona syömässä ja aina olen onneksi ollut Suomessa kun sairastapauksen takia on kaivattu apua.  Onneksi olen ollut sairauslomalla ja tk-eläkkeellä 6v ennen työeläkkeelle jääntiä, tuskin olisi muuten ollut mahdollista

Minä taas toivoisin, että lasteni isovanhemmat matkustelisivat tai tekisivät jotain muutakin kuin istuisivat kotona tuijottamassa telkkaria.

Miten on? Taas.