KOMMUNIKAATIOVAIKEUS miehen kanssa
Aina neuvotaan käyttämään "minä-puhetta" syyttelyn sijaan. Mutta mitäs kun vastassa on ihminen, joka reagoi seuraavasti; kerron että minulla on paha mieli syystä x. Toinen ottaa senkin ilmeisesti syytöksenä, koska reaktio on puolustuskannalle meno, selittely ja itsensä puolustelu, ei huolestuminen olostani tai anteeksipyyntö jos on loukannut.
Eli kun minäpuhe ei toimi, niin miten saisi keskusteltua asioista jotka eivät ole kunnossa?
Kommentit (14)
Ei nyt mitään eroa ratkaisuksi vaan vinkkejä, miten saada tuommoinen ihminen ymmärtämään toisen näkökulma.
Itse huomasin, että jos puhuin minä-muodossa, mies käänsi välittömästi asian niin, että ongelma on sitten vain minun päässäni, joten turha puhua.
No vaikuttaa siltä että syytät häntä.
Vierailija kirjoitti:
No vaikuttaa siltä että syytät häntä.
Vika on miehen päässä, jos hän kokee syytöksiä sielläkin missä niitä ei ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vaikuttaa siltä että syytät häntä.
Vika on miehen päässä, jos hän kokee syytöksiä sielläkin missä niitä ei ole
Aika syyllistävä sävy tässäkin viestissä ja kohdistuu yllätys yllätys mieheen. Enpä ihmettele ettei kommunikointi suju.
tyypillinen kiukkupyllymies, mitään et voi tehdä.
sellaista on heteronaisen elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vaikuttaa siltä että syytät häntä.
Vika on miehen päässä, jos hän kokee syytöksiä sielläkin missä niitä ei ole
Aika syyllistävä sävy tässäkin viestissä ja kohdistuu yllätys yllätys mieheen. Enpä ihmettele ettei kommunikointi suju.
Miten sinä ehdottaisit, että asioista keskustellaan? Jos esim mies on jättänyt siivoamatta jälkensä ruuanlaiton jälkeen, miten siitä pitää sanoa, jotta hän ei suuttuisi?
eri
Mitäs jos kunnioittaisit sitä miestäsi.
Ja tekisit kuten miehesi haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vaikuttaa siltä että syytät häntä.
Vika on miehen päässä, jos hän kokee syytöksiä sielläkin missä niitä ei ole
Aika syyllistävä sävy tässäkin viestissä ja kohdistuu yllätys yllätys mieheen. Enpä ihmettele ettei kommunikointi suju.
Miten sinä ehdottaisit, että asioista keskustellaan? Jos esim mies on jättänyt siivoamatta jälkensä ruuanlaiton jälkeen, miten siitä pitää sanoa, jotta hän ei suuttuisi?
eri
Skippaat omista oloistasi ja tästä kerrasta puhumisen ja teet suoraan konkreettisia ehdotuksia.
Esim.
1) Voidaanko jatkossa jakaa ruoanlaittovuorot suunnilleen tasan ja se joka kokkaa myös siivoaa jäljet?
TAI
2) Jos toinen kokkaa niin toi en kattaa ja siivoaa.
Tunteiden vatkaus ei ole mielenkiintoista, koska ei sisällä konkreettista parannusehdotusta.
Niin - sinun mielestä asiat eivät ole kunnossa ja näin ollen puolisolle tulisi tästä ehkä lisätöitä tms.ja hän tietää sen ja on siksi puolustuskannalla
avaa enemmän tilannetta? jos hän on sinua loukannut sanallisesti, tulee sinun se suoraan sanoa ja ehdottaa toista keinoa, miten asian voisi hoitaa
Et voi yksin korjata suhdetta jonka korjaamiseen tarvitaan kaksi.
Ota suihin loppuun asti ja niele. Sen jälkeen voit kysyä mitä haluat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vaikuttaa siltä että syytät häntä.
Vika on miehen päässä, jos hän kokee syytöksiä sielläkin missä niitä ei ole
Aika syyllistävä sävy tässäkin viestissä ja kohdistuu yllätys yllätys mieheen. Enpä ihmettele ettei kommunikointi suju.
Miten sinä ehdottaisit, että asioista keskustellaan? Jos esim mies on jättänyt siivoamatta jälkensä ruuanlaiton jälkeen, miten siitä pitää sanoa, jotta hän ei suuttuisi?
eri
Skippaat omista oloistasi ja tästä kerrasta puhumisen ja teet suoraan konkreettisia ehdotuksia.
Esim.
1) Voidaanko jatkossa jakaa ruoanlaittovuorot suunnilleen tasan ja se joka kokkaa myös siivoaa jäljet?
<
Kun se asia menee yleensä sen takia konkretian sijasta tunnevatkaukseksi, kun nuo konkreettiset ehdotukset ovat sellaisia, jotka jokaisen akuisen pitäisi ymmärtää ilman, että toinen aikuinen alkaa opettamaan kuin pientä lasta. Ja siten kun tämä toistuu kerta toisensa jälkeen, mennään sinne tunteiden puolelle, kun toinen konkreettisesti näyttää kuinka vähän välittää sinusta, vaan pitää sen sijaan piikana.
Ero helpottaa. Pariterapeutti? Joku miestulkitsija? Ehkä ei ole empatiaa sillä, jos sanot että oot surullinen ja se reagoi. Juoko. Niiden tyyppien negaa ei pysty setvimään kuin ne itse. Tai ehkei sitä kiinnosta. En itse jaksaisi katsella liian erilaista tyyppiä.