19-vuotias Patrik kirjoitti kolumnin tuloeroista, köyhyydestä ja laiskuudesta. Ja sen vuoksi someraivo repesi!

Heh heh. Kokoomuslaisen perheen vesa joka on syntynyt kultalusikka suussaan. Ei tiedä reaalimaailmasta yhtään mitään. Työpaikkansakin saanut isukin suhteilla. Samaa sarjaa sen Susanna Kosken kanssa jolla oli aikoinaan yhtä villejä ideoita.

Vierailija kirjoitti:

Tää tyyppi on arvomaailmaltaan mun vastakohta, mutta oikeasti, lapsi vielä. Todella törkeitä kommentteja tässä ketjussa. On ok näpäyttää nulikkaa tekopyhyydestä, ehkä oppiikin siitä jotain, mutta painon tai ulkonäön haukkuminen on jo selvää kiusaamista.

Kun ei näillä laiskuuttaan ja kyvyttömyyttään kelkasta tipahtaneilla muutakaan ole. 

äänioikeus pitäsi antaa vain ihmiselle kellä velaton omistusasunto ja vakituinen työpaikka

samoin oikeus asettua ehdolle

En ole unohtanut yhtäkään laskua maksaa ja 19-vuotiaasta olen ollut omillani. On ollut pienet tulot ja puolet tuloista mennyt vuokraan, mutta kaikki laskuni olen hoitanut. Nykyään ihan ok tulot. 19-vuotias osaa hoitaa asiansa jos on siihen opetettu. Tälle on taidettu kaikki antaa valmiina niin ei ole oppinut, kuten me pienituloisista duunariperheistä tulevat. 

Meidän firmassa on tämmöisiä tyyppejä asiakkaana, tai ollut, ei myydä niille mitään. Kun myymme palveluja, voimme valita asiakkaat. Yksi oli käynyt oikein haukkumassa meitä yhdelle toiselle, joka ei entuudestaan tuntenut meitä. No on boikotissa nykyään näilläkin ja siitä jolle kävi haukkumassa, saimme pitkäaikaisen asiakkaan siihen asti kunnes jäi eläkkeelle. Jotenkin nää ei tajua, että ei pieni firma tee yhtään mitään asiakkaalla joka jättää laskunsa maksamatta riippumatta siitä mikä varallisuus on. Eikä he tajua itsekään omaa huonoa mainettaan. 

Vierailija kirjoitti:

Olisiko tässä kyseessä kokoomuksen kehittämä feikkihahmo houkuttelemaan miesäänestäjiä. Rahaa tulee tekemättä mitään ja povipommeja pyörii ympärillä. 

Politiikka pyörii uskon ja valheellisen tiedon ympärillä, joten kyllä Pate varmasti uskoo näkemyksiinsä. Tämän vuoksi olisikin tärkeää että tulevaisuuden tekoälyinfrastruktuuri pyörisi voittoa tavoittelemattoman ja avoimena. Koska se pstyy ilman manipulaatiota simulaatioin osoittamaan poliitikkojen teesit valheiksi ja ehkä jossain vaiheessa päästäisiin yhteiskunnallisessa evoluutiossa askel eteenpäin. Koska nykyisellään meillä vaikuttajat syöttävät kaikki puppua silmät ja korvat täyteen.

Itse ajattelen, että ylipäätään taloustiede on täysin irrallaan todellisuudesta, joten en ymmärrä sille annettua arvoa? 

Mutta ehkä tosiaan joku sitten uskoo, kun ekonomisti sanoo, että kotitalouksien tulot nousseet, vaikka oma pankkitili näyttää täysin päinvastaista ja lähtee visalla shoppailemaan? 

Patrikki joutuisi maksamaan kymmeniä tuhansia euroja koulutuksestaan ja tekemään opiskelujen ohessa 6 euron tuntihommia jos meillä olisi usan kaltaiset isot tuloerot. Mutta sehän on osoitus siitä ahkeruudesta mitä Patrikki kaipaa.

