uhmaikäisen pöytäkäytös?

Voi olla tapauskohtaista. Meillä uhmis saattaa harhautua, jos istun seuraksi, alkaa tarjoilla minulle ruokaa tai esittää omia temppujaan. Keskittyy toisinaan paremmin syömään, kun olen hieman kauempana (=samassa huoneessa, pyyhin keittiön tasoja tai täytän tiskikonetta).



Kauemmas muihin huoneisiin en menisi, lapsesta on kuitenkin mukavaa kun on seuraa lähellä.



Jos syöminen on tällä hetkellä vaikeaa, ja alat noudattaa uutta " politiikkaa" , varaudu siihen, että seuraavat pari viikkoa on vielä vaikeampaa, yhtä huutoa. Mutta oman kokemukseni mukaan se kannattaa.



t:6

t 11, itsekin eronnut

Poika syö kyllä reippaita annoksia, ja lähes mitä vaan, mutta muuten on mennyt ruoka-ajat ihan painajaismaisiksi. Nousee tuolilla seisomaan, työntää kädet maitolasiin, nostaa jalat pöydälle ja muuta kiusantekoa, nauraa kihertäen. Tiedän kyllä että testaa rajojaan, mutta mitä ihmeessä siinä pitäisi tehdä? Olen kieltänyt, kieltänyt, kieltänyt, ottanut maidon/leivän/ruuan pois, nostanut pois pöydästä ja laittanut jäähylle. Vaan eihän tuo yksin pysy pois pöydästä sen jälkeen kun olen tiukasti sanonut, että ruoka-aika loppui kun ei osannut käyttäytyä, vaan väkisin roikkuu käsivarressa ja tekee oman syömisemme mahdottomaksi. Ainoa vaihtoehto on, että kannan pois pöydästä, ja pidän sylissä niin kauan että muut saavat syötyä. Ja sittenhän " tavoite" on saavutettu, äidin huomio...



Alkuperäiselle tsemppiä ja muille ruokapöytäongelmaisille myös. Hermot menee, ja asiallisia kommentteja otetaan mielellään vastaan!