Emme saaneet kissaa kun kerroimme että se olisi kesäisin pari viikkoa vapaana mökkisaaressa
Kuulemma vaarallista. En keksi mitään vaaroja mitä siellä voisi olla. Pieni saari jonne ei tule muita. Ei mitään jyrkkää kohtaa mistä voisi pudota. Lyhyt suojaisa venematka hyttiveneellä. Ei siellä heinäkuussa ole enää mitään lintujakaan koska hanhet ja lokit pesii siellä alkukesällä. Varpuslintuja siellä ei pesi. Eli ei ole edes saalista kissalle.
Kommentit (199)
Tyhjää irvittelyä suurista petolintulaumoista ja saaren uivista minkeistä ja susista. Voi olla, ettei petoa lainkaan näy, mutta yhtäkkiä kissa on hävinnyt pedon veimänä. Kylillä kissa oli hoitopaikan pihalla. Yhtäkkiä, arvaamatta pihakoivusta nousi petolintu ja vie kissan. Kissanhoitaja ei voinut muuta kuin katsella ja todeta: "sinne kissa meni".
Ei kannata kertoa mitään näille vaan pelkästään ne asiat mitä haluavat kuulla.
Miksi ihmeessä kerroit myyjälle, että kissa saisi olla saaressa vapaana? Sanot myyjälle sen mitä se haluaa kuulla. Kun kissa on vaihtanut omistajaa, teidän tekemiset ei kuulu enää myyjälle ollenkaan.
Itse pitkän linjan kissanomistajana pidän lähtökohtaisesti eläinrääkkäyksenä kissojen vartioimatonta ulkoilua. Siitä ei ole pitkäkään aika, kun esim kuuntelin maaseudulla asuvan kaverin itkuista kertomusta, miten kissa oli kuollut tienposkeen auton töytäisemänä. Arvokkaita eläimiä ei pidä kohdella niin holtittomasti. Nyt kaverilla on uusi kissa, vapaana jälleen.
Tämän sanottuani, se mitä ap kertoo saarestaan, kuulostaa varsin turvalliselta. Luultavasti sisällä on yhtä suuret vaarat kuin ulkona noissa olosuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua naurattaa nää mielikuvat joissa koko luomakunta vaeltaa yhteen pikkusaareen ap:n kissaa vaanimaan :D
Sama 😅 Yhdestä suunnasta ui hirviä, kyykäärmeitä ja minkkejä, toisesta susia, kettuja ja ilveksiä. Valtava petolintuparvi kaartelee yläpuolella. Laiturin luo hurauttelee koiranulkoiluttajia. Saaren maastossa on varmaan miinoja, ketunrautoja, vallihautoja krokotiileineen ja niitä huumeruiskuja.
Voi kissaparkaa 😓
Ja hauki vaatii vedessä! :D
Älä unohda salamanaiskua, tsunamia ja avaruusolentoja.
Vierailija kirjoitti:
1960-70-80-luvulla kissoilla oli elämää. Kivaa.
Meilläkin oli omakotitalossa kissa. Eli 17-vuotiaaksi.
Kulki edestakaisin sisään ja ulos. Naapureiden myös.
Mitään ongelmaa ei ollut.
Ko kisullemme oli rakennettu tontille autotallin / saunan vintille oma pienoistalo, oikeasti, pihapiiriin, tikapuilla ylös omaan rauhaan petivaatteineen.
Välillä ko kissa tuli kotiimme sisälle yöksi, joskus nukkui tuolla ulkona. Viikottain tuppasi myös saunaan omasta halustaan
Pesimme hellästi ja kuivasimme ja harjadimme turkin js tarkistimme kynnet ja korvat.
Toi meille tuliaisia joskus rappusille: hiiri tai päästäinen. Emme laittaneet ruokaa näistä antamistaan aarteista kuitenkaan.
Mitään rokotuksia ei ollut.
Ihana kissa. Kissanpäivät eli elämänsä loppuun asti onnellisena.
Hautajaiset pidettiin pihapiirissä. Risti laitettiin. Isä veisti puusta ja kukat poimimme
Kristitty kissa. Hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua naurattaa nää mielikuvat joissa koko luomakunta vaeltaa yhteen pikkusaareen ap:n kissaa vaanimaan :D
Sama 😅 Yhdestä suunnasta ui hirviä, kyykäärmeitä ja minkkejä, toisesta susia, kettuja ja ilveksiä. Valtava petolintuparvi kaartelee yläpuolella. Laiturin luo hurauttelee koiranulkoiluttajia. Saaren maastossa on varmaan miinoja, ketunrautoja, vallihautoja krokotiileineen ja niitä huumeruiskuja.
Voi kissaparkaa 😓
Ja hauki vaatii vedessä! :D
Älä unohda salamanaiskua, tsunamia ja avaruusolentoja.
