Millainen oli "emäntäkoulu" ennen vanhaan?

En tiedä, mutta äitini yritti minua semmoiseen usuttaa. Olisin varmaan karannut sieltä heti. Menin sitten yliopistoon ja opiskelin juristiksi. Ei ole ikinä mitkään kodinhoitojutut kiinnostaneet, ostan nuo palvelut jos en itse jaksa hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emäntäkoulu taisi valmentaa maatalon emännäksi ja talouskoulu oli kaupunkilaisnaisille. Kummastakaan ei tainnut saada ammattipätevyyttä, mutta jonkinlaisia pisteitä taisi saada vaikkapa hoitoalalle pyrittäessä. 

Mielenkiintoista! Eli käytännössä kyseessä oli ns "vaimokoulu". Olikohan se ilmainen vai maksullinen? Mentiinkö sinne mielellään vai painostettuna?

Kyllä se emäntäkoulu valmensi maatalon emännäksi eikä vaimoksi, ihan vastaava koulu oli maatalon isännille. 

 

Miehille oli "isäntäkoulu"? Millainen se sitten oli? Tällaisesta en ole koskaan kuullutkaan, luulin että vain naisille oli "emäntäkoulu" jonkinlaisena vaimouteen valmistavana säilöpaikkana avioliittoa odottaessa... Olivatko oppilaat siis

Isäntäkoulu oli yhdistelmä tradenomiopintoja, metsäalan opintoja, maatalousalan opintoja ja siihen vielä päälle yrittäjäkoulutus sekä maatalouskonekorjaajan osaaminen yhdistettynä hallintotieteen opintoihin.

Emäntäkoulu on ollut vaativa koulu ei siihen kaikki kykeneet. Oppia annettiin tilan talousasioista, ruoka ajallaan pöytään, jopa käsin ommeltiin pöytäliinat, essut, pyyhkeet jne. Talven varalle ruuan säilyttäminen, hankkiminen jne. Myös pyykinpesu mitä aineita käytetään, missä lämpötilassa jne. Silitys. Kielitaitoakin tarvittiin.

Maatalousalan ammattioppilaitoksiin Suomessa kuuluivat 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun loppupuolelle toimineet maanviljelyskoulut, jotka oli suunnattu etupäässä miehille ja kasvinviljelyn opetukseen. Naisille suunnattuja maatalousalan kouluja olivat meijerikoulut, emäntäkoulutja karjanhoitokoulut. Nämä koulutyypit sijaitsivat usein yhdessä saman opetusmaatilan yhteydessä.[1] Niiden tehtäviä hoitavat nykyisin toisen asteen oppilaitoksiin kuuluvat ammattikoulut, jotka ovat usein monialaisia. Korkeamman asteen maatalousalan opetusta antoivat aiemmin maatalousopistot, joiden tehtäviä hoitavat nykyisin ammattikorkeakoulut. Yliopistotasoista maa- ja metsätalouden opetusta on 1900-luvun alusta antanut Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja 1960-luvulta alkaen Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta.

Vierailija kirjoitti:

Miten talouskoulu erosi sisällön puolesta emäntäkoulusta?

Talouskoulussa opetettiin kotitalouden hoitoon liittyviä asioita, kuten ruoanlaittoa, siivousta, pyykinkäsittelyä jne. Emäntäkoulussa opetettiin niiden lisäksi maatalon emännän työhön kuuluvia asioita, kuten karjanhoitoa. Muistan, kun joskus 1970-luvun loppupuolella juttelin emäntäkoulua käyvän tytön kanssa. Hän kertoi seuraavana aamuna olevan aikainen herätys, koska hän oli koululla navettavuorossa ja piti mennä kuudelta aamulla lypsämään lehmät.

