Mistä saat voimia ja iloa perhe-elämään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tavaraa on liikaa eli sitä vähemmäksi. Pyykinpesurutiineja saa helpommaksi kun varmistaa että vaatteita ei ole koko värikirjon edestä ja joka toinen vaatekappale ei vaadi erityiskäsittelyä. Näin pääset sillä että viikossa pyörii pari koneellista tummia, 1 vaaleita ja 1 kodintekstiilelejä, olettaen että teillä on iso pesukone. Siivousapurina robotti-imuri on loistava, näitä saa nykyään moppaaviakin..eli kamat vain pois tieltä. Säilytyksen kannalta lastenhuoneeseen vain isoja koreja, johon voi lätkäistä kaikki lelut. 5 ja 7 vuotiaat pojat nyt ovat pahimmassa iässä, ne nahistelee ja tappelee kaikesta, menee ohi ajan kanssa.

Tavaraa on reippaasti vähemmän kuin keskivertoperheellä. On vähennetty kyllä! Mutta se ei toki auta, jos ihmiset ei palauta niitä tavaroita paikoilleen. Ja mua uuvuttaa olla se poliisi, joka täällä vahtii, että palautetaan. 

löytyiskö kämpästä sulle joku oma nurkkaus, jossa on siistiä ja muut eivät sinne tule? Saisivat sitten muualla pitää kaaoksensa tai lasten kanssa tiukka kuri, että lelut eivät poistu lastenhuoneen ulkopuolelle. Lähinnä sitä että lienee mahdotonta pitää koko kämppä tiptop, niin olisi sitten sulle se oma tila, missä voi vetää henkeä ja muut voivat nauttia kaaoksestaan.

Te jotka harkitsette perheen perustamista, toivottavasti luette näitä ja mietitte vielä.

Vierailija kirjoitti:

Ota viikko lomaa siivouksesta ! Katso huomaako perhe mitään. Ei kaiken tarvitse aina olla tiptop. Elämä itsessään on tärkeämpää. Tuttuja voit tavata ulkona, sano suoraan että nyt otin lomaa kotihommista ! Asennekysymys !

Testattu on. Sitten eletään kaaoksessa ja sotkussa. 

Vierailija kirjoitti:

Ja te samat loppuunpalaneet mammat ihmettelette ja tivaatte että miksi joku ei halua lapsia.

 

 

Niin. No veikkaanpa että nimenomaan ei olla SAMAT loppuunpalaneet mammat, jotka ihmettelee ja tivaa tuota. Minua ei ainakaan tippaakaan ihmetytä, jos joku ei halua lapsia. Paremminkin ihmetyttää, että miten itse tulin lähteneeksi tähän ja milloin tästä tällaista tuli. 

Tilasin joskus kuukauden ruuat kerralla joltain toimittajalta, joka mainosti täällä. Oli perus kotiruokia: lasagnea, keittoja, lihapullia, puuroja, perunamuusia jne jne. Arki helpottui paljon kun pystyi luistamaan ruuanteosta yleensä kerran, joskus kahdestikin päivässä. Riitti kun laittoi aamu- ja iltapalat ja noista valmiista ruuista lapsille lounas lautaselle ja mikroon. Itse syön vaan kerran päivässä ja lisukesalaatteja tein isot annokset että riitti useammalle päivälle. 

 

Tappelu ja riitely meillä helpotti vasta kun tulivat teini-ikään ja alkoi olla ihan eri kiinnostuksen kohteet. Siihen asti oli kyllä ihan järkkyä. Joten tähän kannattaa kysyä vinkit joltain muulta. 

Kannusta lapsia välillä hiljaisempiin puuhiin, kuten lukemaan, piirtämään ja rakentamaan vaikka legoilla. Se auttaa, jos lapset tekevät edes hetken jotain hiljaisempaa puuhaa.

Hmm. Pistä se mies hoitamaan lapsia niin on kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Mä muistelen et mä ja mun sisko oltiin kans tuossa iässä just tuommoisia et riitaa ja tappelua tuli joka asiasta. 

