Kun olin käräjillä vastapuoli keksi minusta todella uskomattomia tarinoita viimeisen 25 vuoden ajalta, lähes vieraat ihmiset väittämässä niin, joten lopputulema oli ettei kummankaan osapuolen todistuksista voi päätellä mitään. Olin itse rehellinen, niin toisen valehtelu vesitti sen kyllä. Tuomari ei kuitenkaan tehnyt päätöstä meidän kenenkään puheen perusteella ja joutui miettimään päätöksen sitten ihan muilla keinoin. Päätöksessä oli kyllä maininta siitä, ettei saanut selvää kuka puhui totta ja kuka ei. Laiha lohdutus niistä loukkauksista, joita jouduin kuuntelemaan. Hyvä tunne siitä, että valehtelijat saivat nenilleen. Olivat nähneet kovasti vaivaa valheittensa miettimiseen. Hah!

Vastaa

Lainaa

Ilmoita asiattomaksi

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keskustelun etusivu | Aihe vapaa

Edellinen ketju

Seuraava ketju