Millainen oli "emäntäkoulu" ennen vanhaan?
Onkohan palstalla joitain sitä ikäluokkaa edustavia, joiden aikana oli vielä "emäntäkoulu"?
Minkä ikäisenä sinne mentiin? Oliko se käytännössä naisille oletus-jatko peruskoulun (tai oppikoulun kai siihen aikaan) jälkeen?
Kauanko se kesti? Valmistiko se mihinkään muuhun kuin kotiäitiyteen? Pystyivätkö naiset tuolloin hakemaan "emäntäkoulun" jälkeen vaikkapa koulujen keittiöihin tai siivoushommiin? Sihteeriksi? Kotiapulaiseksi?
Mitä muuta kuin ruuanlaittoa "opetussuunnitelmaan" kuului? Oliko se koulumaista, että lukujärjestyksessä oli tyyliin maanantai, klo 8-10 pyykkäämistä, 10-12 ruuanlaitto jne? Vai enemmän sellainen kommuuni jossa naiset vain tekivät kotitöitä jonkun muun (kenen?) hyväksi määrätyn ajan ohjauksen alla?
Tiedän, että mummoni kävi emäntäkoulun, mutta hän ei ole enää elossa joten en voi kysyä häneltä näitä asioita.
Kommentit (64)
Olen käynyt yhden lukukauden mittaisen talouskoulun vuonna 1999, lasketaanko se?
Olen käynyt mutta en viitsi kijoittaa
Ihan vaan googlaamalla löytyy materiaalia emäntäkoulusta ja sen historiasta.
Emäntäkoulu taisi valmentaa maatalon emännäksi ja talouskoulu oli kaupunkilaisnaisille. Kummastakaan ei tainnut saada ammattipätevyyttä, mutta jonkinlaisia pisteitä taisi saada vaikkapa hoitoalalle pyrittäessä.
En usko että sinne oppikoulusta juurikaan mentiin, he kouluttautuivat yleensä korkeammalle.
Äitini kävi pelkän kansakoulun ja hän meni emäntäkouluun sen jälkeen. Oli keittiöalan töissä myöhemmin.
KVG
Emäntäkoulujen tarkoituksena oli vuonna 1929 annetun asetuksen mukaan antaa naisille opetusta maalaiskotien hoitajille kuuluvissa tehtävissä sekä muutenkin edistää kotitalouden kohottamista tarkoittavaa toimintaa.
Emäntäkoulut olivat maataloushallituksen valvonnan alaisia. Koulun toimintaa valvoi kolmihenkinen johtokunta.
Opetus
Emäntäkoulukurssin lisäksi voitiin emäntäkouluun järjestää kotitalouskoulukurssi joko koulun vakinaisena jokavuotisena oppikurssina tai maataloushallituksen suostumuksella ajoittaisena kurssina. Muita erikoiskursseja voitiin järjestää maataloushallituksen suostumuksella. Erikoiskurssit kestivät vähintään kaksi ja enintään kahdeksan viikkoa. 1950-luvulla myös lastenhoito tuli emäntäkoulujen opetusohjelmaan, ja vuosikymmenen lopulla useimmissa Suomen 25 emäntäkoulusta toimi tarkoitusta varten lastentarha. Lastenhoidon opetuksesta vastasivat yleensä terveyssisar ja lastenhoitaja.
Emäntäkoulun muita opettajia olivat yleensä maatalous- ja kodinhoitoaineiden opettaja, talousopettaja, puutarhaopettaja ja käsityönopettaja.
Vierailija kirjoitti:
Emäntäkoulu taisi valmentaa maatalon emännäksi ja talouskoulu oli kaupunkilaisnaisille. Kummastakaan ei tainnut saada ammattipätevyyttä, mutta jonkinlaisia pisteitä taisi saada vaikkapa hoitoalalle pyrittäessä.
Mielenkiintoista! Eli käytännössä kyseessä oli ns "vaimokoulu". Olikohan se ilmainen vai maksullinen? Mentiinkö sinne mielellään vai painostettuna?
Jos olet ollut kotitaloustunneilla niin aika lailla samanlaista sisältöä oli.
Oma äitini kävi emäntäkoulun aikanaan. On syntynyt 50 -luvulla. Siellä tehtiin ja harjoiteltiin monipuolisesti kotitaloustaitoja. Se ei ollut mitään näpertelyä, vaan harjaannutti toimimaan tehokkaasti arjessa, saamaan huushollin pyörimään, ruuat pöytään, säästäväisesti eläen, siististi eläen jne. Ei se mikään oletusarvo ollut, äiti kävi sen, koska ei oikein tiennyt muutakaan minne olisi mennyt. Sen jälkeen oli hetken töissä lounasravintolassa. Äiti on aina ollut hyvä huushollari. Koti on aina siisti, ruuat pöydässä ajallaan ja asiat kaikki siististi hoidettuna.
Minkä vuosikymmenen emäntäkoulusta haluat tietoa? Se kun oli ihan eri juttu 1930-luvulla kuin 1960-luvulla.
Toiminta oli koulumaista, mutta ei suinkaan tyyliin "10-12 pyykkäämistä", siellä kun opittiin teoriat materiaaleista, tahranpoistosta, tekstiilien käsittelystä yleensä jne. eikä suinkaan pelkästään pyykätty. Harva nykynainen selviäisi emäntäkoulun teoriaopinnoista tänä päivänä! Ja harva osaisi ommella käsin itselleen esiliinan.
Emäntäkoulussa ei koulutettu kotiäitejä, siellä koulutettiin maatilanemäntiä vastaamaan niin taloudenpidosta, puutarhasta, metsästä, eläimistä kuin tilan raha-asioista. Piti osata ensiapu, ergonomia ja vanhustenhoito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emäntäkoulu taisi valmentaa maatalon emännäksi ja talouskoulu oli kaupunkilaisnaisille. Kummastakaan ei tainnut saada ammattipätevyyttä, mutta jonkinlaisia pisteitä taisi saada vaikkapa hoitoalalle pyrittäessä.
