Onko suomalaiset liiankin rentoja keskenään?

Olen aina ajatellut että Suomessa yksi parhaista asioista on se miten suomalaisilla ei ole sellaisia hirveän tiukkoja sosiaalisia normeja ja ihmiset kohtelee toisiaan tavallaan tosi tasavertaisesti ja tuttavallisesti. Tuntemattomia kohdellaan vähän samalla tavalla kuin kavereita tai perhettä, ei tungeta liian lähelle mutta sinutellaan, jollei ole kovin korkeassa asemassa oleva tai iäkkäämpi henkilö jne.

Ulkomailla ollessani olen kuitenkin tullut miettineeksi miten sellaiset tavallaan vähän kankeat sosiaaliset normit ja käytöstavat oikeastaan helpottaa toisiin tutustumista ja yhteisöllisyyden tunnetta. Että ihmisiä puhutellaan signora, signore, tervehditään kadulla, katsotaan silmiin, puhutaan niitä näitä, sanotaan "mukava tavata", ihan vaan normaalin keskustelun yhteydessä. Sellaisia pieniä juttuja, jotka vaan kuuluu tapoihin, mutta tavallaan auttaa luomaan sellaista jotenkin osallisuutta ja lempeyttä ihmisten välille.

Pitäisikö siis Suomeenkin luoda enemmän tällaista tapakulttuuria? Että on sellaiset selkeämmät sosiaaliset käsikirjoitukset, joita noudatetaan, että molempien olisi tavallaan helpompi olla ja keskustelu sujuisi luonnollisemmin sen avulla? Myönnän kyllä että siihen totuttelu on vähän vaikeaa ja koko ajan miettii että olinkohan nyt riittävän kohtelias tuota toista kohtaan itse, joka oli minulle niin mukava, mutta jos siihen oppisi lapsesta asti niin se olisi varmaan paljon helpompaa.