Jos tavallisessa suvussa on yksittäinen erittäin varakas henkilö, niin miten pitkälle asti muut olettavat hänen auttavan rahallisesti muita?

Ei ole odotettu auttavan ketään. Ei sukua, lapsia tai omia vanhempiaan. 

En oleta että suvun rikkaat jäsenet auttavat taloudellisesti, varsinkaan suoraan. Mutta ne, joiden kanssa olen läheisempi, ovat kyllä auttaneet kontakteillaan ja vaikkapa tarjoamalla majapaikan luotaan. Erityisesti tuo majoituksen tarjoaminen tuntuu olevan palstan persaukisille aika karmea ajatus, että ehkä se sitten tosiaan on varakkaamman väen juttu. 

No itse näkisin että omia vanhempia ja omia lapsia lähinnä autetaan. Jos minusta tulisi rikas yhtäkkiä ostaisin omille tädeilleni jotain koska he ovat olleet niin paljon elämässäni omien vanhempieni kuoltua. Että kai sitä voi mennä tilanteen mukaan. Ja esim. jos vaikka omat vanhemmat on kusipäitä ja kaltoin kohdelleet niin eihän niitä silloin tarvitse auttaa.

En todellakaan rupeaisi mitään serkun kissan kaimoja avustamaan.

Vierailija kirjoitti:

En oleta että suvun rikkaat jäsenet auttavat taloudellisesti, varsinkaan suoraan. Mutta ne, joiden kanssa olen läheisempi, ovat kyllä auttaneet kontakteillaan ja vaikkapa tarjoamalla majapaikan luotaan. Erityisesti tuo majoituksen tarjoaminen tuntuu olevan palstan persaukisille aika karmea ajatus, että ehkä se sitten tosiaan on varakkaamman väen juttu. 

Ot mutta en ymmärrä miten se on niin kauhistus jollekin, että voidaan kyläillä yön yli sukulaisilla. Kutsu kuitenkin kulkee kumpaankin suuntaan eikä sitä tyhjin käsin mennä isäntäväen jääkaappia tyhjentämään tms. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi tätä aloitusta on miinustettu näin paljon?

Mielestäni ihan asiallinen hypoteettinen kysymys. Itsekin olen tätä asiaa miettinyt, vaikka ei ole mitenkään omalla kohdalla tai lähipiirissä tällaista tilannetta. Jos omaisuutta olisi kymmeniä miljoonia euroja, niin kyllähän sitä haluaisi auttaa lähipiiriä. Ostaisi perheenjäsenille asunnot ja maksaisi heidän mahdolliset velat pois. Mutta mihin se raja sitten vedetään? Kuuluisiko esimerkiksi muistaa serkkuja rahalahjalla silloin tällöin? Sekin myös mietityttää vaikuttaisiko äkkirikastuminen ihmisten väleihin, tulisiko läheisten kanssa olosta kiusallista, jos toisella rahaongelmia ja itsellä ei? Olettaisivatko he, että jos käydään jossain (ravintola, elokuvateatteri ym. että rikas aina maksaa) tai tulisiko heille pikemminkin olo, että tottakai itse haluavat maksaa.

Ainoa tuosta iloitseva olisi verottaja. Ensin niistä tuloista pitäisi maksaa veroja vähintään 34% (joko ansio- tai pääomatuloja) ja sitten vielä lahjaveroa 10-15%, kun tukee sukulaista. Miksi kukaan haluaisi auttaa sukulaisia, jotka eivät välttämättä maksa veroja lainkaan, mutta haluavat siivun toisen työnteon saavutuksista.

