Millasta on olla ambulanssissa potilaana?

Onko ambulanssissa pikaemlaa?

Olen ollut ambulanssissa kaksi kertaa. Siirtoajo sairaalasta A, sairaalaan B ja sairaalasta B, sairaalaan C. Ei me menty pillit päällä eikä lujaa. Eikä matkalla tehty hoitotoimenpiteitä. Se laveri on harvinaisen ikävä ja kova. Kaikki töyssyt sattu ja se kuski etsi varmaan kaikki mahdolliset töyssyt matkan varrelta. Tokalla reissulla kuski eksyi ja yritti viedä väärään paikkaan, otettiin jo ulos autosta ja kärräilivät pitkin sairaalan pihaa aamuyöstä. Varmaan jonnekin  ruumishuoneelle yrittivät viedä. Kuski ja hoitaja olivat nuoria poikia. Varmaan noita siirtoajoja tekevät harjoittelijat.

Eikö siellä ambulanssissa kuitenkin ole paremmat mahdollisuudet juurikin esim. intubaatioon ja elintoimintojen seurantaan eri laitteilla kuin ihan vaan jossain tien poskessa? Entä miten se mielestäsi on tulkittavissa, jos päälleen/niskoilleen kaatunutta hoidetaan paikallaan olevassa ambulanssissa ennen liikkeelle lähtöä kymmeniä minuutteja ja senkin jälkeen poistutaan pillit ulvoen?

_______

Intubaatiossa potilaan hengitysteihin asennetaan putki, jonka kautta keuhkoihin ohjataan ilmaa. Sen tekeminen liikkuvassa autossa on äärettömän haastavaa ja riskialtista. Niin ei tehdä ikinä ellei ole ehdoton pakko. Voit itse miettiä, mitä tapahtuu, jos metallinen koukku osuu kurkunpäässä heilahduksen seurauksena väärään kohtaan. Sitä koukkua tarvitaan, jotta putken voi asentaa. 

Elintoimintoja seuraavat laitteet ovat ambulanssissa sisällä, mutta niihin vaadittavat "lätkät" ja "pihuat" asetetaan potilaaseen tapahtumapaikalla, jos se on mahdollista. Tämä nopeuttaa työskentelyä, koska ambulanssin takaosassa ei ole mitenkään liikaa tilaa.

Päälleen/niskoilleen kaatunutta ei tietenkään pään tai niskan osalta hoideta paikan päällä. Laitetaan vain tuet paikoilleen, jotta pää/niska pysyy liikkumattomana siirron ja kuljetuksen ajan. Hoitotoimenpiteenä onnettomuuspaikalla tehdään lähinnä suurimpien verien pyyhkimiset, kiristyssiteiden laitot, laastaroinnit, lastoistukset jne. Ei ketään ruveta esim. kipsaamaan muualla kuin sairaalassa.  

Tutkimuksina voidaan paikanpäällä tehdä muun muassa elintoimintojen tarkastaminen (sydän, keuhkot jne.), pikaverikoe ja vammojen laadun arvioiminen. Näiden tutkimusten perusteella arvioidaan kuin kiireellä lähdetään ja millä valmiudella sairaalassa pitää olla. Sairaalaan ilmoitetaan ennen lähtöä, millä kiirreellisyysluokalla tullaan ja mitkä ovat alustavat tiedot tilanteesta (esim. pitääkö päästä leikkaukseen). 

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut ambulanssissa kaksi kertaa. Siirtoajo sairaalasta A, sairaalaan B ja sairaalasta B, sairaalaan C. Ei me menty pillit päällä eikä lujaa. Eikä matkalla tehty hoitotoimenpiteitä. Se laveri on harvinaisen ikävä ja kova. Kaikki töyssyt sattu ja se kuski etsi varmaan kaikki mahdolliset töyssyt matkan varrelta. Tokalla reissulla kuski eksyi ja yritti viedä väärään paikkaan, otettiin jo ulos autosta ja kärräilivät pitkin sairaalan pihaa aamuyöstä. Varmaan jonnekin  ruumishuoneelle yrittivät viedä. Kuski ja hoitaja olivat nuoria poikia. Varmaan noita siirtoajoja tekevät harjoittelijat.

Ambulanssilla ei tehdä siirtoajoja ollenkaan. Ne tehdään sairaankuljetus autolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valojen vilkkuminen ei näy potilaalle. Kipujen määrä riippuu siitä, mikä potilasta vaivaa. Samoin hoitotoimenpiteiden määrä. Kaikille ei tehdä mitään kyydin aikana, joillekin tarvitsee tehdä aika paljonkin. Niin paljon kuin mahdollista tehdään ennen potilaan nostamista kyytiin, koska se on kaikkien kannalta helpompaa. Tajuissaan pysyminenkin riippuu tapauksesta.

t. ensihoitaja

Miten kohtaat kipukammoisen pelosta kauhuissaan olevan potilaan?

