Jotkut vanhemmat luulevat, että koska lapsella on diagnoosi, häntä ei tarvitse kasvattaa

Ehkä nuorilla aikuisilla on vaikeaa vielä, vaikka olisi kasvatus. Riippuu miten heitä on aikuiset kohdelleet tai kohtelevat, hyvin vai ikävästi. Voi olla tietenkin ettei koulussa ja kotona ole ollut kasvatusasiat kunnossa, jos joku on hyvin minäkeskeinen ettei näe kuin itsensä tai juo liikaa, tekee outoja juttuja. Mene ja tiedä.

Olipa diagnoosisi mikä hyvänsä, ap, niin ei ole sinuakaan kasvatettu.

Vierailija kirjoitti:

Olipa diagnoosisi mikä hyvänsä, ap, niin ei ole sinuakaan kasvatettu.

Minä valitettavasti joudun kasvattamaan niitä, joiden kasvatus kuuluisi jollekin toiselle. Tämä harmittaa, koska voisimme käyttä aikamme myös heidän vahvuuksien löytämiseen ja vahvistamiseen 

Aivan samalla tavalla maailma on aivan täynnä neurotyypillisiä aikuisia, jotka käyttäytyvät toisia kohtaan todella huonosti. Esim arvostelevat toisia, mistä yksi muoto on tällaisten avausten tekeminen. 

Joskus taas keneltä tahansa vaaditaan asioita, joilla ei ole oikeasti merkitytä. Joillekin se vaan on liikaa. Enkä tarkoita sitä, ettei mitään käytöstapoja tarttis olla.

Ikäloppuna adhd-aikuisena voin vahvistaa sen, että tiukat rajat ovat auttaneet käyttäytymään paremmin ja ymmärrys miksi niin sitten iän myötä. Olen silti monen mielestä aivan mahdoton, koska en osaa teeskennellä, puhun suoraan ja ryhdyn tuumasta toimeen välittömästi kuin että istuisin porukassa uhriutumassa ja hyväksymässä huonot, vallitsevat olosuhteet. Kun puhutaan adhd:sta siitä unohdetaan valtava määrä hyviä puolia, joita se tuo mukanaan. Jos on tarkoitus valloittaa uusi mantere laita adhd asialle!

Ikävä kyllä ne tahot, jotka adhd:ta määrittelevät eivät anna muuta keinoa kuin puolustautua vetoamalla omaan diagnoosiin.

Hedonistisessa yhteiskunnassa ei haluta tehdä mitään ikävää kuten kasvattaa omat lapset. Onko vieläkään siitä viertolan koulu tapauksesta selvinnyt motiivia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa diagnoosisi mikä hyvänsä, ap, niin ei ole sinuakaan kasvatettu.

Minä valitettavasti joudun kasvattamaan niitä, joiden kasvatus kuuluisi jollekin toiselle. Tämä harmittaa, koska voisimme käyttä aikamme myös heidän vahvuuksien löytämiseen ja vahvistamiseen 

Valitettavasti tein tuota työtä neljännesvuosisadan, mutta enpä ole siitä ihmeemmin valittanut. 

Monen mielestä lapsen pitää olla sosiaalinen ja sen takia niitä ei rajoiteta millään tavalla. Ollaan vaan ylpeitä nenäkkäistä lapsista, jotka ei ujostele mitään ja keskeyttävät kaikki keskustelut yms. Sillä ei ole mitään tekemistä diagnoosien kanssa.

Ja jotkut diagnosoidut itse vielä aikuisenakin luulevat, että saavat käyttäytyä miten sattuu.

Juuri tuon takiahan niitä diagnooseja hommataan vähän joka toiselle lapselle. Ei tarvitse pitää kuria koska on selitys valmiina sille, että miksi lapsen käytös on huonoa. Nykytietämyksen mukaan kurinpito on julmaa, traumaattista, lasten oikeuksien vastaista ja perheen sisäiset rakenteet rikki lyövää. Kurista myös usein tulee lasu. Joten helppo on ymmärtää vanhempia jotka pidättäytyvät kurin käytöstä ja hommaavat sen sijaan diagnoosin lapselleen.

Eikös diagnoosi alleviivaa sitä tarvetta nimenomaan?