Uskon että selviät kotitöistä, jos mies ottais koppia tosta lastenhoidosta. Toki delegoit miehelle muitakin selkeitä hommia säästääksesi aikaa, mutta mulla on se käsitys ettei miehet tule ikinä tekemään puolta kotitöistä. Mut laita tuo kuvaamasi lasten meno ja meininki miehesi vastuulle enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Hanki kotiapulainen ! Taidat olla pilkunviilaaja ja ehkä ilonpilaaja kun et ymmärrä että koti on koti, se saa olla sekaisin.

Tottakai se saa olla sekaisin, en ole mitään täydellistä sisustuslehtikotia tässä havittelemassa. Ihan vaan väsyttää ja kiinnostaa kuulla, että miten muut saa arjen toimimaan. Ehkä erityisesti muut vilkkaiden lasten vanhemmat, nyt kun tarkemmin mietin.

Vierailija kirjoitti:

Kannusta lapsia välillä hiljaisempiin puuhiin, kuten lukemaan, piirtämään ja rakentamaan vaikka legoilla. Se auttaa, jos lapset tekevät edes hetken jotain hiljaisempaa puuhaa.

Kannustan toki. Vaihtelevalla menestyksellä. 

Eikö tuon kuvion jo itsessään pitäisi tuottaa iloa ja voimia elämään? Siksi kai perhe perustetaan? 

Vierailija kirjoitti:

Tilasin joskus kuukauden ruuat kerralla joltain toimittajalta, joka mainosti täällä. Oli perus kotiruokia: lasagnea, keittoja, lihapullia, puuroja, perunamuusia jne jne. Arki helpottui paljon kun pystyi luistamaan ruuanteosta yleensä kerran, joskus kahdestikin päivässä. Riitti kun laittoi aamu- ja iltapalat ja noista valmiista ruuista lapsille lounas lautaselle ja mikroon. Itse syön vaan kerran päivässä ja lisukesalaatteja tein isot annokset että riitti useammalle päivälle. 

 

Tappelu ja riitely meillä helpotti vasta kun tulivat teini-ikään ja alkoi olla ihan eri kiinnostuksen kohteet. Siihen asti oli kyllä ihan järkkyä. Joten tähän kannattaa kysyä vinkit joltain muulta. 

Kiitos asiallisesta vastauksesta! Valmisruokia voitaisiin kyllä varmasti enemmän hyödyntää. Tulee tehtyä usein aika alusta asti itse. 

Ja joo, tappelu ja riitely, nehän ne. Tavallaan lohduttaa kuulla, että sellaista se välillä on. Vaikka tietty toivoisin, että helpottaisi nopeammin, esim vaikka heti 😅

Niinpä. Parempi katsoa kuin katua.

Mummoni sanoin; siihen ne ensin hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.  Voiko paremmin sanoa.

Mikä ihme siihen perhe-elämään oikein vetää?  Esimerkkejä on pilvin pimein, silti vaan pitää itsensä tunkea samaan loukkuun!

Eipä tuossa kai muu auta kuin kärsiä kun muksut on hankittu. Ukosta kyllä pääsee eroon, ja uutta ei missään tapauksessa kannata haalia!  Viisas oppii ensimmäisestä kerrasta.  Onhan se sitten haastavaa monta kertaa yksin lasten kanssa mutta kun ne nyt maailmassa on ja syyttömiä siihen niin parhaansa mukaan sitten hoidettava ja huolehdittava.

Mikä ihme siinä on että aina vaan riittää näitä päänsä puuhun iskeviä naisia? Voisin ajatella että tyhmyys.

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuon kuvion jo itsessään pitäisi tuottaa iloa ja voimia elämään? Siksi kai perhe perustetaan? 

Onko sulla lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Hmm. Pistä se mies hoitamaan lapsia niin on kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Mä muistelen et mä ja mun sisko oltiin kans tuossa iässä just tuommoisia et riitaa ja tappelua tuli joka asiasta. 

Uskon että selviät kotitöistä, jos mies ottais koppia tosta lastenhoidosta. Toki delegoit miehelle muitakin selkeitä hommia säästääksesi aikaa, mutta mulla on se käsitys ettei miehet tule ikinä tekemään puolta kotitöistä. Mut laita tuo kuvaamasi lasten meno ja meininki miehesi vastuulle enemmän.

