Lue keskustelun säännöt.
Miten kukaan yksinelävä uskaltaa asua kaksikerroksisessa omakotitalossa?
19.07.2024 |
Vietin lomaa sellaisessa vuokratalossa ja vaikka oli kesä kuulostelin yläkerran makkarista koko ajan ääniä ja kuvittelin kuinka joku hiipii rappusia ylös. Talo sijaitsi maalla ja lähimpään naapuriin ei ollut näköyhteyttä. Takapihalla metsää. Paikka oli muuten aivan ihana, järvi lähellä ja tonttikin hieno. Mietin kuinka syyspimeällä vasta pelkäisikin. Jos olisi ollut yksikerroksinen talo en olisi pelännyt yhtään.
Kommentit (64)
En ymmärrä aikuisia ihmisiä, jotka pelkäävät milloin mitäkin AP.n tavoin.
Ei ole ihan normaalia tuollainen pelkääminen
Olen asunut vanhassa, kaksikerroksisessa talossa ihan metsässä, naapurit parin kilometrin päässä. Mökkeilen jatkuvasti yksin metsässä, ja nykyään asun taajamassa, isossa kaupungissa, edelleen kaksikerroksisessa vanhassa talossa. Ei pelota, ei ole koskaan pelottanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalossa pitää aina vahtia ympäristöä.siitä se on aivan erilainen kuin kerrostalo. Ei ole yhtä huoleton.
Ei normaali ihminen "vahdi ympäristöä" yhtään missään.
Mutta tosiaan, sinun ajatustyylilläsi kerrostalo se vasta turvaton on. Naapurissa voi asua narkki, tai väkivaltainen henkilö. Kuka tahansa voi päästä livahtamaan rappukäytävään ja sinun ovesi taakse.
ihmiset sairastavat nykyisin näitä vahtimisoireyhtymiä. halutaan täysin avoin pohja asuntoihin, jotta voi vahtia lapsia koko ajan. Kun jäädäään eläkkeelle, halutaan sellainen pohja, jotta voi istua ikkunan äärellä vahtimassa pihalla tapahtuvaa elämää. terassille mennään, jotta päästään katsomaan (vahtimaan) ihmisiä, otetaan vahtikoira, joka voi vahtia silloin kun itse vahtii toiseen suuntaan ja niin edelleen.
kaikki tuollainen kertoo siitä, että ollaan vieraannuttu omasta elämästä, kontrollinhalusta, ahdistuneisuudesta jne.
Miksi vuokrasit, olisit katsonut sitten ei niin syrjäisen paikan.