Jep. Minulla tuttava lääkäri, joka lopetti lapsensa kasvattamisen, kun lapsi sai diagnoosin. Järkyttyneenä katson sivusta sitä touhua. Juuri kun lapsi tarvisi kaikista eniten niitä rajoja, sääntöjä ja rutiinia arkeensa.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuon takiahan niitä diagnooseja hommataan vähän joka toiselle lapselle. Ei tarvitse pitää kuria koska on selitys valmiina sille, että miksi lapsen käytös on huonoa. Nykytietämyksen mukaan kurinpito on julmaa, traumaattista, lasten oikeuksien vastaista ja perheen sisäiset rakenteet rikki lyövää. Kurista myös usein tulee lasu. Joten helppo on ymmärtää vanhempia jotka pidättäytyvät kurin käytöstä ja hommaavat sen sijaan diagnoosin lapselleen.

Lasta voi kasvattaa myös pitämättä kuria.

Kokevat saamansa vapautuksen: Jee ei tolle mitään voi, se on viallinen paska, turha uhrata sekuntiakaan. Nyt tik tokkia selamaan jeee!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuon takiahan niitä diagnooseja hommataan vähän joka toiselle lapselle. Ei tarvitse pitää kuria koska on selitys valmiina sille, että miksi lapsen käytös on huonoa. Nykytietämyksen mukaan kurinpito on julmaa, traumaattista, lasten oikeuksien vastaista ja perheen sisäiset rakenteet rikki lyövää. Kurista myös usein tulee lasu. Joten helppo on ymmärtää vanhempia jotka pidättäytyvät kurin käytöstä ja hommaavat sen sijaan diagnoosin lapselleen.

Lasta voi kasvattaa myös pitämättä kuria.

Ei voi. Kuri tarkoittaa rajojen asettamista ja vastuun opettamista. Kuri ei tarkoita hak kaamista tai muuta. Kuria on mm. liikennesääntöjen noudattaminen, yleisten käytössääntöjen noudattaminen, itsekuriin lukeutuu mukaan mm. epämukavien asioiden tekeminen kuten siivoaminen, koulutyöt, työ sun muut. Kuri on keskeinen osa funktionaalisen ihmisen elämää.

Niin sinähän olet kasvatuksen ammattilainen. Miksi et tee tälle asialle mitään vaan nuolet kotonasi äitisi v u l v a a ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuon takiahan niitä diagnooseja hommataan vähän joka toiselle lapselle. Ei tarvitse pitää kuria koska on selitys valmiina sille, että miksi lapsen käytös on huonoa. Nykytietämyksen mukaan kurinpito on julmaa, traumaattista, lasten oikeuksien vastaista ja perheen sisäiset rakenteet rikki lyövää. Kurista myös usein tulee lasu. Joten helppo on ymmärtää vanhempia jotka pidättäytyvät kurin käytöstä ja hommaavat sen sijaan diagnoosin lapselleen.

Lasta voi kasvattaa myös pitämättä kuria.

Yritin pitkään kasvattaa positiivisesti ja sanoittamalla, mutta lopulta oli pakko ottaa jäähypenkki käyttöön että sai lapsen tottelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä lapsen pitää olla sosiaalinen ja sen takia niitä ei rajoiteta millään tavalla. Ollaan vaan ylpeitä nenäkkäistä lapsista, jotka ei ujostele mitään ja keskeyttävät kaikki keskustelut yms. Sillä ei ole mitään tekemistä diagnoosien kanssa.

Ei se johdu sosiaalisuudesta vaan siitä että lapsi ei saa varttua pelossa.

90 luvulla kun olin lapsi pelkäsin aikuisia. Nykyään siitä on luovuttu ja se johtuu siitä että aikuiset ei saa tehdä mitään auktoriteettista lapsia kohtaan varsinkaan vieraita lapsi kohtaan.

Jos näen että lapsi tuhoaa kunnan omaisuutta heittelemällä kiviä niin en voi tähän puuttua koska silloin kyseessä on lasta kohtaan henkinen väkivalta kun lapsi alkaa pelkäämään. Siksi ei auta kuin katsoa muualle ja jatkaa matkaa. Itse teen lapseni ulkomailla.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuon takiahan niitä diagnooseja hommataan vähän joka toiselle lapselle. Ei tarvitse pitää kuria koska on selitys valmiina sille, että miksi lapsen käytös on huonoa. Nykytietämyksen mukaan kurinpito on julmaa, traumaattista, lasten oikeuksien vastaista ja perheen sisäiset rakenteet rikki lyövää. Kurista myös usein tulee lasu. Joten helppo on ymmärtää vanhempia jotka pidättäytyvät kurin käytöstä ja hommaavat sen sijaan diagnoosin lapselleen.

Näiden seko oikeuksien takana on naiset. He eivät ajattele asioiden seurauksia vaan sen hetken tunteita.