Ei kuulu auttaa kuin puolisoaan ja lapsiaan (olettaen että lapset tehty eettisesti kestävästi eikä kyseessä esim. R*iskauslapsi). Muu täysin vapaaehtoista. Itse en varmaan sukulaisille antaisi mitään, arvostus on ollut niin vähäistä, mutta ovat kyllä aina olleet loisimassa clouttia jos olen saanut muilta tunnustusta. Pikkumaista ja ikävää sakkia

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ei ole rikas mutta varakas kylläkin. Koko sukunsa on pienituloisia tai työttömiä. Täytyy sanoa että kovasti lypsävät miestä ja käsi on herkästi ojolla. Mies on maksanut isänsä asunnon, lainannut rahaa äidilleen, avustanut veljeään ja tämän perhettä. Kerran sai viestin tuntemattomasta numerosta jossa pyydettiin rahaa lainaksi. Kävi ilmi että se oli isän uuden puolison tyttären aviomies, joka oli luuli että mieheni voisi hänellä lainata rahaa.

Ihan hyvä se on lähipiiriä jossain määrin avustaa mutta kurjalta tuntuu että kuvittelevat saavansa rahaa milloin mihinkin juttuun ja mieheni aina tarjoavan ravintolassa ja kaupassa sekä tuovan tuliaisia ja lahjoja.

Lainaaminen ei käsitykseni mukaan ole mitään antamista.  Jotkut, niin kuin sinäkin jostain syystä niin kuvittelee. Pankitkin sitten kaiketi ovat niitä uhreja, kun joutuvat "antamaan" ihmisille asuntoja jne.

Siskoni on varalas, itsevolen keskituloknen. En odota enkä kyllä tarvitsekaan mitään muuta kuin tavallista sisarrakkautta.

En odota mitään, en pyydä mitään. Eivät edes kyytiä tarjoa, vaikka samaan paikkaan ollaan menossa. Me köyhät tulemme julkisilla puolen Suomen halki

En tiedä miten käyttäytyisin jos minusta vaikka tulisi nyt lottomiljonääri, mut satavarmasti ainakin veljeni olisi käsi ojossa kinuamassa rahaa, samoin siskoni.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miten käyttäytyisin jos minusta vaikka tulisi nyt lottomiljonääri, mut satavarmasti ainakin veljeni olisi käsi ojossa kinuamassa rahaa, samoin siskoni.

Entä jos tilanne olisi toisin päin...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni ei ole rikas mutta varakas kylläkin. Koko sukunsa on pienituloisia tai työttömiä. Täytyy sanoa että kovasti lypsävät miestä ja käsi on herkästi ojolla. Mies on maksanut isänsä asunnon, lainannut rahaa äidilleen, avustanut veljeään ja tämän perhettä. Kerran sai viestin tuntemattomasta numerosta jossa pyydettiin rahaa lainaksi. Kävi ilmi että se oli isän uuden puolison tyttären aviomies, joka oli luuli että mieheni voisi hänellä lainata rahaa.

Ihan hyvä se on lähipiiriä jossain määrin avustaa mutta kurjalta tuntuu että kuvittelevat saavansa rahaa milloin mihinkin juttuun ja mieheni aina tarjoavan ravintolassa ja kaupassa sekä tuovan tuliaisia ja lahjoja.

 

Lainaaminen ei käsitykseni mukaan ole mitään antamista.  Jotkut, niin kuin sinäkin jostain syystä niin kuvittelee. Pankitkin sitten kaiketi ovat niitä uhreja, kun joutuvat "antamaa

Silti lainaaminenkin voi auttaa tosi paljon. Meillä mies lainasi lapselle ja tämä puolisolle 115k korottomasti, kun olivat ostamassa uutta asuntoa. Oli siitä iso apu, ettei tarvinnut tuosta väliaikaisrahoituksesta maksaa korkoa.

Suvussa ei ole autettu kuin omia lapsia/lapsenlapsia. Käsittääkseni ei ole kyllä muuten kyseltykkään. Vaikka suvussa yksi lottomiljonäärikin Joka tunnusti suvulle aikalailla heti asian kun voitto tuli. En ainakaan tiedä että sukulaiset olisivat olleet käsi ojossa. Ja itseasiassa kun lottovoittaja tarjoutui maksamaan isovanhemmalle useamman tuhannen euron jutun niin tämä kieltäytyi ja maksoi itse kun ei ihan varaton kuitenkaan ollut.