Onko teillä kokemusta sellaisesta, että koulukiusaamiseen on puututtu onnistuneesti?

Puutuin itse. Kävin kiusaajan kotona. Sanoin tekeväni ilmoituksen poliisille, jossei lopu. Loppui.

Itse en ole kauheasti törmännyt edes pelkkään koulukiusaamiseen. Ne kiusaamistapaukset, joista olen kuullut, on jatkuneet koulupäivän lisäksi myös vapaa-ajalla,  somessa ja harrastuksissakin.

Minua kiusattiin ala-asteella, ja koska aikuisten puuttuminen ei auttanut mitään, puutuin itse asiaan vetämällä kiusaajaa turpaan. Se on ainoa kerta elämäni aikana, kun olen käyttäytynyt väkivaltaisesti. Tulos oli hyvä, kiusaaminen loppui siihen. 

Ei kiusaamista ole tarkoituskaan lopettaa koska monesti kiusaajat ovat myös rikkaan eliitin lapsia ja tähän ei kukaan saa puuttua Suomessa, eliitti on kaiken yläpuolella...

On, mutta se on vaatinut sen, että kiusaajan vanhemmat ovat ottaneet asian tosissaan. Muuten ei ole onnistunut, vaan kiusaus jatkuu tavalla tai toisella, vaikka mitä tekisi.

On. Ystävälläni on autistinen 4-luokkalainen tytär, joka käy erityistuella tavallisella luokalla koulua. Häntä kiusattiin pari vuotta, jotkut luokkalaiset siis ottivat silmätikuksi erilaisuuden vuoksi. Meni aika kauan ennen kuin tämä edes äidille eli ystävälleni paljastui, koska tyttö ei paljoa puhu eikä varsinkaan tunneasioista. Kun selvisi, niin äiti ajoi voimakkaasti asiaa ja kyllä se sitten ratkesikin aika pian. Tuli isot selvittelyt koululla, rehtori, opettajat, kaikki osalliset lapset ja heidän vanhempansa. Ystäväni mukaan kiusaajat olivat katuvaisia (varmaan järkyttyivät puuttumisen laajuutta) ja sen jälkeen kiusaamista ei ole enää ollut. Eli joskus se puuttuminen onnistuukin. Pitää vaan puuttua vahvasti, ei mitään pelkkää pientä ohimennen huomautusta kiusaajille.

On, yläasteen valvoltaluokallani oli kiusaaja, johon eivät peruskonstit tehonneet ja vanhempien kanssa yhteistyöstä ei tullut mitään. Yhtenä päivänä päätin, luokanvalvojan roolissa, seurata oppilaitani myös joka välitunti, ts. poika ei ollut hetkeäkään ilman aikuisen valvovaa silmää. 

Kahdessa viikossa kiusaaja väsyi tähän, sitten päästiinkiin puhumaan oikeista asioista ja siitä miksi kiusaa ja mikä mättää. Kotiolothan ne syynä olivat pahoinvointiin. Hyvä koulukuraattori sai autettua poikaa ja ulkoista apua löytyi, kiusaaminen myös loppui. Nykyään poika jo aikuinen pienen lapsen isä, jutellaan aina kun kaupungilla tavataan.

Sellaisissa vakavissa, vuosia jatkuneissa kiusaamistapauksissa kyse ei ole yhden pikku-Matin harjoittamasta kiusaamisesta, vaan ryhmän/jengin harjoittamasta henkisestä ja fyysisestä terrorista. Tällöin vaaditaan koko yhteisön eli koulun ja kodin - joskus poliisikin - puuttumista voimallisesti ja säännöllisesti tähän. Näin ei aina tapahdu, koska me aikuiset emme joko uskalla tai halua toimia kuin aikuiset. Valitettavasti olen joutunut todistamaan jälkimmäistä käytöstä meiltä aikuisilta aikanaan opettajana. Onneksi on kuitenkin kouluja, joissa puututaan heti päättäväisesti tällaiseen kieroutuneeseen käytökseen ja näin ehkäistään kiusattujen syrjäytymistä, mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä jne. 

Vierailija kirjoitti:

On, yläasteen valvoltaluokallani oli kiusaaja, johon eivät peruskonstit tehonneet ja vanhempien kanssa yhteistyöstä ei tullut mitään. Yhtenä päivänä päätin, luokanvalvojan roolissa, seurata oppilaitani myös joka välitunti, ts. poika ei ollut hetkeäkään ilman aikuisen valvovaa silmää. 

