Kummit, milloin viimeksi olette tukeneet kummilastanne hänen uskonnollisessa kasvatuksessaan?
Kommentit (8)
Viikonvaihteessa. Puhuin 1. kummilapseni kanssa osaksi Priden innoitranana, johon en osallistunut) siitä, kuinka rakkaus kahden ihmisen völillä on niin suuri ja merkittävä asia, ettei ole meidän muiden tehtävä pyrkiä estämään ja torjumaan sitä, vaikka nuo kaksi olisivat esimerkiksi samaa sukupuolta (homoja taii lesboja)
Jos jumala haluaa esimerkiksi tuomita homot jatai lesbot helvettiin, niin sitten hän tekee niin mutta niin paljon pahaa ja ikävää maailmaan mahtuu muutenkin,ettei meidän kannata ryhtyä rankaisevaksi jumalaksi silloin kun joku haluaa rakastaa toista vaan keksiä joku fiksumpi tapa toimia "jumalallisesti."
Puhuimme myös siitä kuinka tulisi aina muistaa sekin, että usko on aina jokaisen oma, eikä kukaan toinen voi pakittaa tai vaatia sitä mihin pitää uskoa tai olla uskomatta
Sillä niin paljon kun uskosta voi osa saada voimaa ha lohdutusta, niin sillä (tai siitä) voi saada myös päänsä sekaisin ja kuinka paljon on historian aikana käytetty ja läytetään edelleen uskoa perusteena ja syynä, hyvin julmille ja syvästi loukkaaville hirmuteoille toista ja/ tai toisia kohtaan.
Uskovainen mies
Ihan liidulla näytin miten pentagrammi piirretään lattialle kun kersa osasi piirtää vain Daavidin tähden.
Tiedä mitä hittoa sieltäkin tulisi kutsuttaessa,
Oman kummitätini aika oli liian arvokasta uskonnollisen kasvatuksen antamiseen ei muutenkaan ole näkynyt.
Olisitpa nähnyt ilmeen, kun yritin. 😱
Tein kastejuhlassa tälle uudelle ihmiselle suojausloitsun samalla kun puhdistin ja siunasin ystäväperheen talon, annoin uhrilahjan jumalattarelle ja pyysin suojelemaan pienokaista tällä maallisella polullaan, antamaan viisautta ja rakkautta ja tuomaan valoa ja voimaa ympärilleen. Annoin myös suojaavan kristallin pienokaisen huoneeseen ja ripottelin mustaa vuorisuolaa pinnasängyn nurkkiin.
Ei ollut saatananpalvojille tämä ketju -Ap
Niin?