Kävin emäntäkoulun 70-luvun lopulla, kun halusin "kapinoida", enkä mennyt lukioon. Tuolloin oli kaksi eri opintosuuntausta: toisessa oli pääpaino maatalousopinnoissa ja toisessa, jonka itse kävin, enemmän kodinhoidollisissa opinnoissa. Muistaakseni oli aamupäivisin oppitunteja ja sitten iltapäivisin oltiin keittiöllä, siivoamassa, pyykkihuollossa jne. Alueella oli mm. päiväkoti, jossa oli opettajien ja muun henkilökunnan lapsia hoidossa, siellä oltiin vko kerrallaan kukin vuorollaan töissä, samoin olin vkon navetassa jne. Koulu oli sisäoppilaitos, alueella oli myös puutarhaoppilaitos, jonka pojat kiinnostivat meitä kovasti. Käsitöissä tein itselleni kokonaisen kaapillisen vaatteita, leipomossa leivottiin, keittiöllä kokattiin ja opeteltiin tarjoilemaan. Hauskaa aikaa tuo oli, vaikkei siitä minulle mitään ammattia tullut, suuntauduin ihan toiselle alalle ja lukiokin tuli käytyä aikanaan. 

Ainakin vielä 90-luvulla oli talouskoulu eli entinen emäntäkoulu, jossa oli vuoden mittainen linja kodinhoitoa, kodin taloutta ja muita taitoja. Ei se valmistanut mihinkään ammattiin, mutta antoi hyödyllisiä taitoja kenelle tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin vielä 90-luvulla oli talouskoulu eli entinen emäntäkoulu, jossa oli vuoden mittainen linja kodinhoitoa, kodin taloutta ja muita taitoja. Ei se valmistanut mihinkään ammattiin, mutta antoi hyödyllisiä taitoja kenelle tahansa.

Nämä olivat täysin eri oppilaitokset

Vierailija kirjoitti:

Emäntäkoulu taisi valmentaa maatalon emännäksi ja talouskoulu oli kaupunkilaisnaisille. Kummastakaan ei tainnut saada ammattipätevyyttä, mutta jonkinlaisia pisteitä taisi saada vaikkapa hoitoalalle pyrittäessä. 

Yleistietoa ihan kenelle tahansa aikuistuvalle henkilölle. Emäntä- ja talouskoulut käynyt äitini ainakin osasi siirtää itselleni varsin hyödyllisiä 'marttailutaitoja' ihan oman talouden ylläpitämiseen sekä taloudellisesti ennakoiden budjetoimalla ja säästämällä sekä kotitöiden osalta, joista osaa opeteltiin toki myös kotitaloustunneilla.

Sellaisia taitoja, joiden olen huomannut puuttuvan monelta nuorelta kotoaan pois muuttaessaan.

Se oli maamieskoulu miehille.

Minä kävin peruskoulun jälkeen emäntä koulun, heti sen jälkeen opiskelin ammatin jossa ole toiminut jo 40 vuotta.  

Oli hyvä että kävin emäntäkoulun aikoinaan, siellä opin mm. laittamaan monenlaisia ruokia, pesemään pyykkiä, siivoamaan, huolehtimaan lapsista, talosta ja kaikesta kodin  ja perheen arkeen liittyvästä asioista. Toivoisin että se koulu olisi edelleen ja nuoret kävisivät sen , silloin ei olisi uusavuttomuutta.

On aika surullista, kun nykyään nuoret naiset ei osaa valmistaa ruokaa ja huolehtia kodin päivittäisistä perusasioista, puhumattakaan vuosittain tehtävistä suursiivouksista. Useilla aikuisilla esim. 25-35 vuotiailla on likaiset ikkunat, niitä ei ole pesty vuosiin, saunan ja pesuhuoneen perusteelliset siivoukset tekemättä, liinavaatteet ryppyisinä epämääräisissä kasoissa  kaapissa yms. Meillä emäntäkoulun käyneillä on siistit vaatekaapit ja muutenkin puhtaat ja siistit kodit. Sitä harvoin näkee esim.-90 luvulla syntyneillä.

Ahkerat äidit kasvattaa laiskoja ja uusavuttomia lapsia

Vierailija kirjoitti:

Ihan pakko kysyä sinulta ap: mitä kuvittelet maatilalla emännän tekevän? Onko oletuksesi, että nytkin vain vaimoillaan?

Kysyn nimenomaan koska en kuvittele mitään. Olen sitä sukupolvea jolle nämä asiat eivät ole tuttuja. 