Kahdessa viikossa kiusaaja väsyi tähän, sitten päästiinkiin puhumaan oikeista asioista ja siitä miksi kiusaa ja mikä mättää. Kotiolothan ne syynä olivat pahoinvointiin. Hyvä koulukuraattori sai autettua poikaa ja ulkoista apua löytyi, kiusaaminen myös loppui. Nykyään poika jo aikuinen pienen lapsen isä, jutellaan aina kun kaupungilla tavataan.

Aivan varmasti.

Serkun isä käbveli kiusaajan ovelle ja kertoi kiusaajan isälle, että hän tulee kiusaamaan isää niin kauan kuin tämän poika kiusaa hänen lastaan. Serkun isä on 2m pitkä rakennustyöntekijä. Loppui siihen

Itse jouduin kertomaan pahoinpitelijän äidille, että teen rikosilmoituksen jos hänen poikansa koskee mun lapsiin enää ikinä. Kysyi vielä, että uhkailenko. Kerroin, että en uhkaile vaan kerron täyttä faktaa. 

Opetin muksuni puolustamaan itseään, hakkasi kiusaajansa ja homma ratkesi sillä. 

On. Isäni otti homman haltuun, kun mua kiusattiin. Tuli koululle seuraamaan opetusta ja äkkiä huomasi mikä mättäsi. Hän sai mukaan pari muutakin isää ja muita lapsia kasattua kasaan. Käytiin pelaamassa futista, jne. Yksi pojista käy vieläkin tapaamassa isääni. 

Minua kiusattiin rajusti koulun alussa luokat 1-2. Täydellistä porukan ulkopuolelle jättämistä, tönimistä, repun kiskomista, muiden tekemien asioiden vierittämistä minun syykseni. Lopulta menin joka päivä itkien kouluun.

Kolmannella luokalla opettaja vaihtui ja luokka sekoittui, eli eri rinnakkaisluokat järjestetiin uudestaan ryhmiin. Uusi opettaja kertoi koko ryhmälle lukuvuoden aluksi, että minulla on taikavoimia. Minulla on niin hyvä hajuaisti, että pystyn haistamaan, mihin tietty tuoksukumi on luokassa piilotettu. Opettajan kanssa sovimme yksityisesti elekielestä, jolla hän antoi minulle oikeasti vihjeitä. Hän ohjeisti, etten saa paljastaa totuutta kenellekään, enkä paljastanut. Uudet "taitoni" saivat aikaan tuon ikäisissä lapsissa suurta kiinnostusta, ja yhtäkkiä minulla olikin kavereita. Kiusaaminen ei koko ala-asteen aikana alkanut uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Puutuin itse. Kävin kiusaajan kotona. Sanoin tekeväni ilmoituksen poliisille, jossei lopu. Loppui.

Aina ei lopu, vaikka lasut , ja poliisit mukana. Kiusattu lopulta vaihtoi koulua ja myöhemmin kuultiin, että kiusaajat ottivat heti uuden uhrin.Koulun lääkkeet olivat: tavataan kaikki, puhumalla asiat selviää ja vanhemmat mukaan. Pyydetään ja annetaan anteeksi. "Kaikki hyvin. taas" Koko vuosi mentiin näillä, kunnes tapahtumat menivät sellaisiksi, että oli pakko vaihtaa koulua. Käytiin myös kodeissa. Kaikkiin ei päästy. Ylipäänsä kodeissa vähäteltiin, eikä uskottu, etä "meidän lapsi, kympin oppilas," olisi mitään tehnyt tai sanonut. Ne oli ne muut ja meidän katsoi kaukaa tapahtumia. Lapselle on tosi iso kynnys kertoa kiusatuksi tulemisestaan. Pelkoa ja häpeää. Siinä vaiheessa, kun kertoo, asiat ovat jo huonolla mallilla.

Joo. Yläkouluun siirryttäessä sellaiselle luokalle, jossa ei ole ketään vanhasta luokasta eikä tunnettuja kiusaajia.

Kun "tiedot"viereisen luokan entisiltä qlistajilta alkoi levitä, opettaja laittoi ne alkulähteitä heti kuriin. 

Loppui siihen ja yläkoulu sujui hyvin. 

Repun kiskomista...?Mä näin bussin ikkunasta kun toinen lapsi, lapsen paras kaveri veti tätä repusta eteenpäin ja lapseni rojahti lopulta hankeen makaamaan. Oliko kiusaamista?