Mitä ajattelet kun näet ruokakaupoissa ja busseissa 1-2-vuotiaita, jotka on istutettu puhelin kädessä katsomaan videota?

Vierailija kirjoitti:

Tajuatteko te puhelimen lapselle antavat vanhemmat ollenkaan, että se videoiden katselu häiritsee muita ENEMMÄN kuin lapsen mahdollinen kiukuttelu? 

Inhoan niin paljon kun katsotaan niitä aivottomia lastenohjelmia äänet päällä. Niin ärsyttäviä.

Osa käyttää videoita varmasti liikaa, ja lapset eivät opi lainkaan tylsyyteen.. Ongelmia tiedossa myöhemmin.

Sitten on heitä, ketkä osaavat käyttää järkevämmin ja siinä ei mielestäni mitään pahaa. Oma lapsi 2-3vuoden ikäisenä sai joskus kauppa/asiointireissulla videot, jos tiesin, että on jo vähän väsy/nälkä/mitä ikinä, minkä vuoksi itkua oli, ja piti saada tietyt asiat nopeaa hoidettua. Sitten kun lapsi tylsyyttään kätisi, eikä ollut itsellä niin kiire, harjoiteltiin tylsyyden sietämistä enemmän. Lapsi ei oppinut vaatimaan joka kerralla videoita, vaan nykyään reipas 5-vuotias osaa olla kaverina pääosin  ilman videoita, autellen ja seuraten maailman menoa :) 

Älkää aina heti tuomitko, vähän armoa väsyneille vanhemmille!

Näyttää groteskiltä. 

Tuo on sinänsä ok jos se on sitä varten että taaperoa harhautetaan ettei se häiritse kanssamatkustajia/kanssaostajia. Jos vanhempi sensijaan kasvattaa lapsensa täysin puhelimen avulla niin ei ole ok minusta.

Vanhemmilta vaaditaan nykyisin ihan hurjan kamalasti, paljon enemmän kuin isovanhemmiltaan, jotka asuivat hellahuoneessa ja tekivät 6-päiväistä työviikkoa. Siksi taaperolla pitää olla puhelin.

Joskus junamatkalla seurasin nuortaparia, jolla oli mukana n. 6-8 kk ikäinen vauva. Vauva oli rauhallinen eikä pitänyt meteliä, mutta vanhemmat näyttivät hänelle koko matkan (Helsinki-Seinäjoki) ajan puhelinta ja  yrittivät saada häntä puhelimella pelaamaan jotain peliä, ja sitten olivat harmissaan, kun vauva vain huiski puhelinta kädellään eikä osannutkaan pelata.

Yhtä surullista kuin se, että aikuiset jokapaikassa tuijottaa puhelinta tai on kuulokkeet päässä. Eikö ihmisiä enää kiinnosta, mitä ympärillä tapahtuu. 

Vielä kauheampaa on, kun metrossa lapsi istuu vaunuissa ja katsoo äitiään sekä ympäröivää maailmaa, mutta ei osaa vielä puhua, ja äiti istuu vastapäätä lastaan ja räplää pää painuksissa omaa kännykkäänsä. Vuorovaikutus puuttuu täysin. 

Näin kerran lapsella sellaisen lelukännykän kädessä. En tiedä mitä haittaa lelusta on. 

Moni sähköinen laite ei sovi pienille lapsille, hyvä jos aikuisellekaan. Ihmisiä saatetaan aivopestä piiloviesteillä tai piirretyillä, jo lapsena. Sähkömagneettisuutta on paljon ja taajuuksia. Ennen tv oli pieni ja vähän kauempana, mutta sieltäkin tuli kaikenlaista roskaa. Pitää miettiä tarkemmin asioita? Onko vielä kirjoja ja kuvia niissä? Ehkä kotona voisi olla välillä mummo tai kumppani lapsen kanssa, jos käy kaupassa. Tai kumppani käy kaupassa. Lasta ei ole pakko keskustassa tai marketissa sinne tänne, lapsi ei jaksa paljoa hälyä ja melua, eikä ympäristö kestä lapsen kiljuntaa. Äidit toki haluaisivat virkistyä mikä on ymmärrettävää.

Koen vanhemmat, jotka antavat lapsilleen älylaitteet heti, laiskoina. Ei jakseta hoitaa lasta, vaan puhelin pitää huolen.

Vanhempi antaa lapselle puhelimen, jotta voi itse keskittyä oman puhelimensa räpläämiseen lapsen kanssa olemisen sijaan. Se on perimmäinen syy, vanhemman oma kännykkäriippuvuus.

Mun lapsi saa sairauskohtauksia, jolloin hänellä on voimakkaat oireet ja paha olla, ja niitä on jouduttu hoitamaan sairaalassakin suonensisäisillä lääkkeillä. Annan hänelle puhelimen silloin katseltavaksi, että unohtaisi oireet ja kivut. En ole keksinyt mikä muu saisi lapsen itkun loppumaan siinä tilanteessa, ei auta syli eikä keskustelu. 

Eipä oo sellasta tilannetta vielä vastaan tullu. Ja hyvä niin.

Mä olen 90-luvun lapsi, ja kun niistä videoiden haitoista ei silloin vielä tiedetty, niin olen katsonut koko lapsuuteni paljon videoita. 

Olen ihan tavallinen terve ihminen, opiskellut yliopistossa, päässyt hyvään työhön, tienaan hyvin ja minulla on ystäviä ja perhe. Uskokaa tai älkää, videot eivät pilanneet elämääni :D 

ajattelen että hyi helevetti, mieluummin kuuntelen lapsen itkua kuin katson että sitä vedetään hypnoosiin

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 90-luvun lapsi, ja kun niistä videoiden haitoista ei silloin vielä tiedetty, niin olen katsonut koko lapsuuteni paljon videoita. 

Olen ihan tavallinen terve ihminen, opiskellut yliopistossa, päässyt hyvään työhön, tienaan hyvin ja minulla on ystäviä ja perhe. Uskokaa tai älkää, videot eivät pilanneet elämääni :D 

Ei 90-luvulla saanut jokaista pientä hetkeä täytettyä millään. Bussissa sait katsoa että kuinka monta eri väristä autoa meni ohi ja oliko tuo nyt se talo mikä meni ohi.

Pääasia, että tenava on hiljaa

En pyöri ruokakaupassa stalkkaamassa asiakkaita - tai kassamyyjiä. Kuten ap.

"Onpas tyhmää", "helppo keino välttää kasvatus",

"Tuhotaan terveys jo nuorena"