Annan hänelle kipulääkkeen lisäksi rauhoittavaa lääkettä ja pyrin puheella rauhoittamaan häntä niin hyvin kuin mahdollista. Kerron myös sen, että on hänen oman turvallisuutensa kannalta parasta, jos hän yrittää olla mahdollisimman rauhassa. Usein pelkkä ensihoidon läsnäolo jo rauhoittaa jonkin verran. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valojen vilkkuminen ei näy potilaalle. Kipujen määrä riippuu siitä, mikä potilasta vaivaa. Samoin hoitotoimenpiteiden määrä. Kaikille ei tehdä mitään kyydin aikana, joillekin tarvitsee tehdä aika paljonkin. Niin paljon kuin mahdollista tehdään ennen potilaan nostamista kyytiin, koska se on kaikkien kannalta helpompaa. Tajuissaan pysyminenkin riippuu tapauksesta.

t. ensihoitaja

Mitä kaikkea esim. sähköskootterilla kaatuneelle ja pahasti loukkaantuneelle tehdään ennen kyytiin nostamista, ja miksi se on helpompaa ulkona kuin sisällä ambulanssissa? Entä mitä kaikkea siellä auton sisällä vielä tehdään ennen liikkeelle lähtöä?

Helpompi tehdä toimenpiteet kahteen pekkaan ulkona, kuin liikkuvan auton kyydissä yksin.

Vierailija kirjoitti:

Ei ne ambulanssit kovaa aja.

Alapeukuttakaa vaan, mutta totta tää on.

Ambulanssit ovat pikku hoitolaitoksia, ihmistä pystytään auttamaan jo matkalla, ei ole mitään syytä kaahailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut ambulanssissa kaksi kertaa. Siirtoajo sairaalasta A, sairaalaan B ja sairaalasta B, sairaalaan C. Ei me menty pillit päällä eikä lujaa. Eikä matkalla tehty hoitotoimenpiteitä. Se laveri on harvinaisen ikävä ja kova. Kaikki töyssyt sattu ja se kuski etsi varmaan kaikki mahdolliset töyssyt matkan varrelta. Tokalla reissulla kuski eksyi ja yritti viedä väärään paikkaan, otettiin jo ulos autosta ja kärräilivät pitkin sairaalan pihaa aamuyöstä. Varmaan jonnekin  ruumishuoneelle yrittivät viedä. Kuski ja hoitaja olivat nuoria poikia. Varmaan noita siirtoajoja tekevät harjoittelijat.

Ambulanssilla ei tehdä siirtoajoja ollenkaan. Ne tehdään sairaankuljetus autolla.

Sitten en ole ollut ambulanssissa, vaikka sinä hetkessä kyllä luulin sen olleen ambulanssi. Mitä eroa on ambulanssilla ja sairaankuljetusautolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne ambulanssit kovaa aja.

Alapeukuttakaa vaan, mutta totta tää on.

Ambulanssit ovat pikku hoitolaitoksia, ihmistä pystytään auttamaan jo matkalla, ei ole mitään syytä kaahailla.

Ei ole totta. Kyllä siinä ajetaan niin kovaa kuin mahdollista, jos kyydissä on kiireellistä hoitoa tarvitseva potilas. Ei siellä ambulanssissa kovinkan paljon pysty ajon aikana tekemään, vaan on potilaan etu päästä sairaalaan mahdollisimman pian. Ei todellakaan ajella millään sunnuntaiajeluvauhdilla tai edes normaalilla liikennenpeudella, jos ollaan hälyytysajossa eli pillit päällä. Vain silloin, jos potilas viedään sairaalaan kiireettömästi, ajetaan normaalien nopeusrajoitusten mukaan, kuten Suomen laki vaatii. Hälyytysajossa olevalla ambulanssilla tms. ei ole nopeusrajoituksia lain silmissä. Toki auton rajat tulevat vastaan tietyssä kohtaa eikä silmittömästi voi kaahata muutenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut ambulanssissa kaksi kertaa. Siirtoajo sairaalasta A, sairaalaan B ja sairaalasta B, sairaalaan C. Ei me menty pillit päällä eikä lujaa. Eikä matkalla tehty hoitotoimenpiteitä. Se laveri on harvinaisen ikävä ja kova. Kaikki töyssyt sattu ja se kuski etsi varmaan kaikki mahdolliset töyssyt matkan varrelta. Tokalla reissulla kuski eksyi ja yritti viedä väärään paikkaan, otettiin jo ulos autosta ja kärräilivät pitkin sairaalan pihaa aamuyöstä. Varmaan jonnekin  ruumishuoneelle yrittivät viedä. Kuski ja hoitaja olivat nuoria poikia. Varmaan noita siirtoajoja tekevät harjoittelijat.