Kun syöttää Chat GBT:lle kysymyksen, lisääkö taloudellinen eriarvoisuus talouskasvua, saa vähän erilaisen vastauksen: 

"Taloudellinen eriarvoisuus ei yleisesti ottaen lisää talouskasvua pitkällä aikavälillä, vaan se voi jopa hidastaa sitä. Eriarvoisuus voi vaikuttaa talouteen monin tavoin:

Kulutuksen väheneminen: Taloudellisesti huonommassa asemassa olevilla ihmisillä on vähemmän varaa kuluttaa. Koska kulutus on merkittävä osa talouskasvua, eriarvoisuus voi vähentää kokonaiskulutusta ja hidastaa kasvua.

Koulutus ja tuottavuus: Eriarvoisuus voi johtaa siihen, että osa väestöstä ei saa tarvitsemiaan koulutusmahdollisuuksia ja näin ollen tuottavuus ei kehity täyteen potentiaaliinsa. Tämä voi pitkällä aikavälillä heikentää talouden kasvumahdollisuuksia.

Sosiaaliset ja poliittiset ongelmat: Suuri taloudellinen eriarvoisuus voi luoda yhteiskunnallista epävakautta ja konflikteja, jotka voivat haitata talouskasvua. Epätasa-arvo voi myös heikentää instituutioiden luottamusta ja toimivuutta.

Toisaalta on myös argumentteja, joiden mukaan taloudellinen eriarvoisuus voi tietyissä olosuhteissa tukea talouskasvua. Esimerkiksi, jos rikkaat investoivat varansa uusiin teknologioihin tai yrityksiin, se voi luoda uusia työpaikkoja ja edistää innovaatioita. Kuitenkin, tämäkin näkökulma on kiistanalainen ja riippuu siitä, miten varallisuus jakautuu ja kuinka se käytetään.

Kokonaisuudessaan tutkimukset viittaavat siihen, että korkea taloudellinen eriarvoisuus ei ole suotavaa talouskasvun näkökulmasta pitkällä aikavälillä, vaan tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa pidetään useimmiten vakaampana ja kestävämpänä kasvun edellytyksenä."

Esimerkiksi sellainen vasemmistolainen ajatushautomo kuin IMF totesi laajassa raportissaan Redistribution, Inequality, and Growth  taloudellisen eriarvoisuuden, tulojen uudelleenjaon ja talousasvun suhteesta: 

"First, inequality continues to be a robust and powerful determinant both of the pace of medium-term growth and of the duration of growth spells, even controlling for the size of redistributive transfers. Thus, the conclusions from Berg and Ostry (2011) would seem to be robust, even strengthened. It would still be a mistake to focus on growth and let inequality take care of itself, not only because inequality may be ethically undesirable but also because the resulting growth may be low and unsustainable. 

And second, there is surprisingly little evidence for the growth-destroying effects of fiscal redistribution at a macroeconomic level. We do find some mixed evidence that very large redistributions may have direct negative effects on growth duration, such that the overall effectincluding the positive effect on growth through lower inequalitymay be roughly growth-neutral. But for non-extreme redistributions, there is no evidence of any adverse direct effect. The average redistribution, and the associated reduction in inequality, is thus associated with higher and more durable growth. "

Mene nyt muualle niine tekoälykyselyinesi.

Jotain on pielessä, jos vain raha motivoi työhön. Ensiksi tulisikin korjata turhan materialistiseksi käynyt maailmankuvamme ja arvomaailmamme. On tietysti ihanaa kuulua ylempiin yhteiskuntaluokkiin, silloinhan voi elää sitten, että saa toteuttaa unelmiaan ja tuntea paremmuutta suhteessa heikommin pärjääviin. Mutta tekeekö se hyvää ihmiselle yksilönä, tai kansakunnalle kollektiivisesti? Eikö voittajan vastapainoksi tarvita aina häviäjä? Tuottaako kilpailu siis koskaan todellista tasapainoa, onnea ja vakautta? 

