Kun oot sinkkuna yli 45vuotiaana
Ja tapailet miehiä, niin onko sillä enää tässä iässä väliä pitääkö jalat ristissä kauemmin vai vähemmän aikaa? Kysyn tätä nyt ihan tosissani. Vai onko kyseessä enempi se kemia että jos on oikea tyyppi sulle niin sillä ei ole väliä
Kommentit (7)
No en minä ainakaan jaksanut mitään teeskennellä enää edes kun erosin kolmevitosena. Elämä on liian lyhyt.
Kiltit tytöt pääsee taivaaseen, tuhmat tytöt pääsee ihan mihin haluaa.
Jos olet yli 45-vuotias, osannet jo nauttia hyvästä seksistä ja kieltäytyä huonosta.
Miksi pitäisi kieltäytyä, jos kerran haluaa? Tuo ajatus kuuluu naisvihaiseen dystopiaan.
Miksi niitä jalkoja täytyy koskaan pitää ristissä jos mieli tekee? En ole koskaan sitä tajunnut. Täytyykö miehenkin pitää vai vain naisten?
Kaikenikäisenä kyse on kemiasta ja siitä mitä etsii. Ihme kysymys
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä jalkoja täytyy koskaan pitää ristissä jos mieli tekee? En ole koskaan sitä tajunnut. Täytyykö miehenkin pitää vai vain naisten?
Jotkut ajattelee näin, että nainen on huono ja paha, jos "antaa" liian helposti. Itse sitä mieltä, että jos kaksi aikuista ihmistä haluaa toisensa ja ottaa vastuun tulevasta aktista ja siitä syntyvistä seurauksista, niin sillä ei ole kenelläkään nokan koputtamista. Eli jos yhteisymmärryksestä mennään sänkyyn ja molemmat tietää, mitä haluaa sen jälkeen, niin ketä kiinnostaa.
En tapaile. Pidän vaan ristissä jalat. Se näkee jos osuu fiksu, eikä sillä ole kiire.