En ole koskaan päässyt osastolle vaikka olen ollut erittäin masentunut ja itsetuhoinen. En edes yrityksen jälkeen päässyt.

Lääkkeitä olen saanut mutta osastolle en ole päässyt. Lääkkeitä ja sairaslomaa olen saanut. 

Masennus on hyvin vakava ajoittain. Muuten käyn töissä ja teen parhaani mutta sitten jos masennus puskee päälle niin menen niin huonoksi, etten voi ajatella muuta kuin kuolemaa. Se kärsimys on niin helvettiä.

Aina sanotaan että apua saa ja tulee pyytää mutta kyllä minä itse olen sieltä noussut. Sitten taas tipahtanut. Varmaan vielä tulen tekemään itsarin jonain päivänä mutta onneksi nyt stabiili tilanne ja töitä riittää.