Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa omia kokemuksianne rescue-koirista
27.06.2024 |
Olaan eysitty sopivaa koiraa ja nyt rescue harkinnassa. Kertokaa kokemuksianne kiitos!
Kommentit (102)
Ei oma, mutta lähisukulaisen. Pitbull mix, joka oli pelastettu koiratappeluringista Romaniasta. Oli yllättävän nössykkä ja kiltti yleensä, mutta provosoitui pienistä koirista, eikä voinut näiden kanssa pitää yhtään vapaana. Kuoli kolmessa vuodessa johonkin mystiseen sairauteen, jota ei saatu hoidettua.
Ilmeisesti muuten kaikki eläinlääkäriasemat eivät halua rescuekoiria hoitaa, kun ei ole riittävästi asiantuntemusta. Pk-seudulla kai vain yksi lääkäri, joka on erikoistunut.
Itse en ottaisi rescuekoiraa ulkomailta. Suomalaisen kodinvaihtajan voisin ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessakin nyt kodinvaihtajia paljon mutta luonneongelmiakin. Ongelma Suomessa se että pennut otetaan emolta ennen kuin emo on kasvattanut tapoja koiraan. Ja sitä jatkunut varmaan kymmniä sukupolvia. Korienhan kuuluisi tulla kasvatetuksi laumassa. Kunnioita vanhempaa tyyliin.
Sitten pikku mussukka tulee johonkin kotiin. Lellitään pikkuhitleriä.. ja koko ei ole ongelma vielä. Mutta annas olla kun pikkuhitler onkin jo iso eikä ole luottamusta että omat ihmiset ovat turvallisia lauman johtaja..
Rescuekoirissa tätä ongelmaa harvemmin. Espanjalaiset metsästyskoirat todella ihania luonteeltaan. Galgot, podencot, pointterit. Ei paljon kasvattamista tarvitse
Juuri näin. Me emme voi ottaa pentua ja kauan etsimme aikuista kodinvaihtajaa ihan Suomesta. Olihan niitä, ongelmakoiria, pitbull- ym mixejä, joilla myynti-ilmoituksessa kauniisti sanottuna "haasteita jotka varmasti osaava uusi omistaja saa hienosti koiralta kitkettyä pois". Ei lapsiperheisiin, vain ainoaksi koiraksi, vain omakotitaloon maalle jossa ei ärsykkeitä.
Jep jep. Rescuemme tuli Suomeen, lentokentällä tassutteli rennosti hihnassa, ystävällinen kaikille ihmisille ja eläimille, kiltti ja sopeutuvainen koira joka on onnellinen kun on lämmin koti, rakastava perhe ja ruokaa saa kuppiin. Ei tarvitse miettiä millaisen otamme seuraavaksi...
Tutut tunnistaa, mutta oon kouluttanut rescuetaustaisesta koirasta (pelastettu kadulta Virosta) viranomaistarkastetun pelastuskoiran. Nyt jo edesmennyt, mutta tietty mielestäni maailman paras koira. Uskollinen, suojeleva, palveluhaluinen, perso nameille, osasi rauhoittua ja halusi tehdä yhdessä emännän kanssa.
Rescuetausta ei yksin määrittele koiraa. Sanoisin, että ota rohkeasti rescue ja hakeudu sen kanssa koulutuksiin esim. arkitottelevaisuuden osalta. Varaudu hankaluuksiin, niitä voi tulla minkä tahansa koiran kanssa. Nauti yhteisestä ajastanne, koiran elämä on paljon ihmisen elämää lyhyempi.
Vierailija kirjoitti:
Tullissa töissä oleva tuttu kertoi että näitä ulkomaan rescue-koiria kuskataan Suomeen ihan ammattimaisesti, oloissa jotka on juuri ja juuri hyväksyttäviä. Silkkaa bisnestä. Ja onhan näitä käynytkin että on koiralasti tukehtunut kuumuuteen. Ihan sairasta hommaa ja jotkut kirkkain silmin pitää sitä jonain hyväntekeväisyytenä.
