Voitteko anoppilassa mennä huoletta jääkaapille tai hakemaan syötävää?
Mä voin mennä:) Meillä hyvät suhteet sinne päin, vaikka n. joka toinen kuukausi nähdäänkin. Jos janottaa, voin hakea jääkaapista juotavaa ja tehdä voileipää sekä tehdä lapsille välipalaa jne.
Kommentit (16)
Mutta en mene koska jotenkin se ei minusta tunnu sopivalta kuitenkaan.
Anoppi kyllä uskaltaa mennä meidän jääkaapille. Ja se on hyvä.
Muuten kyllä nähdään usein: yhteisellä mökillä tai meillä.
ap:
Voitteko anoppilassa mennä huoletta jääkaapille tai hakemaan syötävää?
Mun äidillä voin, ja niin voi myös lapsenikin.
Meillä oli kerran yksi selkkaus anopin kanssa, kun lapsenlapsi otti omenan kulhosta ilman lupaa. Anoppi rupes mäkättämään että, lupa olisi kyllä pitänyt kysyä. Mä pyytelin anteeksi ja kerroin että lapsi erehtyi koska, toisessa mummolassa vartavasten on laitettu hedelmiä esille sen takia että niitä saa syödä milloin tahansa ja mitää lupaa ei tarvitse silloin kysyä.
Kurjinta siinä oli se, että tää kaikki piti käydä lapsen kuullen. Lasta rupesi itkettämään ja ihan selvästi huomasi että omana " juuttui" kurkkuun. No, ei kai se maistu jos tunne on se että se on suunnilleen varastettu.
No, nyt me tiedetää että ja tietää lapsikin sen että anoppilassa ei kosketa hedelmiinkään ilman lupia.
No kyllä todellakin voi ihan itse ottaa kaapeista mitä tahtoo. Anoppi asuu monen sadan kilometrin päässä ja sinne kun mennään niin ollaan aina useita päiviä (joskus jopa viikkoja) kylässä. Siellä sitten porukalla laitellaan ruokaa (anoppi, minä ja miehen kaksi siskoa... joskus miehetkin). Kaupassa käy se, joka jaksaa/ehtii ja vuosien saatossa kulut ovat varmasti melko tasan menneet... ei ole niin euron päälle. Ihanan rento meininki ja touhuta voi tosiaan ihan kuin kotonaan. Tykkään :)
En halua. En koe sitä hyväksi tavaksi edes äitini kodissa :O
Kysyn jopa äidiltä "oisko sulla vaikka vissyä? Saako ottaa?" Äiti yleensä vatsaa, että otta sieltä mitä löydät, kaikkea saa käyttää. Silti kysyn vaikkapa minkä verran leipää on, täytyykö käydä kaupassa. Ja mennessäni vien ruokakassit.
Apen luona...ei oikein. Jotain syötävää on tarjolla 2 tunnin välein, niistä pitäisi ekana karsia, välit vaikka 5-6 tuntiin. Nyt olen saanut nirson maineen, kun ei todella maistu noin usein edes kaffekeksit.
Toisekseen huolettaa se kaapin sisältökin... vanhaa sekä pakastettua, sulatettua ja vanhaa...
Anoppipuolen kuoltua ruuat kaapissa ovat ollet tuoreempia. Eli taisi se apen vaimo hamstrata kaikki kaapit täyteen pilaantuvaa.
Ei, muutenkin tyrkyttää aina jatkuvasti jotain syötävää, vaikka ollaan siinä korkeintaan pari tuntia. Vaikka sanoisi että kotona just syötiin, niin kyllähän te nyt kahvit juotte, ottakaa vaikka banaania...
Noup. Emme käy siellä, eikä hän meillä ja hyvä niin :)
Kyllä voin mennä, ja samoin he meillä ollessaan.
Ainakaan meillä ei miniällä olisi mitään asiaa mun jääkaapilleni. Sopii odottaa, että tarjotaan mitä tarjotaan ja ottaa sitten jos kelpaa.
Me käydään aika harvoin anopin luona, joten välit ei ole sillä tavalla tuttavalliset, että kehtaisin mennä. Tai nyt kun muistelen, oon kyllä aamupalaa ottanut itse, kun anoppi on ollut töissä.
Mun anoppi on kyllä vieraanvarainen ihminen ja tarjoilut on kohdillaan, ei mitään valittamista. Mutta ei tosiaan olla erityisen läheisiä. Mun mies kyllä käy omassa anoppilassaan itse jääkaapilla.
Meillä jos miniä menee jääkaapille, niin seuraavaksi annan sille luutun käteen todeten, että jos meillä on kuin kotonaan, niin saa luvan sitten myös olla kuin kotona eli etuja seuraa vastuut. Ihmeestä jääkaappi pysyi rauhassa sen jälkeen, kun miniä sai pestä saunan. Puhtaasta piti tehdä putipuhdas ja sekös miniää riepoi.
(paitsi anoppilan mökillä), kun pötyä tulee pöytään ennenkuin on ulkovaatteita saatu päältä =D