Työkaveri ilkeilee - mitä tehdä?
Olen menossa ensi kesänä avomieheni kanssa naimisiin. Meillä on yksi lapsi. Töissä eräs vanhempi nainen on kuittallut minulle jatkuvasti, tyyliin: " te olette sitten susipari" , " no nyt saa lapsi ihan lailliset vanhemmat" ja " onpa teillä sitten ollut pitkä kihlaus" . Ja kaikki nämä ivallisella äänensävyllä.
Itse en ole töissä kovin paljon perheasioistani puhunut, mutta kun tämä nainen aina kyselee, niin vastaan lyhyesti. Tekisi mieli välillä sanoa jotain ilkeää takaisin :(
Kommentit (38)
mutta etpä sinä sen fiksumpi ole jos moisesta piittaat. Naura päin naamaa ja unohda koko tyyppi.
kaikki muut ihmiset työpaikalla ovat ihania ja iloisia puolestani. Mutta tämä yksi nainen on päättänyt tehdä elämästäni hankalaa.
ap
" eiköhän ole parempi, että pidät huolen vain omista asioistasi ja suun supussa muiden asioista" :)
Sinulle seiska sanoisin, että miellän tyhmyyden hiukan eri tavalla kuin sinä. Mutta en nyt sano enempää, vaikka mieli tekisi.
ap
Vierailija:
Sinulle seiska sanoisin, että miellän tyhmyyden hiukan eri tavalla kuin sinä. Mutta en nyt sano enempää, vaikka mieli tekisi.ap
että työpaikalla pitää kohdella toista ihmistä kunnioittavasti ja asiallisesti. Itsekin pyrin tekemään niin. En yhtään häpeä sitä että loukkaannuin naisen puheista - onhan nuo nyt ihan hirveitä asioita sanoa toiselle.
Olen sitten ehkä herkkä ja tyhmä. Mutta onneksi en ilkeä.
ap
Tuollaistahan se oikeasti aina työpaikoilla on. Varsinkin naisvaltaisilla. Ja mitä selvemmin tuo tyyppi huomaa, että piittaat hänen puheistaan, sitä enemmän hän niitä jatkaa. Jos antaisit mennä vaan, ne puheet loppuisivat. Usko huviksesi. Been there, seen that. Monesti!
Omituista ajatella, että nimenomaan se on " tyhmä" , joka pahoittaa mielensä työpaikkakiusaamisesta. Varmaan sitä mieltä ovat juuri ne, jotka itsekin ilkeilevät muille.
Minusta ap:n työkaverin käytös on asiatonta, ja pahastuisin sellaisesta itsekin. Mutta en osaa yhtään sanoa, mitä asialle voisi tehdä. Ehkä antaa ystävällisesti mutta lujasti palautetta, joka saattaa ilkeilijän ruotuun?
Aivan epädiplomaattisesti ei varmaan kannata heittäytyä (vaikka mieli tekisikin), jotta tilanne ei tulehtuisi entisestään. Sellainen voisi vain provosoida tuollaisia kiusaajia, jotka yleensä eivät näe itsessään mitään vikaa. Mutta jokin parannus pitäisi tilanteeseen tulla.
Työpaikkakiusaamista on se, että ilkeys ulottuu itse työhön, työtehtäviin, niiden määrään ja arviointiin, etenemiseen jne.
Jos tuollaisesta pillastuu, siitä voi sitten seurata sitä työpaikkakiusaamista. Eli en kyllä menisi napauttelemaan.
Olen ratkaissut ongelman omalla kohdallani niin, etten ole juuri tekemisisss ilkeän tyypin kanssa. En istu samassa pöydässä, en koskaan aloita keskustelua, vastaan laimeasti, jos hän kysyy jotain. Ihan huomaamattomasti kuitenkin. Töissä on niin paljon kiireitä ja porukkaa, ei kukaan kiinnitä tähän huomiota.
Jos työkaverisi sanoo sinulle joka päivä, että olet vitun ruma, niin totta kai se on työpaikkakiusaamista, vaikkei sinällään liity työhösi millään lailla. Henkinen väkivalta on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, sortamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä, jonka kohteena ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Minä ottaisin asian esille esimiehen kanssa.
Ihan oikeasti, jos ihminen tuollaisia typeryyksiä päästelee suustaan niin ne kommentit kannattaa jättää omaan arvoonsa. Minä tuntisin lähinnä jotain myöt' ähäpeää tai sääliä tuota ilkeilijää kohtaan.
Onhan päivänselvääkin että paras keino tuollaisen lopettamiseen on olla reagoimatta. Tai sitten voi tietenkin nostaa metelin ja ruveta uikuttamaan asiasta pomolle -väitänpähän vaan että enemmän ongelmia siitä vaan syntyy.
Eikä reagoimatta jättäminen ole käytöksen hyväksymistä, se on sen pitämistä niin ala-arvoisena ettei se ansaitse kenenkään huomiota. Senkin voi tehdä kerralla selväksi: tuhahdat kuuluvasti, käännät tyypille selkäsi ja jatkat elämää työpaikalla täysin normaalisti. Yksinkertaista ja toimivaa.
Miten niin liioittelua? Työpaikalla pitää osata tulla kaikkien kanssa toimeen asiallisesti. Työpaikkakiusaaminen on kiellettyä ja minusta tuohon pitäisi puuttua. Ei tällaiset asia katoa itsestään kuoliaaksi vaikenemalla.
että vanhemmat eivät olleet naimisissa.
Enpä itsekään sitä oikein hyväksy, mutta en nyt kyllä rupeaisi asiasta huomauttelemaan.
Paras sulkea korvansa vaan.