Ambulanssilla ei tehdä siirtoajoja ollenkaan. Ne tehdään sairaankuljetus autolla.

Sitten en ole ollut ambulanssissa, vaikka sinä hetkessä kyllä luulin sen olleen ambulanssi. Mitä eroa on ambulanssilla ja sairaanku

Ulkoisesti ei juuri mitään eroa. Käytännön tasolla ero on vain siinä, että ambulanssi tekee hälyytysajot ja sairaankuljetusauto kiireettömät ajot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valojen vilkkuminen ei näy potilaalle. Kipujen määrä riippuu siitä, mikä potilasta vaivaa. Samoin hoitotoimenpiteiden määrä. Kaikille ei tehdä mitään kyydin aikana, joillekin tarvitsee tehdä aika paljonkin. Niin paljon kuin mahdollista tehdään ennen potilaan nostamista kyytiin, koska se on kaikkien kannalta helpompaa. Tajuissaan pysyminenkin riippuu tapauksesta.

t. ensihoitaja

Mitä kaikkea esim. sähköskootterilla kaatuneelle ja pahasti loukkaantuneelle tehdään ennen kyytiin nostamista, ja miksi se on helpompaa ulkona kuin sisällä ambulanssissa? Entä mitä kaikkea siellä auton sisällä vielä tehdään ennen liikkeelle lähtöä?

Riippuu täysin siitä, mitkä kohdat ovat loukkaantuneita. Luonnollisesti minkä tahansa toimenpiteen tekeminen on hel

Ambulanssin sisällä on hyvinkin ahdasta ja siellä on vain yksi hoitaja. Tästä syystä siellä ei tehdä muuta kuin ihan välttämättömimmät asiat ajon aikana. Vähänkään vaativammat toimet jätetään joko sairaalan tehtäväksi tai jos on pakko, tehdään paikallaan tien poskessa. Turvallisuus ennen kaikkea. 

Useamman kerran otettu kyytiin, tänä vuonna keuhkoveritulppa ja siitä seuraavat ongelmat. Olen ollut niin huonona että kun olen raahautunut sisälle olen vain lysähtänyt alas. Sisällä on mitattu tietyt arvot ja kyselty oireita jne. Siinä sitten päättävät lähdetäänkö sairaalaan. Kerran oli niin paha bakteeritulehdus ja kipu etten pystynyt enää kävelemään, minulle tilattiin ei kiireellinen ambulanssi ja siinä vietiin sillä sänkyjutulla. 

Vierailija kirjoitti:

Lisäys viestiin 12: Jos potilaalla on pää/niska/selkävamma, hänen siirtämisensä ei ole edes turvallista ennen kuin on laitettu asianmukaiset tuet paikoilleen. Tästä syystä onnettomuuspaikalle saapuvan ei pidä lähteä liikuttelemaan loukkaantuneita omin päin. Siinä voi pahimmillaan saattaa loukkaantuneen hengenvaaraan tai jopa kuolemaan, jos siirtelee pää/niska/selkävammapotilasta ilman, että tarkalleen tietää, mitä tekee. 

Mitä auttaja silloin voi autettavan avuksi tehdä, jos käytännössä tajuton hengittää, muttei täysin normaalisti, vaan vähän kuin henkeä haukkoen? Kylkiasentoon kääntäminen ei siis mahdollisen halvaantumisriskin takia mitä ilmeisimmin tule kyseeseen, mutta miten paljon esim. selällään makaavan leukaa voi nostaa? Vai onko parempi vaan odottaa ambulanssin tuloa hengitystä tarkkaillen? Entä miten varmistaa esim. se, ettei kieli tuki hengitysteitä? Kannattaako loukkaantuneen kypäräkin pitää mieluiten täysin paikoillaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäys viestiin 12: Jos potilaalla on pää/niska/selkävamma, hänen siirtämisensä ei ole edes turvallista ennen kuin on laitettu asianmukaiset tuet paikoilleen. Tästä syystä onnettomuuspaikalle saapuvan ei pidä lähteä liikuttelemaan loukkaantuneita omin päin. Siinä voi pahimmillaan saattaa loukkaantuneen hengenvaaraan tai jopa kuolemaan, jos siirtelee pää/niska/selkävammapotilasta ilman, että tarkalleen tietää, mitä tekee. 

