Lue keskustelun säännöt.
Kukaan eronnut siksi ettei jaksa olla koko ajan toisen kanssa?
06.07.2024 |
Mitä siitä seurannut? Itse haluaisin olla aika usein vaan ihan omassa rauhassa ja tehdä mitä haluan. Ei onnistu miehen läsnäollessa.
Kommentit (42)
Mäkin haluaisin nähdä vaan esim. kerran viikossa. Olis ihan riittävää. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ärsyttönyt avioliitossa. Nyt on etäsuhde ja nähdään harvoin. Tämä on parasta.
Vähän sama, ei ärsyttänyt silloin aikaisemmin kun oli pitkiä ja vakavia avoliittoja, sinkkuuduttuani vasta kai tajusin miten parasta yksinolo onkaan, nyt alkoi viime tapailumieskin ärsyttää jos liian pitkälti yritti jäädä sohvaan pölyä keräämään :D
Olen miettinyt samaa. Toivoisin, että voisimme muuttaa erilleen asumaan mutta jatkaa parisuhteessa. Kaipaan niin paljon omaa tilaa ja yksinoloa, että ei vain onnistu yhdessä asuminen. Sinänsä ihan erota en haluaisi. Mutta mies ei suostu asumaan erillään ja olemaan yhdessä niin.
Heh. Mieheni usein kyselee huolestuneena onko minulle ok jos ottaa ylitöitä ja lisävuoroja. Luulee kai että saatan suuttua jos tekee liikaa töitä. Mutta minusta ihan parasta on saada olla yksin kotona. Aina sanon tyytyväisenä että on ok! Ole niin pitkään ylitöissä kuin haluat. Ja mies ihmettelee miksi vastaan noin.
Kyllä.Toinen syy oli etten rakastanut kuten pitäisi. Seksikin tuntui aina jotenkin väkinäiseltä. Kuin olisi hyvän kaverin kanssa hommaillut ilman seksuaalista halua ja romanttisia tunteita. Nyt saan olla riittävästi itsekseen. Olo on parempi eikä vituta ja ahdista jatkuvasti. Entinen on löytänyt itselleen jonkun joka haluaa olla jatkuvasti yhdessä kotona ja menoilla. Win-win siis. Koska haluan tunteita ja seksiä, yritän vielä joskus löytää jonkun persoonalta ja elämäntyyliltä samanlaisen introvertin, jonka kanssa joko hankkia hyvin väljä asuinpaikka tai erilliset kodit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vasta pitkien suhteiden jälkeen sitä tajuaa että olisi jo alunperin pitänyt asua yksin ilman jatkuvia kompromisseja... 24/7 asuminen yhdessä on aivan vihoviimeistä... sen kun olisi nuorena tajunnut...
Voi myös olla, ettei mies ole sinulle ihan se oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt samaa. Toivoisin, että voisimme muuttaa erilleen asumaan mutta jatkaa parisuhteessa. Kaipaan niin paljon omaa tilaa ja yksinoloa, että ei vain onnistu yhdessä asuminen. Sinänsä ihan erota en haluaisi. Mutta mies ei suostu asumaan erillään ja olemaan yhdessä niin.
Jos rakastaa niin suostuu. No harvoin mies suhteessa oikeasti rakastaakaan. Mies tarvii naisen kodin hoitajaksi ja laskujen maksajaksi. Näin on.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin haluaisin nähdä vaan esim. kerran viikossa. Olis ihan riittävää. Ap.
Kyllä tollasiakin löytyy. Et vain sovi yhteen ekstrovertin tai introversiostaan huolimatta paljon oleilua ja halailua kumppanin kanssa tarvitsevan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi myös olla, ettei mies ole sinulle ihan se oikea.
Tätä minäkin lukiessa mietin. Siis varmasti Ap onkin introvertti ja tarvitsee suhteessa paljon omaa aikaa, mutta on sekin yleistä että taustalla voi sen lisäksi olla myös 'väärän' kumppanin pakoilua. Kuinka moni nuorena valitsee kovinkaan oikein...
Tunteet ovat siitä ihmeellinen asia että kunnon kolaus leipoo perinteisistä jyrmyistä autotallissaan viihtyvistä välttelijämiehistäkin vähän enemmän kainaloisia kuin olisivat osanneet itse arvatakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt samaa. Toivoisin, että voisimme muuttaa erilleen asumaan mutta jatkaa parisuhteessa. Kaipaan niin paljon omaa tilaa ja yksinoloa, että ei vain onnistu yhdessä asuminen. Sinänsä ihan erota en haluaisi. Mutta mies ei suostu asumaan erillään ja olemaan yhdessä niin.
Jos rakastaa niin suostuu. No harvoin mies suhteessa oikeasti rakastaakaan. Mies tarvii naisen kodin hoitajaksi ja laskujen maksajaksi. Näin on.
Voi ehkä suostua, mutta onko se oikein. Kyllä sen saman katon alla asumista haluavankin toive on yhtä tärkeä ja iso asia hyvinvoinnille kuin yllä kirjoittaneen. Ei ole kummallekaan oikein jos joutuu luopumaan noin itselle tärkeästä parisuhteen osasta. Parempi on jatkaa eri teillä ja etsiä sellaiset kumppanit, joita ei tarvitse muuttaa, jotta sopuisa ja hyvältä tuntuva yhdessäolo onnistuu. Kaikki ihmiset eivät vain sovi yhteen vaikka hienoja tyyppejä olisivatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saa olla tarpeeksi yksin kotona. Mies tekee etätöitä. Ehkä kerran viikossa kauppareussun ajan pari tuntia yksin. Se ei riitä mihinkään. Tulee katkeruutta ja ärsytystä oman tilan puutteen vuoksi. Eikä ole sama asia, jos itse lähden ulos tai matkalle, koska se ei ole rentoa kotona olemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen. En kestä yhdenkään ihmisen jatkuvaa läsnäoloa.
En pysty tekemään kotona mitään kun mies tulee kysymään "mitä teet?" "Mitä luet?" "Mitä katsot?"
Ihanaa olla yksin halutessani. Toista voi nähdä kun ehtii tai jaksaa eli harvoin. Minusta suhde perustuu juuri siihen, että saa omaa aikaa silloin kun tarvitsee. Minua on ärsyttänyt suunnattomasti, että toinen haluaisi tavata joka viikonloppu. Juuri silloin kun minulla on aikaa itselleni eniten.
Aika usein näin sivusta seurannut, että niissä parisuhteissa, missä ollaan paljon erillään, niin ero tulee aika herkästi. Kyllä se melkein on sääntö eikä paljon poikkeuksia ole.
Esimerkiksi nyt juuri tällä viikolla kuulin että yhdessä tuttavaperheessä on ero vireillä. Mies sai viime kesänä uuden työpaikan, jossa reissupäiviä vuodessa lähes 300. En tiedä hakeutuiko alun perinkin tarkoituksella sellaiseen työhön, missä "sai" olla pois kotoa, vai oliko tuo reissutyö ihan pakkovalinta, jotta pystyy elättämään perheensä.
Ei ärsyttönyt avioliitossa. Nyt on etäsuhde ja nähdään harvoin. Tämä on parasta.