te jotka asutte lahella lastenne mummolaa ja jos syotte mummolassa (tai lapset), minka verran olettavat maksatte ruokakorvauksia?

Vierailija:

On kyllä aika outoa, mutta ei kait heidän ole pakko ruokaa tarjota. En kuuntelis vihjailuja, vaan nostaisin kissan pöydälle. Antaisin rahaakin tai sitten en söisi heillä enää ollenkaan.

Me ei makseta mitään kun käydään isovanhemmilla syömässä, enkä tunne ketää joka maksaisi. Sama pätee toisinpäin.

on ollut aina

Eivät kyllä itse koe itseään köyhiksi, kun on oma talo ja auto, ja rahat riittävät ruokaa kyllä, kun eivät käy ulkona syömässä.



Jos me käytäis säännöllisesti 2 kertaa viikossa siellä syömässä, niin kyllä minä miettisin, että miten korvaisin aiheutuneet kulut. Sillä on selvää, että heidän tuloissaan syömisestämme syntyisi selvä lovi. Eli ei todella ole aivan outoa miettiä ateriakorvausta omille vanhemmilleen.



Mutta me syömme siellä harvemmin, ehkä kerran kuukaudessa, jos sitäkään, ja tuolla tahdilla ei rahasta puhuta.



Ystäväni lapsineen syö säännöllisesti äitinsä luona. En tiedä kuka siellä maksaa mitäkin, mutta sen tiedän, että ystäväni myös kyytii äitiään kauppaan pari kertaa viikossa, joten molemmat antavat ja molemmat saavat.

Vierailija:

Meillä lapset (2kpl) ovat silloin tällöin mummolassa iltapäivät hoidossa, ehkä noin 10 kertaa kuussa. Mummo myös kuskaa heitä aina tarvittaessa ja tulee kotiimmekin hoitamaan, jos meillä on työmenoja iltaisin. Hän myös syöttää heidät aina, kun käymme siellä. Maksan siitä ihan mielelläni, koska pidän sitä kohtuullisena. Aiemmin kun lapset olivat joka iltapäivä (tarhassa 8-13 ja sen jälkeen mummolla)mummolassa hoidossa, maksoin heistä 50 euroa per lapsi. Nykyään maksan suunnilleen saman verran yhteensä. Tämän lisäksi vien mummolaan aika usein ruokatarpeita enkä koskaan mene edes iltakahville tyhjin käsin. Kyllä äitini usein asiasta vastaan hangoittelee, mutta kyllä se tuntuu vähimmältä miten voin kiittää häntä ja isääni avusta.

Kun tätäkin ketjua lukee, en kyllä ihmettele ollenkaan miksi moni pienituloinen eläkelainen purnaa muualla lastensa hyväksikäyttämistä. Aina ollaan tulossa valmiiseen pöytään, oli arki tai pyhä, pidetään lastenhoitoapua itsestäänselvyytenä jne. Aivan liian moni on liian kiltti eikä osaa asiasta sanoa, kun pelkää sen vaikuttavan väleihin. Eikä tilanteeseen ole enää vuosien käytännön jälkeen helppo puuttuakaan.

Mutta ajatelkaapa itse. Lapset kasvavat koko ajan ja syötävän ruoan määrä samoin. toki moni vanhempi varmasti haluaa vilpittömästi osallistua esim. asuntovelkaisen lapsensa perheen elatukseen, mutta itse olen sitä mieltä, että kyllä nyt on minun vuoroni tukea vanhempiani.

Toisekseen kaikki eivät ole pienituloisia. Ja sitten vielä se että, kyllä mekin viemme isovanhemmille viemisiä, autetaan heitä ym. Mutta tosiaan, varsinaisesta lämpimästä ateriasta meiltä ei veloiteta mitään.

Vierailija:

Eivät kyllä itse koe itseään köyhiksi, kun on oma talo ja auto, ja rahat riittävät ruokaa kyllä, kun eivät käy ulkona syömässä.

Jos me käytäis säännöllisesti 2 kertaa viikossa siellä syömässä, niin kyllä minä miettisin, että miten korvaisin aiheutuneet kulut. Sillä on selvää, että heidän tuloissaan syömisestämme syntyisi selvä lovi. Eli ei todella ole aivan outoa miettiä ateriakorvausta omille vanhemmilleen.

Mutta me syömme siellä harvemmin, ehkä kerran kuukaudessa, jos sitäkään, ja tuolla tahdilla ei rahasta puhuta.

