Tuttu kehuu miten hyvin lapsensa ovat koiran kanssa

Olin viikonlopun heidän luonaan ja todellisuudessa noiden lasten ja koiran yhteiselon seuraaminen on ihan järkyttävää. 

Alakouluikäiset lapset eivät anna koiran levätä, vaan sen on tultava leikkimään silloin, kun lapset niin haluavat. Koiran nimeä huudellaan toistuvasti. Jos koira ei nimeä huutamalla nouse, lapset menevät sen viereen ja lähtevät juoksemaan, jolloin paimenkoira vaistojensa varassa lähtee mukaan.

Leikkiminen ylipäänsä on koiraa pakoon ja piiloon juoksemista, esimerkiksi siten, että juostaan koiraa pakoon ja räväytetään ovi kiinni sen kuonon edessä ja nauretaan kun koira vinkuu ja haukkuu oven takana. Vaihtoehtoisesti sille potkittiin ja heiteltiin palloa ulkona siihen pisteeseen, että koira vapisi ja läähätti silmät ammollaan. Kun mainitsin tästä tutulleni, tämä vain ilmoitti, että hyvä kun leikkivät ja että koira kyllä lopettaa kun siltä tuntuu.

Tuttu on monesti ihmetellyt miten koiralla on jatkuvasti vatsavaivoja eikä mikään koiranruoka meinaa sopia. Lapset syöttivät koiralle vaikka mitä. Kaikesta mitä lapset söivät meni osa palasina koiralle. Mukaanlukien irtokarkkeja, sipsejä ja kananugettia.

Ongelmahan tietysti ei sinänsä ole se lapset vaan se, että aikuinen ei tähän puutu. Mielestäni uskomatonta, miten tämä ihminen näkee toiminnan nimenomaan positiivisena. Olin järkyttynyt ja koiraparka todella säälitti.