Mies ei jaksa. Ja mua v*tuttaa olla se, jonka pitää delegoida selkeitä hommia. Ei mullekaan kukaan niitä valmiiksi pilko. Mut joo, olet oikeassa, näin se on toimittava.

Tulisi pyrkiä luomaan elämän ulkoisiin puitteisiin, työhön ja kotielämään sellaisia rytmejä, rakenteita, säännönmukaisuutta ja ennakoitavuutta, ettei kipukohtia tarvitse kosketella joka päivä. Selviytymistavat riippuvat siitä, missä suurimmat kipukohdat ovat ja miten hyvin olemme oppineet selviämään kipukohtiemme herättämän epävarmuuden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Parempi katsoa kuin katua.

Mummoni sanoin; siihen ne ensin hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.  Voiko paremmin sanoa.

Mikä ihme siihen perhe-elämään oikein vetää?  Esimerkkejä on pilvin pimein, silti vaan pitää itsensä tunkea samaan loukkuun!

Eipä tuossa kai muu auta kuin kärsiä kun muksut on hankittu. Ukosta kyllä pääsee eroon, ja uutta ei missään tapauksessa kannata haalia!  Viisas oppii ensimmäisestä kerrasta.  Onhan se sitten haastavaa monta kertaa yksin lasten kanssa mutta kun ne nyt maailmassa on ja syyttömiä siihen niin parhaansa mukaan sitten hoidettava ja huolehdittava.

Mikä ihme siinä on että aina vaan riittää näitä päänsä puuhun iskeviä naisia? Voisin ajatella että tyhmyys.

Noo, tämä nyt on myös tällainen fiilis täältä väsähtäneen loma-arjen keskeltä. Ei ole harvinaista, että lasten loma-aika voi olla vanhemmille rankkaa. Etenkin, jos on tuollaisia eläväisempiä menijöitä. 

Silti ajattelen, että varmasti voitaisiin joitain asioita hoitaa fiksummin. Ja siksipä tässä niitä kyselenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Kannusta lapsia välillä hiljaisempiin puuhiin, kuten lukemaan, piirtämään ja rakentamaan vaikka legoilla. Se auttaa, jos lapset tekevät edes hetken jotain hiljaisempaa puuhaa.

Nykylapset on älylaitteet kourassa syntyneitä, mikään hiljainen puuha kuten lukeminen tai piirtäminen ei enää onnistu monelta lapselta ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannusta lapsia välillä hiljaisempiin puuhiin, kuten lukemaan, piirtämään ja rakentamaan vaikka legoilla. Se auttaa, jos lapset tekevät edes hetken jotain hiljaisempaa puuhaa.

 

Nykylapset on älylaitteet kourassa syntyneitä, mikään hiljainen puuha kuten lukeminen tai piirtäminen ei enää onnistu monelta lapselta ollenkaan.

Meidän lapsilla on tosiaan todella rajattu ruutuaika. Ihan siksi, että ovat tosi vilkkaita jo luonnostaan. Ja muutenkin, älylaitteita ehtii kyllä elämässä käyttämään. Eli ei ainakaan meillä ole älylaitteiden käytöstä kiinni. 

Mulla on tapana arvostella lestadiolaisia, noh, lähinnä siitä heidän tuomitsevaisuudestaan meitä kohtaan.

Mutta miettikää kun niihin perheisiin tupsahtaa vauva vuoden-kahden välein.

Se on se miehen rooli isänä hyvin tärkeä, jotta äiti jaksaa tuon härdellin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannusta lapsia välillä hiljaisempiin puuhiin, kuten lukemaan, piirtämään ja rakentamaan vaikka legoilla. Se auttaa, jos lapset tekevät edes hetken jotain hiljaisempaa puuhaa.

 

Nykylapset on älylaitteet kourassa syntyneitä, mikään hiljainen puuha kuten lukeminen tai piirtäminen ei enää onnistu monelta lapselta ollenkaan.

Mites aikuiset?