Joo myrskyhän täällä mainittiin myös jossain vaiheessa uhaksi. Tuuli vie kissan tai salama iskee poloiseen.
Jos on pelastettu kissa, ei ehkä halua ulos. Meillä kesti kauan, ennen kuin uskalsi mennä parvekkeelle ja sitten myöhemmin viihtyi aidatulla pihalla, missä ei ollut kattoa. Ei koskaan yrittänyt siitä pois.
Mukavaa kissalle, jos voi valita, haluaako ulkoilla.
Toivottavasti saatte kissan. Nykyään kissatalot haluavat, että otetaan kaksi kissaa kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Hienan turhautti kun Ylellä oli tämä juttu että moni löytökissa ilman kotia: https://yle.fi/a/74-20094495?utm_source=social-media-share&utm_medium=s…
Kuitenkaan kissoja ei myönnetä mihinkään, jossa ulkoilisivat eikä usein myöskään lapsiperheille, työttömille, pitkää työpäivää tekeville, isovanhemmille eikä heille, joiden kämppää ei saa tulla syynäämään.
Eli vähissä on ketä kelpuuttavat.
Joo, hieman on epäselvää kuka on se oikeanlainen kissanomistaja kun epäilyttäviä on kaikki nämä:
- lapsiperheet, vuoroviikkoperheet, isovanhemmat ym joiden luona edes saattaa vierailla lapsia
- työttömät (ei tarpeeksi rahaa ylläpitoon tai saattavat muuttaa työn perässä)
- työlliset (ei tarpeeksi aikaa seuranpitoon)
- luontoihmiset (vievät kissan mukanaan ulos)
- sinkut (voivat rakastua ja uusi kumppani ei tykkääkään kissoista)
- kissataloudet (ei sopeudu toisiin kissoihin)
- kissojen ensikertalaiset omistajat (ei kokemusta)
- maalla asuvat (pitävät vapaana)
- nuoret (ei vastuuntuntoa)
- vanhat (saavat pian sairauksia)
- "huonot vibat antavat" eli esim ihmiset, jotka ihmettelevät tiukkoja ja laittomiakin vaatimuksia (kissalalla oikeus tehdä tupatarkastus koska vaan)
Ihan oikeasti mietin, kuka on se toivottu kissan uusi omistaja? Puolipäiväisesti työskentelevä vannoutunut aseksuaali- ikisinkku, jolla kuitenkin turvaverkkona laaja ystäväpiiri) ja joka asuu asunnossa, jossa lasitettu parveke ja turvakamera kuvaa 24h?
Olen adoptoinut 8 kissaa viimeisen 20 vuoden aikana eri yhdistyksiltä ja saanut aina haluamani. Jos tuo toistuu eri yhdistyksillä, ettet saa kissaa mistään, niin kannattaa ehkä miettiä mikä itsessä/asumisessa on vialla.
Minullakin pitkä kokemus löytökissoista. Jokainen on ollut erilainen tapaus, mutta yhteistä on ollut se miten pitkään vie löytökissalla totutella ihmiseen, etenkin jos pahoinpidelty kissa tai kissa joka ollut vuosia villinä ulkona.
Yksi kissa asui kuusi viikkoa saunassa ennenkuin tuli ihmisten ilmoille. Ja ennenkuin kissaa saa edes silittää vie monta viikkoa. Lisäksi on täytynyt jatkaa rokotuksia ja mahdollisesti hoitoja jotka on aloitettu. Yhden kissan loput hampaat piti poistattaa ja se maksoi 900 euroa+lääkitykset. Löytökissa voi tulla maksamaan, ja paljon. Vakuutuksia ei niin vaan löytökissalle myönnetä.
Löytökissan ottaminen on iso vastuuasia. Omien kissojen kanssa olisi huonosti käynyt jos vain olisin ne hakenut ja samantien irti päästänyt luontoon. Olisi saanut sanoa heippa samantien.
Kuka sen hakee 20 metrin männystä, jos se sinne saa päähänsä kiivetä eikä tule alas? Sinäkö?
Vierailija kirjoitti:
Itse pitkän linjan kissanomistajana pidän lähtökohtaisesti eläinrääkkäyksenä kissojen vartioimatonta ulkoilua. Siitä ei ole pitkäkään aika, kun esim kuuntelin maaseudulla asuvan kaverin itkuista kertomusta, miten kissa oli kuollut tienposkeen auton töytäisemänä. Arvokkaita eläimiä ei pidä kohdella niin holtittomasti. Nyt kaverilla on uusi kissa, vapaana jälleen.
Tämän sanottuani, se mitä ap kertoo saarestaan, kuulostaa varsin turvalliselta. Luultavasti sisällä on yhtä suuret vaarat kuin ulkona noissa olosuhteissa.