Suomessa ei ymmärtääkseni koskaan ole ollut mitään rentoa idyllistä kotivaimokulttuuria, jossa mies käy töissä, vaimo päivän aikana pitää itsensä sievänä, antaa suukon lapsille kun menevät kouluun ja pyyhkäisee ehkä hellaa hieman päivän aikana. Mutta silti koska kukaan ei ole mulle aiemmin kertonut tarkalleen mitä pari sukupolvea sitten tarkalleen kuului "emännän" tehtäviin, en sitä voi tietää. Tiedän että se ei ollut mitään idyllistä "tradwife"-elämää, mutta olen utelias tietämään yksityiskohtia. Emäntäkoulu ei selvästikään valmistanut naisia itsenäiseen elämään, mutta selkeästikin se opetti todella hyödyllisiä ja tarpeellisia taitoja selviämiseen. 

Naisten panostusta ei ole ikinä arvostettu, vaan MIES on ollut se joka on tuonut leivän pöytään. Ja totuus näyttääkin olevan se että nainen on ollut se joka on koulutettu tilan pienten yksityiskohtien hallitsemiseen, pitämään kaiken pyörimässä, hallinoinnut taloustilannetta ja ylipäätään ollut aivot siinä missä mies on ehkä tehnyt sen fyysisen työn: kyntänyt pellot, kuokkinut ja hakannut kirveellä halot. Ovatko naiset siis aina olleet niitä ison kuvan projektipäälliköitä?

-Ap

Isoäitini oli virkamiehen vaimo Helsingissä ja oli tuollainen kotivaimo jolla apulainen. Mummo puolestaan ison talon emäntä joka ohjeisti karjakot jne ja vastasi tilan eläimistä (kanat, lehmät, possut), hoiti ruoat, ompeli vaatteet ja vastasi että kellarit oli täynnä talvea vasten yms. emännän jutut mukaanlukien aputyöväen palkat, asunnot ja hyvinvoinnin jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan pakko kysyä sinulta ap: mitä kuvittelet maatilalla emännän tekevän? Onko oletuksesi, että nytkin vain vaimoillaan?

 

 

Naisten panostusta ei ole ikinä arvostettu, vaan MIES on ollut se joka on tuonut leivän pöytään. Ja totuus näyttääkin olevan se että nainen on ollut se joka on koulutettu tilan pienten yksityiskohtien hallitsemiseen, pitämään kaiken pyörimässä, hallinoinnut taloustilannetta ja ylipäätään ollut aivot siinä missä mies on ehkä tehnyt sen fyysisen työn: kyntänyt pellot, kuokkinut ja hakannut kirveellä halot. Ovatko naiset siis aina olleet niitä ison kuvan projektipäälliköitä?

En minä nyt näin sanoisi. Perinteisessä suomalaisessa maatalossa isännällä ja emännällä oli omat vastuualueensa. Isäntä vastasi viljelyksistä ja metsistä ja oli näiden asioiden projektipäällikkö. Emäntä taas vastasi karjasta ja kotitaloudesta ja oli näuden alueiden projektipäällikkö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan pakko kysyä sinulta ap: mitä kuvittelet maatilalla emännän tekevän? Onko oletuksesi, että nytkin vain vaimoillaan?

 

Kysyn nimenomaan koska en kuvittele mitään. Olen sitä sukupolvea jolle nämä asiat eivät ole tuttuja. 

Suomessa ei ymmärtääkseni koskaan ole ollut mitään rentoa idyllistä kotivaimokulttuuria, jossa mies käy töissä, vaimo päivän aikana pitää itsensä sievänä, antaa suukon lapsille kun menevät kouluun ja pyyhkäisee ehkä hellaa hieman päivän aikana. Mutta silti koska kukaan ei ole mulle aiemmin kertonut tarkalleen mitä pari sukupolvea sitten tarkalleen kuului "emännän" tehtäviin, en sitä voi tietää. Tiedän että se ei ollut mitään idyllistä "tradwife"-elämää, mutta olen utelias tietämään yksityiskohtia. Emäntäkoulu ei selvästikään valmistanut naisia itsenäiseen elämään, mutta selkeästik

Kyllä se emännän työ on ollut hyvinkin fyysistä. Ei se emäntä ole istuskellut nypertämässä vaan tehnyt raskasta ruumiillista työtä maalla ainakin vielä 60-luvulla. 

