Lue keskustelun säännöt.
Naureskeletko vain kansakoulun käyneitä vanhuksia?
Kommentit (45)
Nykyaikana voi kyllä ihmetellä sitä että jos joku käy vain peruskoulun ja kuvittelee pärjäävänsä sillä työelämässä. Jos on yhtään lukuhaluja, niin Suomessa on paljon mahdollisuuksia kouluttaa itseään alalle kuin alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan naureskele. Omasta lähipiiristä tiedän, että opiskelu ei ollut kaikille itsestäänselvyys. Töihin piti mennä heti, kun kansakoulu loppui. Aikuisopiskelijana hän suoritti ammattitutkinnon sitten vuosikymmeniä myöhemmin. Yrittäjänä hän toimi viimeiset työvuotensa työllistäen useita ihmisiä vuosien ajan.
Lähipiiristä löytyy sellainenkin henkilö, joka ei saanut käydä kansakouluakaan kuin muutaman vuoden, 10-vuotiaana oli jo opettajalla piikana ja kuunteli surkeana oven takana, kun muut ikäisensä kävi koulua. 15-vuotiaana hän oli jo pellavatehtaalla tekemässä ympäripyöreää työpäivää. Silti hän on ollut lähipiirissäni yksi älykkäimmistä ihmisistä, jonka tiedän. Hän on aina seurannut aikaansa ja sivistänyt itseään muilla tavoin koko ikänsä. Ja edelleen hän suree sitä, ettei saanut käydä koulua.
Täällä kovasti kehutaan, että ei naureta, mutta anoppikeskusteluissa moni on todennut, että anoppi mokoma yritti jotain neuvoa, eikä ole kuin kansakoulun käynyt. Hyvin selvää halveksuntaa.
Appi vainaa oli huutolaispoika, joten muistaa vain sen että tärkeää oli saada syödäkseen. Kävi kansakoulun ja rippikoulun ja sitten siitä armeijan palvelukseen seuraavat viisi vuotta. Kyllä se mies oli aivan hyvät koulut käynyt ja sisukkaasti päätyi yrittäjäksi. Henkiset vammat viiden vuoden "palveluksesta Suomen puolustamisessa" oli se kovin koulu, josta koitui elinikäinen henkisen selviämisen koulu kuolemaansa asti. Hän ei koskaan maininnut sanaa ahdistus, pelko, turvattomuus, vaikka sitä se sota hänessä teetti. Aika hyvin, vai mitä?
Kyllä minä joskus nauran itselleni, vaikka harmittaakin, ettei 60-luvun syrjäkylältä ollut köyhän lapsena mitään mahdollisuutta päästä oppikouluun 70 kilometrin päähän. 15-vuotiaana töihin kyläkauppaan. Aikuisopiskelijana sitten huomasin, että kansakoulupohjalla pärjäsin keskikoulun, peruskoulun tai lukiotakin käyneitä paremmin.