Juroista miehistä ja liian kilteistä tytöistä. Tunneälyä peliin äipät!

Voi ärkele että harmittaa lasten puolesta kun aina ne negatiiviset tunteet on kiellettyjä. Kaikkia v*tuttaa välillä niin vietävästi. On hyvä, että lapsi saa tukea myös negatiivisille tunteille, eikä niitä heti leimata pahoiksi. Mihin niitä tunteita aikuisena purkaa jos negatiiviset tunteet ovat vain kiellettyjä ja kamalia ja ihan väärin. Niistä tulee niitä kilttejä tyttöjä, jotka suorittaa suorittamistaan, mutta eivät osaa karjaista. Pojista tulee mamman poikia, ja juroja jurpottajia, jotka ei osaa ilmaista tunteitaan.



Mä tinttaan seuraavaa joka kaupassa kommentoi, että jos et nyt lopeta raivoamista mä jätän sut tänne. Tai tarhan ovella, että jos et osaa käyttäytyä saat jäädä sinne pakkaseen. Mitä jos seuraavalla kerralla annat toisen raivota, kotona pistät vaikka palikkatorneja rikkomaan ja sitten halitaan ja jutellaan!



(ei en ole mikään vaistovanhempi, joka lässyttää koko ajan. meillä on todella tarkat säännöt ja niihin kuuluu myös se, että kaikki saavat purkaa pahaa oloaan ja myös negatiivisten tunteiden purkaminen on tärkeää)