Nämä on tosiaan bisnestä. Yksi liian hyväsydäminen ja ymmärtämätön tuttu lupautui tämmöisen väliaikaiskodiksi, "omistaja" jätti käytännössä sinne ja joutui eläinlääkärikuluista lähtien tappelemaan asiasta. Koirassa niin paljon luonneoikkua, että vissiin jäi tälle tutulle kun ei sitä saanut minnekään. Ammattimaisesti tuovat näitä tosiaan ympäri eurooppaa ja vetävät jostain välistä rahat.
Minulla on ollut sekä Suomesta että ulkomailta (Espanja, Venäjä) rescue-koiria, jotka olen pyrkinyt valitsemaan omien mieltymysten mukaisina eli rohkeita ja rämäpäisiä, vanhempia koiria, jotka eivät sovellu kokemattomaan kotiin. Kaikki ovat olleet sekä terveyden että luonteen puolesta täysiä kymppejä ja ovat eläneet todella vanhoiksi.
En ota enää koskaan pentukoiraa, vaan aina aikuisen, josta saa upean kaverin, kun näkee millainen koira on luonteeltaan ja terveytensä puolesta. Kaikki olivat remmirähjääjiä, mutta oppivat heti pois siitä ihan vain normaalia elämää elämällä ja luottamussuhteen muodostuttua lopettivat rähjäämisen ihan vain kieltämällä. Kävimme paljon kaupungilla ja muualla kävelyillä ja harjoittelemassa.
Jos otat koiran ulkomailta, niin suosittelen Viipurin koiria, heillä tuntuu olevan asiantuntevaa koiratietämystä. Säälistä koiraa ei pidä ottaa, vaan ota koira, jonka ulkonäköä rakastat ja jonka luonteesta annetaan kaunistelematon kuva.
Rescue-koira on hyvä valinta ainakin koirakokeneelle ihmiselle ja maaseutuoloihin, suosittelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessakin nyt kodinvaihtajia paljon mutta luonneongelmiakin. Ongelma Suomessa se että pennut otetaan emolta ennen kuin emo on kasvattanut tapoja koiraan. Ja sitä jatkunut varmaan kymmniä sukupolvia. Korienhan kuuluisi tulla kasvatetuksi laumassa. Kunnioita vanhempaa tyyliin.
Sitten pikku mussukka tulee johonkin kotiin. Lellitään pikkuhitleriä.. ja koko ei ole ongelma vielä. Mutta annas olla kun pikkuhitler onkin jo iso eikä ole luottamusta että omat ihmiset ovat turvallisia lauman johtaja..
Rescuekoirissa tätä ongelmaa harvemmin. Espanjalaiset metsästyskoirat todella ihania luonteeltaan. Galgot, podencot, pointterit. Ei paljon kasvattamista tarvitse
Juuri näin. Me emme voi ottaa pentua ja kauan etsimme aikuista kodinvaihtajaa ihan Suomesta. Olihan niitä, ongelmakoiria, pitbull- ym mixejä, joilla myynti-ilmoituksessa kauniisti sanottuna "haasteita jotka varmasti osaava uu
Sama kokemus. Yritin etsiä kotimaista koditonta, mutta kaikki vaihtoehdot olivat noita järjettömän haastavia tapauksia. Toki tiedostin, että rescuenkin kanssa voi tulla mitä tahansa vastaan, mutta on kuitenkin ihan eri asia ottaa yhdistyksen vapaaehtoisten usein tapaama tarhalla muiden koirien kanssa toimeen tuleva ja ihmisistä innostunut koira kuin tieten tahtoen joku saksanpaimenkoira-rotwailer-mix, joka on vaihtanut kolmasti kotia ja jolla tiedetään olevan jo vaikka mitä ongelmia.
Otin koiran viipurista ja kuljetusboxista asteli ulos kaamean hajuinen, mutta sitä iloisempi kaveri. Mitään ongelmia ei ole näiden yhteisten vuosien aikana ollut.
Onko kenellekään ongelma että noissa rescue-koirissa itseasiassa usein on eri sairauksia? Raivotauti ja ekinokokki ei ole ainoita ja esimerkiksi rokotteet voi olla antamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessakin nyt kodinvaihtajia paljon mutta luonneongelmiakin. Ongelma Suomessa se että pennut otetaan emolta ennen kuin emo on kasvattanut tapoja koiraan. Ja sitä jatkunut varmaan kymmniä sukupolvia. Korienhan kuuluisi tulla kasvatetuksi laumassa. Kunnioita vanhempaa tyyliin.