Entä kuka ja mikä on se taho joka määrittäisi oikeudenmukaisesti millainen työ on arvokasta ja millainen ei? Onko raskaampaa peruutella suurella autolla ihmisten pihamailla ja työntää loskassa ja rottien seassa täysiä roskalaatikoita ylitöineen 50h/viikko vai tehdä samaan rahaan 25h/viikko päivätyötä jossain yksityisellä työterveysasemalla lääkkeitä määräten ja verikokeita tulkiten? Älkää ymmärtäkö väärin, en missään nimessä sano, että toinen työ olisi tarpeetonta ja toinen tarpeellista. Päinvastoin, molemmat työt ovat erittäin arvokkaita. En kiellä sitäkään, etteikö toinen työ vaatisi pidempää koulutusta ollessaan tietotyötä (tosin tähän tekoäly voi pian tuoda muutoksia), mutta tästäkään huolimatta en ymmärrä miksi näistä töistä maksetaan niin erisuuruista palkkaa. Molemmat ovat yhteiskunnalle elintärkeitä, toinen vaatii älyllistä panosta, toinen fyysistä panosta. Toisessa epämukavuus tulee pitkästä koulutuksesta, toisessa epämukavista työoloista. Lopultakin koulutuksen epämukavuus kestää ainoastaan 5-10 vuotta, työn epämukavuus 30-50 vuotta. 

Eikö olisi järkevämpää, että ihmiset ohjautuisivat työhön aidon kiinnostuksen ja lahjakkuuden perusteella, eivätkä esimerkiksi rahan ja sen tuoman statuksen perusteella? Eikö tämä lisäisi parhaiten työn tuottavuutta, työn laatua ja työssäviihtymistä, ja näin ollen myös asiakastyytyväisyyttä? Jatkuu.... 

Jatkuu... Artikkelin kirjoittaja on varmasti hyvinkin reipas ja kehityskelpoinen nuori mies, mutta oletan, että hän ei ole ponnistanut henkilökohtaisesti elämässään yhteiskuntaluokkien alimmilta tasoilta? Nimittäin ihminen, joka on kasvanut köyhyydessä ja sen mukanaan tuomassa epävarmuudessa, häpeässä ja näköalattomuudessa (poikkeuksiakin on), yleensä ymmärtää paremmin sitä dynamiikkaa, joka vaikuttaa sen taustalla miksi toinen uskoo itseensä, pyrkii ja onnistuu, miksi toinen taas ei edes viitsi yrittää. Luokkaerot ylläpitävät köyhyyttä ja työttömyyttä, ne synnyttävät elämänpeliin voittajia ja häviäjiä, ja ne syntyvät tulo-ja varallisuuseroista. Ylisukupolvinen köyhyys ei keskimäärin motivoi ja kannusta, vaan jakaa lapset jo nuorina voittajiin ja häviäjiin, hyvällä itsetunnolla varustettuihin ja niihin toisiin. 

Voi myös kysyä, miksi yhteiskunnassamme on niin kova tarve ulkonaiselle kehitykselle? Entä turvallisuus, tasa-arvoisuus, kiirettömyys, yhteistyö, luonto yhteys, kohtuullisuus, aito ystävyys koko kansan kesken? Olisiko aika keskittää huomiota ulkoisen sijasta kansan sisäiseen kehitykseen? Eikö nykyinen "kehityksemme" ja elämäntapamme aikaansaa myös ilmastonmuutoksen, eriarvoisuuden, luontokatoa, päihdeongelmat, mielenterveysongelmat, fyysiset sairaudet ja sodat? Onko tämä elämäntapa meille hyväksi?

Tie onnelaan ei ole rakennettu tuloeroista, eikä perinnöistä. Mitä suuremmiksi nämä kasvavat, sitä epävakaampi ja räjähdysherkempi tulee yhteiskunnasta. Siinä ei voita lopulta kukaan. Muutosta ei kuitenkaan voi pakottaa ulkoapäin, vaan ihmisen täytyy muuttua sisäisesti, omasta tahdostaan. Ihmisen täytyy tahtoa tasa-arvoa muiden kanssa, tahtoa aitoa oikeudenmukaisuutta. Niin pitkään kun näin ei vielä ole, keksitään yhä uusia keinoja oman mukavuuden maksimoimiseksi, muiden riistämiseksi ja muiden yläpuolelle asettumiselle. Saavuttaako ihminen suurimman onnen tavoitellessaan persoonallisia unelmiaan vai tavoitellessaan kaikkien kanssa jaettuja unelmia? Saavuttaako ihminen suurimman onnen rakastaessaan itseään vai rakastaessaan kaikkia? Kestääkö voittaja ajatusta, että kenties ajallaan myös hän saa astua häviäjän saappaisiin? 

Politiikko on harvemmin oikeassa kuin pysähtynyt seinäkello.