Mielenkiintoista! Eli käytännössä kyseessä oli ns "vaimokoulu". Olikohan se ilmainen vai maksullinen? Mentiinkö sinne mielellään vai painostettuna?
Kyllä se emäntäkoulu valmensi maatalon emännäksi eikä vaimoksi, ihan vastaava koulu oli maatalon isännille.
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt yhden lukukauden mittaisen talouskoulun vuonna 1999, lasketaanko se?
Ei lasketa talouskoulu on eri koulu kuin emäntäkoulu. Emäntäkoulut lakkautettiin 1980-luvun loppupuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emäntäkoulu taisi valmentaa maatalon emännäksi ja talouskoulu oli kaupunkilaisnaisille. Kummastakaan ei tainnut saada ammattipätevyyttä, mutta jonkinlaisia pisteitä taisi saada vaikkapa hoitoalalle pyrittäessä.
Mielenkiintoista! Eli käytännössä kyseessä oli ns "vaimokoulu". Olikohan se ilmainen vai maksullinen? Mentiinkö sinne mielellään vai painostettuna?
Ei se ollut vaimokoulu, siellä koulutettiin emäntiä, siis niitä ihmisiä, jotka vastasivat esim. 30 lypsävästä, parista karjakosta, sisäpiiasta ja siitä, että kellarissa oli ruokaa koko talveksi! Ja että karja pysyi terveenä eikä sika syönyt vahingossa lasinpalasia maata tonkiessaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ollut kotitaloustunneilla niin aika lailla samanlaista sisältöä oli.
Mun kotitaloustunnit (2000-luvulla) oli pelkästään sitä, että kokattiin opettajan määräämä ruoka tai leivonnainen, syötiin se ja tiskattiin astiat. Muistan kun luokassa oli mm pyykinpesukoneita ja toivoin että joskus olisi opetettu käyttämään niitä (kotona me lapset ei saatu koskea pyykinpesukoneeseen ollenkaan "ettei se mene rikki") mutta ikinä ei kotsantunneilla niihin koskettu tai edes puhuttu muusta kuin ruuanlaitosta.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ollut kotitaloustunneilla niin aika lailla samanlaista sisältöä oli.
Aika lailla kaukana kotitaloustuntien sisällöstä vai katkoitteko te kanoilta kauloja ja lahtasitte sikoka, oliko teillä oma taikinajuuri?
Miten talouskoulu erosi sisällön puolesta emäntäkoulusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emäntäkoulu taisi valmentaa maatalon emännäksi ja talouskoulu oli kaupunkilaisnaisille. Kummastakaan ei tainnut saada ammattipätevyyttä, mutta jonkinlaisia pisteitä taisi saada vaikkapa hoitoalalle pyrittäessä.
Mielenkiintoista! Eli käytännössä kyseessä oli ns "vaimokoulu". Olikohan se ilmainen vai maksullinen? Mentiinkö sinne mielellään vai painostettuna?
Kyllä se emäntäkoulu valmensi maatalon emännäksi eikä vaimoksi, ihan vastaava koulu oli maatalon isännille.
Miehille oli "isäntäkoulu"? Millainen se sitten oli? Tällaisesta en ole koskaan kuullutkaan, luulin että vain naisille oli "emäntäkoulu" jonkinlaisena vaimouteen valmistavana säilöpaikkana avioliittoa odottaessa... Olivatko oppilaat siis ennemminkin maatilan tulevia perijöitä, eivätkä niinkään ns. ihan keitä vain?
-Ap
Jotenkin tuntuu, että kysyjällä tai monella kirjoittajalla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä emäntä teki esim. 1960-luvulla, se ei ollut mitään kevyttä ruuanlaittoa isännälle. Siellä saattoi pöydässä olla 12 syöjää ja piti osata tehdä monipuoliset ruuat taloudellisesti siten, että ruokaa riitti kaikille ja siitä sai tarvittavan energian. Piti tietää, koska kannatti tarjota marjakiisseliä, koska piti tyytyä raparperiin. Koko satoa ei sopinut käyttää samantien.
Emännän vastuulla oli usein koko karja. Piti siis osata laskea, riittääkö heinä kevääseen vai pitääkö joku hiehoista myydä ja piti tietää, mitä tehdä, kun kanat munivat nahkamunia. Piti varmistaa, että laitumen aita oli kunnossa ja maitohuoneessa jäitä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emäntäkoulu taisi valmentaa maatalon emännäksi ja talouskoulu oli kaupunkilaisnaisille. Kummastakaan ei tainnut saada ammattipätevyyttä, mutta jonkinlaisia pisteitä taisi saada vaikkapa hoitoalalle pyrittäessä.
Mielenkiintoista! Eli käytännössä kyseessä oli ns "vaimokoulu". Olikohan se ilmainen vai maksullinen? Mentiinkö sinne mielellään vai painostettuna?
Kyllä se emäntäkoulu valmensi maatalon emännäksi eikä vaimoksi, ihan vastaava koulu oli maatalon isännille.
Miehille oli "isäntäkoulu"? Millainen se sitten oli? Tällaisesta en ole koskaan kuullutkaan, luulin että vain naisille oli "emäntäkoulu" jonkinlaisena vaimouteen valmistavana säilöpaikkana avioliittoa odottaessa... Olivatko oppilaat siis
Ihan pakko kysyä sinulta ap: mitä kuvittelet maatilalla emännän tekevän? Onko oletuksesi, että nytkin vain vaimoillaan?
Joskus kyselin kans asiasta.