Rasisminvastainen budjettiriita

Intersektionaalinen marxilainen feminismi on jakanut meidät ryhmiin, halusimme tai emme. Nyt nämä ryhmät riitelevät siitä, ketä sorretaan eniten ja kenelle pitää antaa eniten valtion verorahoja. Tämän postmodernin hulluuden ja vastakkainasettelun lopettaminen tuntuu toivottomalta ajatukselta, vaikka 90-luvulla kommunismin kaaduttua aito tasa-arvo oli jo hyvässä matkassa kohti parempaa. Silloin olimme vielä yksilöitä, eikä ihonvärillä tai seksuaalisella suuntautumisella ollut aidosti mitään väliä. Nyt on, ja se näkyy. Kiitos intersektionaalisen vallankumouksen.