Te, joiden isä/äiti on teidät hylännyt lapsena, oletteko olleet sukulaisten kanssa tekemisissä?

Millaisia kokemuksia teillä on:

Jos olet tullut lapsena äitisi/isäsi hylkäämäksi, siis isä/äiti ei ole halunnut olla missään tekemisissä kanssasi, niin oletko kuitenkin ollut koko ajan tekemisissä sen vanhemman sukulaisten, kuten enojen, setien, tätien, mummon ja ukin, kanssa?

Minusta tuntuisi oudolta, jos minulla olisi vaikka sisko, jolla olisi esim- 8-vuotias lapsi ja siskoni hylkäisi lapsensa, niin kyllä minä tätinä ainakin haluaisin olla tekemisissä sen lapsen kanssa ja löhettäisin synttärinä ja jouluna lahjat ja toivoisin saavani kutsun esim. just synttäreille ja valmistujaisiin jne. Kun minusta tuntuu, että usein käy niin, että kaikk yhteydenpito sen puolen sukulaisiin yleensä loppuu kuin seinään, mutta en ymmärrä miksi.