Ystäväni lapsineen syö säännöllisesti äitinsä luona. En tiedä kuka siellä maksaa mitäkin, mutta sen tiedän, että ystäväni myös kyytii äitiään kauppaan pari kertaa viikossa, joten molemmat antavat ja molemmat saavat.

tämä ei ole syynä mun vanhemmilla, molemmat töissä ja omaisuutta riittää.

ttumukset. Minun äitini varmaan putoaisi penkiltä (tuskin edes ymmärtäisi mistä on kysymys) jos kehtaisin hänelle jotain maksua lapsen kanssa olemisesta tyrkyttää. Loukkaantuisi varmaan kun kokisi, että ajattelen häntä jonain ulkopuoleisena hoitoapuna. Meillä kun isovanhemmat katsovat (välillä vähän liikaakin)kuuluvansa perheeseen, ja soittelevat itse perään, että koska taas saisivat lastenlasta kyläilemään luokseen (eivät siis tosiaan ajattele tätä hoitoapuna, vaan omana huvinaan). Samoin mummi nauttii leipomisesta ja kokkailusta ja on harvase päivä oven takana jonkun hillopurnukan tai uunivuuan kanssa " kun ajattelee että meillekin maistuisi" ...En siis koe mitenkään käyttäväni vanhempiani hyväksi, vaikka kiitollinen heidän avustaan olenkin.



Minusta on aikuisten ihmisten oma asia erottaa se, viettävätkö isovanhemmat aikaa lastenlastensa kanssa omasta halustaan ja ilokseen, vai onko se heille " velvollisuus" . Samoin se kyllä pitäisi erottaa, onko perhe KUTSUTTU johonkin pöytään, vai ängetäänkö siihen hyötymielessä syömään. Miksi kukaan menisi säännöllisesti aterioimaan isovanhemmille, jos isovanhemmat eivät nimenomaan halua kestittää? Kai sitä ruokaa omaankin pöytään saa? Ja jos taas isovanhemmat haluavat kestittää, luulisi ettei siitä tarvitse maksaa.



Mä en ymmärrä koko juttua!

kaikenlaista omaisuutta löytyy. Sitäpaitsi olen ainoa lapsi, joten tuskin aiheutamme syömisillämme suurta lovea kukkaroon. :-)

eikä siitä makseta mitenkään. Miehen vanhemmat ovat hyväkuntoisia ja heillä on hyvät eläkkeet.



Kun käymme kauempana asuvan äitini luona viikonloppukylässä, käyn matkalla kaupassa ja teen koko vierailun ajan ruuat itse. Ensinnäkin äitini saa todella surkeaa eläkettä oltuaan maatalon emäntä koko ikänsä, maitotilin mennessä miehen tilille. Isäni on siis kuollut jo viisitoista vuotta sitten ja äitini pärjäilee kansaneläkkeellä. Toiseksi en voisi kuvitellakaan , että hän hakisi rollaattoria työntäen koko porukan ruuat lähikaupasta, jonne on matkaa muutama kilometri. Kolmanneksi en myöskään kuvittele, että hän enää jaksaisi tehdä ruokaa perheellemme. Jossain vaiheessa vain käy niin, että lapset kasvavat vanhempiaan voimakkaammiksi ja auttavat vuorostaan heitä.

Jos joillakin isovanhemmat ovat niin pienituloisia tai kokevat lastenlasten ruokkimisen velvollisuudeksi siinä määrin, että pitää ihan miettiä mitä ruokakorvauksia heille maksaa, niin miksi ihmeessä siellä sitten käytäisiin kaksi kertaa viikossa syömässä???!!!



Kutsukaa ne pienituloiset isovanhemmat teille syömään. Tapaaminen hoituu ihan samalla tavalla, eikä tarvitse miettiä rasittavansa isovanhempia...

että asuu yksin, kaipaa seuraa. Asuu kolmannessa kerroksessa, hissittömässä talossa, pitää kulkea kahdella bussilla meille päästäkseen. Minä hurautan matkan viidessä minuutissa autolla.



Haluaa lapset luokseen joka päivä, tai melkein, on oikeasti elämän kohokohta. Ainoat lapsenlapset.



Minä vien ruokaa mennessäni, hoidan juoksevat asiat ja annan myös ihan rahaakin joskus. Eläke on pieni.

keskusteluaihe mitä oon koskaan nähny.

että meidän pitää ostaa heille asunto. Pitää kuulemma huolehtia vanhemmistaan. Emme ole sieltä juuri mitään koskaan saaneet, käyneet pari kertaa vuodessa.



Suuttuivat sairaasti, kun kieltäydyin kunniasta.



Tämän jälkeen en epäile yhtään tätä ap:n aloitustakaan.

Tämä ketjuhan käsitteli sitä, kuinka jotkut isovanhemmat kokevat rasitteena lastensa perheiden säännöllisen kestittämisen, ja että pitäisikö heille maksaa siitä.



Itse pidän vieraiden syöttämistä ja juottamista (olivat vieraat sitten ystäviä tai sukua) vapaaehtoisena toimintana, jonka joko haluaa tehdä tai ei halua, ja on kunkin oma asia kuinka usein sitä haluaa tehdä. En kertakaikkiaan ymmärrä miksi joku perhe kävisi syötättämässä itsensä isovanhempien luona monta kertaa viikossa (ja sitten miettisi hädissään täällä palstalla, että pitääkö siitä maksaa ja paljonko) jos isovanhemmat eivät sitä vapaaehtoisesti tarjoa, tai kykene pienituloisuuden, heikkokuntoisuuden tms. takia tarjoamaan...