Kävin emäntäkoulun 1972. Siellä oli kaksi linjaa yleislinja ja kotitalouslinja. Aamupäivät oppitunteja, iltapäivät käytäntöä. Poikkeuksena jos olit navetassa vuorossa menit sinne ennen oppitunteja, samoin jos olit suurkeittiössä siellä tehtiiviin aamupalaa ennen oppitunteja. Sisäoppilaitos, muistaakseni 3 tai 4 hengen huoneet. Opin kaikenlaista sekä keittiötöistä, käsitöistä, kodinhoidosta että karjanhoidosta. Ei ollut tarkoitus ( ainakaan minulla) maataloon emännäksi mutta pohjakouluna mainio. Keskikoulun olin käynyt ja opiskelin myöhemmin alalle jossa ei ehkä emäntäkoulusta ollut hyötyä mutta omaan elämään hyöty oli melkoinen. Muistelen että kovin paljon se ei maksanut, jotain varmaan kuitenkin.

Kyllä näitä emäntiä arvostettiin ja pelättiinkin, tosi isoissa kartanoissa oli myös ns emäntäpiikoja, jotka tekivät nämä tehtävät, kun herrasväki koristeompeli ja opetteli ranskaa. Mä olen tehnyt aihepiiristä gradun ja nimenomaan naisten näkökulmasta. Aika vähän siitä koulun historiantunneilla kerrotaan, mutta sentään jo jotain.

Eräs nainen kertoi käyneensä emäntäkoulun Suomussalmella ja oppineensa siellä polttamaan tupakkia, juopottelemaan ja ottamaan suihin ja kakkoseen.

Hieno koulu!

Lukematta edellisiä vastaan itse emäntäkoulun käyneenä. Ei ollut oletus vaan moni meni emäntäkouluun, kun ei muutakaan keksinyt. 1970-luvulla se oli tammikuusta joulukuuhun. Minäkin hain sinne siksi, kun olin niin kyllästynyt koulunkäyntiin ja vietin villeimpiä teinivuosia enkä ollut hakenut mihinkään syksyllä alkavaan kouluun.

Emäntäkoulusta sai lisäpisteitä moniin muihin kouluihin, ainakin talouspuolelle, muistaakseni hoitoalallekin. Olihan moni emäntäkoululainen raskaana jo kouluaikana, mutta suurin osa jatkoi opiskelua. Huonekaveri kodinhoitajaksi, toinen ei mihinkään ja itse lähdin aivan eri alalle. Ei se todellakaan mikään vaimouteen valmistava ollut (minkä minun mieheni voi todistaa). Monissa asioissa kuten ruuanvalmistuksessa sai enemmän oppia silloisessa emäntäkoulussa kuin nykyamiksessa.

Emäntäkoulusta on ollut maatilalla asuvalle paljon hyötyä. Osasin lypsää ja olisin ollut oikein mieleinen miniä silloisen poikakaverin vanhemmille. Ei mitenkään hukkaan heitettyä vuosi, vaikka esimerkiksi käsitöitä olisin varmaan voinut oppia kansalaisopiston kursseillakin.

Sitä en osaa sanoa, miten poikkesi talouskoulusta, mutta se oli vain yhden lukukauden mittainen ja käsittääkseni siellä oli vain ruuanlaittoa ja muita taloustöitä, ei karjaa, puutarhaa ym. Emme teurastaneet kanoja emmekä sikoja, mutta lantalaa kyllä olin tyhjentämässä. Oppiaineita oli mm. kodinhoito, käsityö, lastenhoito ja tietenkin leipomista ja ruuanlaittoa. Aamupäivällä oli teoriatunnit, lounaan jälkeen käytäntöä. Oli ruokala, jossa tehtiin kaikille ruokaa, opetuskeittiö, käsityö, siivous,  puutarha, navetta, lastenhoito ja perhekeittiö, jossa tehtiin ruoka vain parille navettavuorolaiselle.

Miesten "isäntäkoulu" oli maatalouskoulu, mutta olihan siellä tyttöjäkin.  Siellä painotettiin tietenkin enemmän varsinaisia maataloustöitä, karjanhoitoa ym. Oppilaat olivat ihan ketä vaan, vaikka luonnollisesti suuri osa maaseudun oppilaitosten oppilaista oli maalta, ja maatiloilta. Lähipiirissä maatalouskoulun käyneet tekivät työuran muualla kuin maataloudessa, vaikka joku peltohehtaari oli itselläänkin.

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt mutta en viitsi kijoittaa

Törkeä.