En halua kissani jäävän auton alle mutta sitten voitkin kertoa miten estää hiiriä ja muita jyrsijöitä valtaamasta taloa ja muita rakennuksia. Myrkyttääkään ei voi koska jos lintu ym. nappaa niin ne saa myrkkyä tai jyrsijät kuolevat seinän väliin mätäneen ym. Loukutus yhtä tyhjän kanssa jos yksi kymmenestä menee niihin plus niitä loukkuja pitäisi vartioida kokoajan koska jos hiiri esim menee loukkuun niin sen "kaverit" järsii tämän välittömästi. Kissat on ainoita jotka pitää niitä kurissa kun pöllöt tai haukat ei niin pihassa juuri liiku eivätkä rakennusten sisälle pääse. Kärppä tai lumikko olisivat tehokkaita hiirten pyydystäjiä mutta niitä ei näy ja saattavat itsekin tehdä tuhoa rakennuksessa.
Eli kissat ovat ainoita jotka pitävät jyrsijöitä kurissa säännöllisesti mutta silloin niiden pitää saada olla vapaana.
Vierailija kirjoitti:
Olen adoptoinut 8 kissaa viimeisen 20 vuoden aikana eri yhdistyksiltä ja saanut aina haluamani. Jos tuo toistuu eri yhdistyksillä, ettet saa kissaa mistään, niin kannattaa ehkä miettiä mikä itsessä/asumisessa on vialla.
Asenteet ovat tiukentuneet vuosien varrella. Hesyllä homma meni jossain vaiheessa sellaiseksi, että jäi epäselväksi, kuka oikeasti enää kelpaa kissan omistajaksi. Tosin siellä kissoista vastasi henkilö, joka itse oli koiraharrastaja. En tiedä vieläkö sama henkilö on siellä, itse lopetin käymästä koko paikassa ja lahjoitukset olen ohjannut toiselle kissatalolle.
Vierailija kirjoitti:
1960-70-80-luvulla kissoilla oli elämää. Kivaa.
Meilläkin oli omakotitalossa kissa. Eli 17-vuotiaaksi.
Kulki edestakaisin sisään ja ulos. Naapureiden myös.
Mitään ongelmaa ei ollut.
Ko kisullemme oli rakennettu tontille autotallin / saunan vintille oma pienoistalo, oikeasti, pihapiiriin, tikapuilla ylös omaan rauhaan petivaatteineen.
Välillä ko kissa tuli kotiimme sisälle yöksi, joskus nukkui tuolla ulkona. Viikottain tuppasi myös saunaan omasta halustaan
Pesimme hellästi ja kuivasimme ja harjadimme turkin js tarkistimme kynnet ja korvat.
Toi meille tuliaisia joskus rappusille: hiiri tai päästäinen. Emme laittaneet ruokaa näistä antamistaan aarteista kuitenkaan.
Mitään rokotuksia ei ollut.
Ihana kissa. Kissanpäivät eli elämänsä loppuun asti onnellisena.
Hautajaiset pidettiin pihapiirissä. Risti laitettiin. Isä veisti puusta ja kukat poimimme
Meidän kissa eli 25 v ja ei ikinä tarvinnut lääkäriä. Oli upea persoona. 2 viikko keväällä oli kateissa ja tuli nälkäisenä kotiin korvat verillä. Ihana kissa. Iso ja kiiltävä turkkinen. Mitään kissan erikoisruokia ei edes ollut. Rakasti perunankuoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sinne uida kettu, ilves, susi, tai lentää kotka tai muu isompi lintu.
Niin voi.
Jättäisitkö itse elämäsi elämättä tämänkaltaisten ikävien mahdollisuuksien vuoksi.
Niinpä .
Miten kissa on verrattavissa ihmiseen?
Niinpä.
-eri
Voisi ihmisenkin pitää ikuisesti sisätiloissa ja perustella sillä että hyvin viihtyy kun on tottunut eikä muusta tiedä, ja kun se kuitenkin pelkäisi ulkona kun ei ole koskaan käynyt.
Viittaan edelleen tähän: Voihan sinne uida kettu, ilves, susi, tai lentää kotka tai muu isompi lintu.
Missäpäin tämmöinen kasvattaja asuu?
Nuorempana parikin kattia "omistaneena" saari olisi ihan paras paikka. Meillä oli vain isovanhemman kesäpaikka jossa paljon tonttia ja onneksi harvoin käytetty tie vieressä. Kateilla oli joka kesä 3-5vk käytännössä Kissanpäivät kun pääsivät elämään heille sopivaa elämää. Aamulla ulos ja illalla huudettiin jolloin katit palasivat aina reissuiltaan. Talvisin olivat kaupungissa sisäkissoina ihan ongelmitta.
Ja hauki vaatii vedessä! :D