Toiminta josta sinä puhuit on ihan eri asia, ja pikemminkin rinnastettavissa siihen, että kutsuisit isovanhemman teille kestittäväksi. Eli et rasita isovanhempaa vierailullasi vaan autat.



-35

Eli meneekö juttu jotenkin näin?: kesäisin mökkeilette vanhempiesi lähettyvillä, teidät kutsutaan sinne usein syömään/kahville ja kun olette asettumassa pöytään niin isäsi alkaa vihjailemaan että teidän pitäisi jotain heille tarjoiluista maksaa?? Jos asia näin menee, niin aivan törkeää käytöstä isältäsi, ainakin minun mielestäni. Jos jonkun kutsuu syömään niin silloin varaudutaan tarjoamaan ruuat omasta pussista (nyyttärit asia erikseen, ja ap:n tapauksessa hänen vanhemmillaan on omaisuutta, kyse ei siis ole siitä että mummulta viedään viimeiset eläkerahat). Jos ei halua tarjota mitään niin sitten ei kutsu ketään! Minä en itse enää ikinä söisi/joisi mitään vanhempieni luona ja käskisin lapsianikin olemaan syömättä. Nauttisin mieluummin ruokailuista rauhassa oman mieheni ja lasten kanssa. Itse asiassa varmaan tahallani kutsuisin vanhempani syömään ja laittaisin parasta ja kalleinta pöytään enkä missään nimessä suostuisi ottamaan niistä mitään maksua :) Eli AP, isäsi on huonosti kasvatettu. Miten äitisi suhtautuu hänen vihjailuihinsa?

Sitten kun ollaan siellä, tuntuu, että laskevat joka suupalan ja jos meillä on palanut valo pitkään (tykkään lukea lomilla) huomauttelevat sähkökustannuksista...

Ja ei pelkästään makseta itse ruokamme vaan joudutaan myös itse kaupasta se hakemaan ja autan aina ruuanlaitossa. Jälkeenpäin kitisee vielä jotain tiskeistä, mutta kitiskööt rauhassa. Kahvi + pullat tarjoaa sentään omasta takaa. Ja kyse ei voi olla rahasta kun kerta ostaa itteleen jatkuvasti uusia kalliita vaatteita, meikkejä yms.



Mut kas kummaa: kun anoppi käy meillä niin odotaa täyshoitoa ja mistään ei maksa (enkä vaadikkaan että pitäis) vaikka olisi meillä 5 yötä...

Samainen akka katsoo vierestä kun mä petaan sille petiä kun on yökylässä, mutta kun me ollaan siellä niin mä joudun jopa ottamaan lakanat itte kaapista.



Kun ollaan mun vanhempien luona ruokakin on ilmaista :-).

Vierailija:

Eli meneekö juttu jotenkin näin?: kesäisin mökkeilette vanhempiesi lähettyvillä, teidät kutsutaan sinne usein syömään/kahville ja kun olette asettumassa pöytään niin isäsi alkaa vihjailemaan että teidän pitäisi jotain heille tarjoiluista maksaa?? Jos asia näin menee, niin aivan törkeää käytöstä isältäsi, ainakin minun mielestäni. Jos jonkun kutsuu syömään niin silloin varaudutaan tarjoamaan ruuat omasta pussista (nyyttärit asia erikseen, ja ap:n tapauksessa hänen vanhemmillaan on omaisuutta, kyse ei siis ole siitä että mummulta viedään viimeiset eläkerahat). Jos ei halua tarjota mitään niin sitten ei kutsu ketään! Minä en itse enää ikinä söisi/joisi mitään vanhempieni luona ja käskisin lapsianikin olemaan syömättä. Nauttisin mieluummin ruokailuista rauhassa oman mieheni ja lasten kanssa. Itse asiassa varmaan tahallani kutsuisin vanhempani syömään ja laittaisin parasta ja kalleinta pöytään enkä missään nimessä suostuisi ottamaan niistä mitään maksua :) Eli AP, isäsi on huonosti kasvatettu. Miten äitisi suhtautuu hänen vihjailuihinsa?

äitini häpeää isäni käytöstä. äiti on monesti pyytänyt syömään heille, mutta isä alkaa vihjailemaan ruoan laitosta meille. kerran äiti toi perunoita meille tullessaa, että syövät meillä (olin tehnyt lihamureketta omilla rahoillani ostamillani, en heidän) ja laitoin kaikki perunat mitä toi (sopiva määrä mielestäni koko porukalle) kiehumaan, niin isäni kysyi menitkö keittämään kaikki perunat? apua, en tajunnut tätä virhettä tehneeni.