Lue keskustelun säännöt.
Kykenetkäö nauttimaan elämässä pienistä asioista kuten esim onko syöminen sinulle vain ahmimista ja suorittamista?
Kommentit (25)
Ihan päivittäin nautin elämän pienistä asioista. Kuljen luonnossa ja nautin kaiksta kauniista, nautin linnuista ja kaiken maailman pörrriäisitä.
Nautin hyvästä kirjasta. Nautin kun saan olla ja asua yksin. Rakastan rauhaa ja nautin siitä. Minun on helppo nähdä elämän valoisat puolet, ne pienetkin ilot.
Ruoka on minulle ruokaa, välttämättömyys. Polttoaine jota ilman ei pysy hengissä. En pidä ruokaa minään nautintona enkä mässää enkä ahmi. En pidä ruoanlaitosta ja yritän päästä mahdollisimman vähällä. Kuitenkaan en osta eineksiä enkä roskaruokaa, ne maittaa vielä vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sitten tiedä muita tapoja syödä kuin ahmiminen?
Kaikki ei todellakaan ole ahmimishäiriöisiä 🙄.
Mä nautin hyvistä kirjoista ja tarinoista. Saa ajatukset hetkeksi pois esim kaikesta pskasta mitä uutiset tuuttaa.
En ole koskaan kuulunut niihin, jotka jotenkin nauttivat ruuasta sen erityisemmin tai palkitsisivat/lohduttaisivat itseään ruualla. "Unohdan" aika helposyi syödä, mutta toisaalta ajattelen sen olevan polttoainetta ja yritän pitää ruokavalion mahdollisimman terveellisenä, jota kehoni voi parhaalla mahdollisella tavalla ja on niin suorituskykyinen, kuin mitä haluan sen olevan.
Olen ehkä tylsä ruokaseuralainen :D
Eiköhän se oli aika epänormaalia, ettei nauti syömisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nauti mistään. Kaikki on suorittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nauti mistään. Kaikki on suorittamista.
Otan osaa 💔
Minä syön, juon ja nain aina nauttien suuresti! Elämän parhautta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruoka on minulle ruokaa, välttämättömyys. Polttoaine jota ilman ei pysy hengissä. En pidä ruokaa minään nautintona enkä mässää enkä ahmi. En pidä ruoanlaitosta ja yritän päästä mahdollisimman vähällä. Kuitenkaan en osta eineksiä enkä roskaruokaa, ne maittaa vielä vähemmän.
Ruoka on parasta! Ai että on ihana syödä ja tehdä ruokaa
Jos keskivertonainen painaa lähes 80kg (yli 70) ja pituutta vain 160cm niin onhan siihen mätetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos keskivertonainen painaa lähes 80kg (yli 70) ja pituutta vain 160cm niin onhan siihen mätetty.
Ja tämähän ei kysytty 🤦🏻. Ootko mättänyt myös aivosi pihalle?
Kerran täällä vain eletään ja mä haluan elää sen nauttien hyvästä ruoasta ja juomasta. En syntynyt syömään pupun ruokaa.
Se, että naapurin Pertti tai K-kaupan Matti tai joku muu Kyllikki Katriina ei pidä ulkonäöstäni ti pitää mua vaikka läskinä niin, sillä ei ole mitään merkitystä mulle.
N58v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos keskivertonainen painaa lähes 80kg (yli 70) ja pituutta vain 160cm niin onhan siihen mätetty.
Puhutko itsestäsi, vai miten tämä asiaan liittyy?
Ap:n kysymykseen vastaan, että todellakin nautin hyvän ruoan syömisestä ja muistakin pienistä asioista, kuten vaikkapa nyt lomalla siitä, kun istun kesäiltaa laiturilla ja kuuntelen veden liplatusta. Ei elämä saa olla pelkkää suorittamista.
Pienistä asioista se elämän onni koostuu, jos niistä ei osaa nauttia, niin onnea on vaikea löytää.
Mulle kova treenaaminen ja voima, nopeus, notkeus ja voittamattomuus on suuria nautintoja. Ruoka on vain pakollinen polttoaine. En edes nauti siitä mässyttämisestä. Sain nuorempana niin kovia tällejä päähän että makuaistit on kärsineet ja tylsistyttäneet aivot. Kovuus on se juttu mitä haen ja mistä saan nautinnon. Se että olen kovempi kuin muut.
Tein äsken 37 puhdasta leuanvetoa. Tunnelma on täpissä. Irvistelin muskeleiden kanssa peilin edessä.
t. viimeinen saunavuoro
Vaikka tilanteeni toistaiseksi on hieman sekava ja stressaava niin pystyn siitä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se oli aika epänormaalia, ettei nauti syömisestä.
Mitä tarkoitat "nauttimisella"? Mulle kun se kuulostaa erittäin liioitellulta, ja usein mietin että kokevatko nämä "nauttijat" oikeasti jotain erityistä nautintoa ruoasta, vai liioittelevatko he vaan rankasti...
Syöminen kuitenkin on biologinen pakko jos meinaa hengissä säilyä. Ja tietysti sitä mieluummin syö jotain joka ei maistu pahalle. Mutta se on minulle silti erittäin kaukana "nautinnosta"; lasken "nautinnoksi" esim orgasmin, eikä jokin syöminen tietenkään ole millään lailla verrannollinen.
En siis ikinä sanoisi "nautin syömisestä" ja jos rehellisiä ollaan, pidän noin sanovia ihmisiä noh... vähän yksinkertaisina ja liioittelevina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se oli aika epänormaalia, ettei nauti syömisestä.
Mitä tarkoitat "nauttimisella"? Mulle kun se kuulostaa erittäin liioitellulta, ja usein mietin että kokevatko nämä "nauttijat" oikeasti jotain erityistä nautintoa ruoasta, vai liioittelevatko he vaan rankasti...
Syöminen kuitenkin on biologinen pakko jos meinaa hengissä säilyä. Ja tietysti sitä mieluummin syö jotain joka ei maistu pahalle. Mutta se on minulle silti erittäin kaukana "nautinnosta"; lasken "nautinnoksi" esim orgasmin, eikä jokin syöminen tietenkään ole millään lailla verrannollinen.
En siis ikinä sanoisi "nautin syömisestä" ja jos rehellisiä ollaan, pidän noin sanovia ihmisiä noh... vähän yksinkertaisina ja liioittelevina.
Minä ainakin sanoin nauttivani hyvän ruoan syömisestä. Jos olen mielestäsi yksinkertainen, kun nautin päästessäni syömään hyvän aterian, niin sitten olen. Minun mielestäni sinä taas menetät paljon, jos et ollenkaan nauti syömisestä.
Muistuttaisin vielä, että hyvän ruoan, josta nauttii, ei tarvitse olla epäterveellistä mättöä. Ei se onneksi niin mene, että jokainen joka tunnustaa osaavansa nauttia syömisestä, on ylipainoinen ja rupukuntoinen, vaikka osa täällä tuntuu niin uskovan. Syömishäiriöisiä liikenteessä ilmeisesti.
No todellakin. Just söin maittavan aterian rauhallisesti makustellen ja nyt sulattelen tuulettimen edessä sometellen. Hyvä ruoka parempi mieli, sanottiin aikoinaan jossain mainoksessa. Voisi illan päälle käydä ostamassa vielä jäätelöä.