Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi yksin lähteminen on niin vaikeaa?
06.07.2024 |
Olis kivoja kesätapahtumia ihan lähellä ja minä vain lojun yksin täällä kotona ja selaan somea. En vaan saa yksin lähdettyä. Jotenkin ajattelen että kaikki siellä on jonkun toisen kanssa. Ja kohta sataa vettäkin niin ei varsinkaan viitsi lähteä.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan se on kivempi lähteä yhdessä, mutta jos ei ole sitä kenen kanssa lähteä, niin siellä tapahtumassahan niihin voi tutustua.
Päätät vaan, että menet. Sitten huomaat, että kannatti lähteä. Pelkkä kävelykin on piristävämpää kuin ikuinen lojuilu.
Yksin lähteminenhän on juuri sitä helppoa. Ei mitään säätämistä minnekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksin lähteminenhän on juuri sitä helppoa. Ei mitään säätämistä minnekään.
Tämä! Mulla jäis aika monta paikkaa käymättä, jos aina pitäisi saada aikataulut stemmaamaan jonkun kaverin kanssa.
Älä huoli, niissä tapahtumissa on aina monia muitakin yksin, ei kukaan kiinnitä sinuun sen enempää huomiota vaikka menisit yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi elämä. Mitä vtun väliä sillä on, onko ne muut siellä yksin, kaksin, kolmin tai kymmenin???
Eilen mun mies kävi YKSIN konsertissa. Minä aion lähteä ensi viikolla YKSIN matkalle. Mitä ihmeen kummallista siinä on?
Pakota itsesi menemään. Löysin mieheni niin että etten käynyt missään ja sitten pakotin itseni lähtemään yhteen kesätapahtumaan. Menin terassille ja siinä yksi mies tuli juttelemaan ja ajattelin että mukava mies ja siitä sitten tutustuttiin kesän aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua sitäkään, kun jotkut ei voi lähteä yksin matkalle tai ravintolaan syömään. Vaikka käyn mielelläni mieheni, äitini, ystäväni, tyttäreni tai poikani kanssa matkoilla, niin rehellisesti sanottuna ihanimmat reissuni olen tehnyt yksin.
Ei ap mutta yksinäisenä yksin tapahtumiin lähteminen ja siellä olo on hyvin raastavaa ja aiheuttaa pahaa oloa. Itse kävin yhdessä tapahtumassa yksin ja siellä tunsi vain yksinäisyyttä kun ei ollut ketään kenen kanssa jutella tapahtumaan liittyvistä jutuista eikä ollut matkaseuraa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäpä sitten yllätin itseni ja lähdin yksin käymään yhdessä tapahtumassa!
Vielä en niin rohkea ollut, että olisin koko illaksi jäänyt. Lähdin kuitenkin ja olin pari tuntia.
Aina on ollut parisuhde, perhe, lapset joku jonka kanssa mennä tai syy miksi ei ole voinut lähteä (pienet lapset jne..) nyt ei ole kumpaakaan.
Mä harjottelen. Ja mä opin, pikkuhiljaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menee vaan rohkeasti yksin. Ei ainakaan tarvitse kuunnella muiden ihmisten tekosyitä miksei voi lähteä.
Mulla oli tämmönen olo kun olin sinkku, mutta nyt kun on ollut vuosia perhe-elämää kaikki yksin tekeminen on ihanaa vapautta! Eli tosiaan omassa päässä on kaikki estot, mene nyt vaan rohkeasti tapahtumiin.
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä. Mitä vtun väliä sillä on, onko ne muut siellä yksin, kaksin, kolmin tai kymmenin???
Eilen mun mies kävi YKSIN konsertissa. Minä aion lähteä ensi viikolla YKSIN matkalle. Mitä ihmeen kummallista siinä on?
Kyllä minä muistan tämän tunteen kun olin tosi yksinäinen, kavereilla oli jo perhettä, tuntui että on vain ylimääräinen palikka. Mutta se ei ole totta! Eli ap lähde nyt vaan, tai buukkaa joku kurssi jolla on muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Pakota itsesi menemään. Löysin mieheni niin että etten käynyt missään ja sitten pakotin itseni lähtemään yhteen kesätapahtumaan. Menin terassille ja siinä yksi mies tuli juttelemaan ja ajattelin että mukava mies ja siitä sitten tutustuttiin kesän aikana.
Kuten luit, kannattaa pysyä kotona ettei rasitteet iske
Jotkut tapahtumat on kivojakin yksin kun saa omassa rauhassa mennä ja omaan tahtiin katsella, esim. vaikka kirjamessut ja erilaiset kirpputorit/markkinat.
Alue: Aihe vapaa
Eka kerta varmasti vaikein. Pitää vaan lähteä. Kyllä se siitä helpottaa.