Mitä auttaja silloin voi autettavan avuksi tehdä, jos käytännössä tajuton hengittää, muttei täysin normaalisti, vaan vähän kuin henkeä haukkoen? Kylkiasentoon kääntäminen ei siis mahdollisen halvaantumisriskin takia mitä ilmeisimmin tule kyseeseen, mutta miten paljon esim. selällään makaavan leukaa voi nostaa? Vai onko parempi vaan odottaa ambulanssin tuloa hengitystä tarkkaillen? Entä miten varmistaa esim. se, ettei kieli tuki hengitysteitä

Hätäkeskuksesta saa toimintaohjeet. Mitään ei kannata tehdä jos ei ole koulutusta ja täysin varma, että toimii oikein. On parempi odottaa ensihoidon tulemista tekemättä mitään kuin tehdä jotain, mikä aiheuttaa potilaalle lisävammoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäys viestiin 12: Jos potilaalla on pää/niska/selkävamma, hänen siirtämisensä ei ole edes turvallista ennen kuin on laitettu asianmukaiset tuet paikoilleen. Tästä syystä onnettomuuspaikalle saapuvan ei pidä lähteä liikuttelemaan loukkaantuneita omin päin. Siinä voi pahimmillaan saattaa loukkaantuneen hengenvaaraan tai jopa kuolemaan, jos siirtelee pää/niska/selkävammapotilasta ilman, että tarkalleen tietää, mitä tekee. 

Mitä auttaja silloin voi autettavan avuksi tehdä, jos käytännössä tajuton hengittää, muttei täysin normaalisti, vaan vähän kuin henkeä haukkoen? Kylkiasentoon kääntäminen ei siis mahdollisen halvaantumisriskin takia mitä ilmeisimmin tule kyseeseen, mutta miten paljon esim. selällään makaavan leukaa voi nostaa? Vai onko parempi vaan odottaa ambulanssin tuloa hengitystä tarkkaillen? Entä miten varmistaa esim. se, ettei kieli tuki hengitysteitä

Älä koske loukkaantuneeseen ollenkaan ellei hätäkeskus ohjeista toisin. Kypärää ei missään nimessä saa lähteä irrottelemaan eikä päätä muutenkaan liikuttelemaan. Hätäkeskukseen pidät linjan auki niin kauan kunnes sieltä annetaan lupa katkaista puhelu. Sieltä saat kaiken tarvittavan ohjeistuksen. 

Ei ne pillit aina huuda ja valot vilku. Olet paareilla vöillä kiinni ja verenpainetta yritettiin mitata, otettiin EKG.

Isää kun vietiin sydäninfarktin saatuaan isompaan sairaalaan ja oli joutunut koronaepäilyn takia odottamaan eristyksessä yön yli, niin ambulanssityypit laittoi hälytysäänen päälle ja lupasivat huudattaa ovelle asti, jotta saisi edes hieman hupia odotettuaan peloissaan yön yli. Isä sitten soitti mulle ambulanssista, jotta sain määkin kuunnella pillin ulvontaa. 

Kaksi kertaa on kuskattu ambulanssissa :

ensimmäisenä kertana olin 18v. Ja meni nilkka ihan poikki kun jotenkin astuin "tyhjään" ja taipu jalka samalla. Kyyti oli miellyttävä ja tasainen, ei tosin pillit huutanut, mutta matka taittui joutuisasti. Sain kipulääkettä ja laitettiin jalka siihen  ilmapatjaan .

Toisen kerran oli synnytys käynnissä ja siinä kopissa oleva tsemppasi supistusten yli ja laski tiheyttä ja piti mulle oksennuskuppia - kärsin kolonraskauden ihan sairaasta hyperemeesistä. Haistan edelleen  sen ihan jäätävän valkosipulikebabin löyhkän mitä se tukena oleva ensihoitaja  röyhtäili mun naaman vieressä, ei vienyt edes supistukset oksentamista pois, se löyhkä oli niin kauhean voimakas ja valkosipulinen.

Kerran ollut kyydissä, sain hankalan allergisen reaktion ja mentiin muuten lujaa. Istuin omalla penkillä takana ja toinen ensihoitaja jutteli ja kyseli koko ajan, varmisti et vastailen edelleen suht järkeviä. 

Ei ollut hengenvaaraa. Ei huutanut pillit eikä ajettu kovaa. Toimenpiteet on oireiden mukaiset. Eikä niitä aina tarvita.