Sitten pikku mussukka tulee johonkin kotiin. Lellitään pikkuhitleriä.. ja koko ei ole ongelma vielä. Mutta annas olla kun pikkuhitler onkin jo iso eikä ole luottamusta että omat ihmiset ovat turvallisia lauman johtaja..
Rescuekoirissa tätä ongelmaa harvemmin. Espanjalaiset metsästyskoirat todella ihania luonteeltaan. Galgot, podencot, pointterit. Ei paljon kasvattamista tarvitse
Juuri näin. Me emme voi ottaa pentua ja kauan etsimme aikuista kodinvaihtajaa ihan Suomesta. Olihan niitä, ongelmakoiria, pitbull- ym mixejä, joilla myynti-ilmoituksessa kau
On ihan yleisesti tiedossa, että suomalaiset kodinvaihtajat ovat useammin ongelmapakkauksia kuin vastuullisilta rescue-yhdistyksiltä otetut koirat, mutta kyllähän niidenkin kanssa pärjää. Kolme suomalaista kodinvaihtajaa ollut, jokainen näistä oli työläämpi kuin rescue, joista yksi oli täysin valmis kotikoira ja luonteeltaan täydellinen napakymppi. Sen sijaan suomalaisten kanssa on mennyt noin vuosi, että olivat normaalin kotikoiran kuosissa. Tälläkin hetkellä on yksi sellainen työn alla, mutta kyllä siitäkin on kehkeytynyt mukava koira ja kisatakin olisi tarkoitus, kun paperit löytyy.
Vierailija kirjoitti: Onko kenellekään ongelma että noissa rescue-koirissa itseasiassa usein on eri sairauksia? Raivotauti ja ekinokokki ei ole ainoita ja esimerkiksi rokotteet voi olla antamatta.
Kuten tässäkin on moneen kertaan todettu, kun koira tulee vastuullisen järjestön kautta, ne on rokotettu, sterkattu, otettu monenmoiset tautitestit. Tiedätkö mikä on Traces?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti: Onko kenellekään ongelma että noissa rescue-koirissa itseasiassa usein on eri sairauksia? Raivotauti ja ekinokokki ei ole ainoita ja esimerkiksi rokotteet voi olla antamatta.
Ainakin Viipurin koirat testaa koirat laajasti (paljon laajemmin kuin tarvitsisi) tuomansa koirat. Minun ulkomailta otetut koirani olivat kaikki täysin terveitä myös luustoltaan, mutta tuuriakin on ollut mukana (tietysti vanhemmiten oli heilläkin nivelobelmia, jotka lääkittiin asianmukaisesti, mutta ei perinnöllisia sairauksia).
Suomessa on koirilla maahantulomääräykset, mutta ei niitä tutkita kuin satunnaisesti, joten en suosittele ottamaan yksityishenkilöiltä ulkomaalaisia koiria. Vain tunnetuilta rescue-järjestöiltä kuten Viipurin koirat.
Vierailija kirjoitti: Onko kenellekään ongelma että noissa rescue-koirissa itseasiassa usein on eri sairauksia? Raivotauti ja ekinokokki ei ole ainoita ja esimerkiksi rokotteet voi olla antamatta.
No ei ole usein sairauksia. Suomessa viimeisen kotoperäinen raivotautitapaus on todettu vuonna 1989 ja sen jälkeen tasan kaksi kertaa tuontieläimellä, 2003 Virosta tuodulla hevosella ja 2007 Intiasta yksityishenkilön tuomalla koiranpennulla.
Yhdistykset tuovat koirat Suomeen laillisesti, joten sillon rokotusasiakirjojen on oltava kunnossa. Ihan turha näitä eläinsuojeluyhdistyksiä on moittia, kun yksityiset pentutehtailijat tuovat riskillä näitä takakonttikoiria ja niillä taas ei ole mitään tekemistä rescueiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Onko kenellekään ongelma että noissa rescue-koirissa itseasiassa usein on eri sairauksia? Raivotauti ja ekinokokki ei ole ainoita ja esimerkiksi rokotteet voi olla antamatta.