Ihminen voi pärjätä koulussa ihan hyvin arvosanoin, mutta se kerro sama henkilö kykenisi hoitamaan muut elämän alueet oikein, esim. raha-asiansa tai saati kykenisi toimimaan vastuullisena poliitikkona.

Haloo Tampereen kokoomus, otatte kuntavaalien ehdokkaaksi seiskaan itseään tyrkyttävän ja täysin keskenkasvuisen tapauksen, joka ei kykene huolehtimaan itsestään (katsokaa nyt vaikka kynsiä) eikä maksamaan normi laskuja.

En näe eroa pummilla, joka näpistää kaupasta, ja sillä tyypillä, joka tilaa yritykseltä esim.  ruokaa ja jättää laskun maksamatta.

Samalla tavalla aiheuttavat yrittäjälle vahinkoa. Luulisi Itänienen kunnon kapitalistina ymmärtävän tämän.

Kukahan mahtaa olla Suomen miespuolinen Tuksu?

Se on Patric paksu.

up

Vierailija kirjoitti:

En kannata henkilöön käymistä mutta kyllähän tuosta tekstistä paistaa että se on 19 v. kokoomusnuoren kolumni. Argumentit mustavalkoisia. Tuloerot eivät ole pelkästään todiste siitä onko joku ahkera vai laiska vaan siinä on monimutkaisemmat ilmiöt taustalla.

No kerro meille ne monimutkaisemmat ilmiöt.

Vierailija kirjoitti:

Heh heh. Kokoomuslaisen perheen vesa joka on syntynyt kultalusikka suussaan. Ei tiedä reaalimaailmasta yhtään mitään. Työpaikkansakin saanut isukin suhteilla. Samaa sarjaa sen Susanna Kosken kanssa jolla oli aikoinaan yhtä villejä ideoita.

Sinä olet maannut sohvalla koko ikäsi tulonsiirroilla. Kehdosta hautaan joku muu sinut omalla työllään saa elättää, ja sinä lässytät jostain reaalimaailmasta?

Vierailija kirjoitti:

En ole unohtanut yhtäkään laskua maksaa ja 19-vuotiaasta olen ollut omillani. On ollut pienet tulot ja puolet tuloista mennyt vuokraan, mutta kaikki laskuni olen hoitanut. Nykyään ihan ok tulot. 19-vuotias osaa hoitaa asiansa jos on siihen opetettu. Tälle on taidettu kaikki antaa valmiina niin ei ole oppinut, kuten me pienituloisista duunariperheistä tulevat. 

Meidän firmassa on tämmöisiä tyyppejä asiakkaana, tai ollut, ei myydä niille mitään. Kun myymme palveluja, voimme valita asiakkaat. Yksi oli käynyt oikein haukkumassa meitä yhdelle toiselle, joka ei entuudestaan tuntenut meitä. No on boikotissa nykyään näilläkin ja siitä jolle kävi haukkumassa, saimme pitkäaikaisen asiakkaan siihen asti kunnes jäi eläkkeelle. Jotenkin nää ei tajua, että ei pieni firma tee yhtään mitään asiakkaalla joka jättää laskunsa maksamatta riippumatta siitä mikä varallisuus on. Eikä he tajua itsekään omaa huonoa mainettaan. 

 

"Meidän firmassa on tämmöisiä tyyppejä asiakkaana, tai ollut, ei myydä niille mitään."

Hyvä bisnes. Seuraavaksi perustat kaiketi vegaanisen feministikahvilan missä asiakkaiksi ei käy kuin vegaanifeministit.

Vierailija kirjoitti:

Itse ajattelen, että ylipäätään taloustiede on täysin irrallaan todellisuudesta, joten en ymmärrä sille annettua arvoa? 

Mutta ehkä tosiaan joku sitten uskoo, kun ekonomisti sanoo, että kotitalouksien tulot nousseet, vaikka oma pankkitili näyttää täysin päinvastaista ja lähtee visalla shoppailemaan? 

Olet oikeassa. Itävaltalainen koulukunta ja praxeologia on oikeaa taloustiedettä, mutta siitähän ei sinulle kerrota yhtään mitään. Moderni taloustiede on pelkästään olemassa sitä varten että löytyy joku näennäisesti akateeminen kertomaan miksi valtaapitävien toimet ovat hyviä.

Samaa tekee vasemmistokin, niillä on omat päivystävät dosentit ja ekonomistit,