Ainakin Viipurin koirat testaa koirat laajasti (paljon laajemmin kuin tarvitsisi) tuomansa koirat. Minun ulkomailta otetut koirani olivat kaikki täysin terveitä myös luustoltaan, mutta tuuriakin on ollut mukana (tietysti vanhemmiten oli heilläkin nivelobelmia, jotka lääkittiin asianmukaisesti, mutta ei perinnöllisia sairauksia).
Suomessa on koirilla maahantulomääräykset, mutta ei niitä tutkita kuin satunnaisesti, joten en suosittele ottamaan yksityishenkilöiltä ulkomaalaisia koiria. Vain tunnetuilta rescue-järjestöiltä kuten Viipurin koirat.
Jep, minun viipurilainen tuli Suomeen rokotettuna ja vasta-ainetestattuna, lisäksi oli testattu kahdeksen eri lois- ja vektorivälitteistä tautia, sterkattu ja annettu ulkoloishäätö. Koiran mukana sain vielä sisäloishäätölääkkeet ja desinfioivan shampoon.
Vierailija kirjoitti: Onko kenellekään ongelma että noissa rescue-koirissa itseasiassa usein on eri sairauksia? Raivotauti ja ekinokokki ei ole ainoita ja esimerkiksi rokotteet voi olla antamatta.
Ekinokokkilääkitykset oli kunnossa, samoin rokotukset. Välimerentautitestit otetaan säännöllisesti, ei ole koskaan ollut mitään.
Meillä on ollut myös kaksi suomalaista rotukoiraa, toinen piti lopettaa 3v iässä lonkkavian ja nivelrikon vuoksi, toinen 5-vuotiaana hermostosairauden vuoksi. Rescueissa ei ole näitä ongelmia ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummasti tässä ketjussa kokemukset poikkeavat sen mukaan onko kommentoijalla itsellä ollut rescue vai kerrotaanko jostain "tutun" koirasta.
Ja kun aloittaja kysyy ihmisten OMIA kokemuksia rescueista niin heti kiiruhdetaan kertomaan jonkun "tutun tullimiehen" mielipide.
Meillä on ollut nyt puolisentoista vuotta rescue Liettuasta.
Ennen tätä koiraa meillä oli yli 30 vuotta rotukoiria, pentuina otettuja.
Kaikkiin mahdollisiin ongelmiin varauduttiin, kun rescue otettiin. Eipä arvattu, että rescue onkin helpoin ja kiltein koira ikinä! Hassua.
Vierailija kirjoitti:
Rescue on sika säkissä.
Jokainen koira on. Ei pennustakaan tiedä ikinä tismalleen, mitä saa. Ei vaikka itse olisi pentueen kasvattanut.
Vierailija kirjoitti:
Tullissa töissä oleva tuttu kertoi että näitä ulkomaan rescue-koiria kuskataan Suomeen ihan ammattimaisesti, oloissa jotka on juuri ja juuri hyväksyttäviä. Silkkaa bisnestä. Ja onhan näitä käynytkin että on koiralasti tukehtunut kuumuuteen. Ihan sairasta hommaa ja jotkut kirkkain silmin pitää sitä jonain hyväntekeväisyytenä.
Ihan samaa on ihmislasten adoptioissa. On hyvää toimintaa ja sitten on myös huonoa ja epäeettistä.
Siksi täytyy AINA varmistua siitä, miten homma toimii ja ketkä on vastuuhenkilöitä. Asiaa pitää tutkia niin kauan, että voi olla varma siitä että nyt menee homma niinkuin pitää.
Vierailija kirjoitti:
Eläinlääkärit vastustaa ulkomaan rescuita tautien takia. Rokotukset estää vain osan taudeista.
No ei kaikki eläinlääkärit tietenkään vastusta. Monilla heistä on omiakin rescueita.
Vierailija kirjoitti: Onko kenellekään ongelma että noissa rescue-koirissa itseasiassa usein on eri sairauksia? Raivotauti ja ekinokokki ei ole ainoita ja esimerkiksi rokotteet voi olla antamatta.
Ei ole ongelma, kun ottaa luotettavan yhdistyksen kautta, joka rokotuttaa, loislääkitsee ja testaa joka ikisen tuotavan eläimen. Suomessa omistajan vastuulle jää tehdä sama uudelleen suositelluin osin.
Oikealla asialla oleva rescueyhdistys myös kastroi/steriloi kaikki eläimet ennen tuontia.
Eikö olekin mielenkiintoista?