Missä kaikki pitkikset on?

Missäs kaikki tosiaan on? Möhkis, sulla onkin jo ihanasti viikkoja!





Me ollaan oltu kaks viikkoa aamusta iltaan raksalla, mies on ollut lomilla ja mun äiti on tyttöjä hoitamassa. Sen verran on uutta omassa navassa, että jätin nyt pillerit pois, mutta ei aleta kuitenkaan yrittämään vauvaa. Mulla on ollu taas päänsärkyjä sen verran, että koitetaan josko noi pillerit olis ne aiheuttanut. Minipillereistähän mun särki koko 3kk päätä ja nyt olen syönyt 3kk e-pillereitä ja särkyjä on ollut. Mul on kyl niin " herkkä pää" , että tulee kipeksi pää jos on ulkona pakkasta (vaikka onkin aina hattu), sataa vettä, tuulee, tai jos on likainen tukka. Noista kaikista tulee pää kipeäksi. En tiedä miten normaalia on, mutta näin se vain mulla on koko aikuisiän mennyt. Katsotaan josko nyt helpottais kun en syö noita hormoneita.



Isompi täyttää huomenna kolme vuotta, Nonnu sit kolmen viikon päästä vuoden. Pidetään yhteissynttärit tuossa puolessa välissä kuuta. Muuten tää aika meneekin raksalla, tosin nyt mun äiti lähtee kotiin, joten mä jään sit likkojen kans taas kotiin ja mies on sit töissä + raksalla. Jos tossa maalis-huhtikuussa pääsis muuttaa.. sen kummempia aikatauluja ei ole.



Jopas tuli omaa napaa. Mitäs muille kuuluu??





Mikaela ja plikat

heippistä!!!

Mäkin oon ihmetelly kun ei oo pinoa näkyny, enkä oo ite jaksanu alottaa.



Täällä ollaan kummallisissa mietteissä.. oon jotenkin totaalisen masentunut, tai en tiiä onko tää masennusta. Munhan pitäis olla MAAILMAN onnellisin ihminen tälllä hetkellä, mut en vaan oo. Mua pelottaa tää raskaus NIIIIIIIIIIIN paljon, et kohta en uskalla enää käydä vessassa. Viime su:na taas järkytyin aamulla kun kävin vessassa, niin oli tullu lugemömmön mukana ihan haaleen vaaleen ruskeaa tuhrua. se onneks loppu samantien, eikä sen jälkeen oo näkyny. Mut jotenkin menin siitä ihan totaalisekasin, olin ollu vielä yön töissä ja vaan itkin ja tuijotin seinää monta tuntia.



Oon siis aivan sairaan neuroottinen kun käyn vessassa, jotenki tästä on tultava loppu, en kohta enää jaksa. ooneks tänää luget vähenee x1 ja ma:na loppuu kokonaan. mulle vielä klinikalta sanottiin, et näillä viikoilla tuhruttelu on yleistä, et ei pidä huolestua. mut tosiaan tota ruskeeta tuhrua on tullu tasan yhen kerran....



Sit mua pelottaa kun mua kuumottaa mahasta, on kuumottanu jo viikon.

Ajoittainen paha olo alko tiistaina, välillä yökin kunnolla, oksentaa ei oo tarvinnu. Ja öisin herään pahaan oloon, ja nyt mulla on ollu paha olo siitä asti ku heräsin... Mut ei saa valittaa!!!! tissit on kipeytyny vähäsen täs pari päivää sitte.



Päätin eilen kun menin nukkumaan, et tänään alotan positiivisemman elämän, viel en oo kerenny, ehkä kohta. Tää pahaolo vaan lamaannuttaa..

Nyt otan itteeni niskasta kiinni, eilen kävin jo kerran pimeessä vessassa;) hulluko????????

Enää puoltoista viikkoo ultraan!!!!!!!!!!!!!!!!!

Anteeks omanapainen jutustelu, on vaan pakko päästä purkaa johonkin..

-Maya Rv 5+4!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!-

Kaikki tunteet kuuluu raskauteen, sitä pelkää pienen elämänalun puolesta! Menis vain nopeasti noi viikot niin pääsisit uskomaan, että kaikki menee hyvin! Mulla on ollut molemmissa raskauksissa alavatsa kipua ja kuumotusta, kakkoselta oli muutama tosi karmea kipukohtauskin, mutta tässä sitä mennään. Yritähän nyt päästä positiivisemalle mielelle!



Eilen kävin neuvolassa Hb oli laskenut, eli jouduin rautakuurille. Selittänee tän mun jatkuvan väsymyksen. Vauva on laskeutun pää alas lantioon ja pää ei enää liiku, muuta kun kunnolla heiluttaessa, joten lähtökuopissa ollaan ja siltä kyllä tuntuukin, on kuin olisi keilapallo haarojen välissä :). Tänään on ollut järkyttävän paha ja voimaton olo, taitaa tulla taas mahatauti... Supisteluja tulee edelleen tasaisen tappavaan tahtiin.



möhkis ja tiitiäinen 33+0

Ensinnäkin Mayalle onnittelut tärpistä! En olekaan vielä ehtinyt onnittelemaan aikaisemmin, kun oli näköjään palstataukoa jonkun aikaa. Nyt vaan otat rauhallisesti, senkin höppänä, etkä stressaa turhia! Lepäät ja annat asioiden mennä omalla painollaan. Kyllä ne asiat järjestyvät. Olen iloinen puolestasi. Jos on paha olo niin anna olla, kyllä sä ehdit vielä iloitsemaankin, pääasia ettet turhaan nyt murehdi.



Möhköfantille terkkuja! olitkin huhuillut tuolla aikaisemmassa pinossa. sulla ne viikot vaan kasvaa :) ei olis pajon aikaa enää jäljellä. Jänskättääkö, vai onko ihan lunki olo ;) ?



Ja terkkuja tietenkin kaikille muillekin pitkissiskoille tasapuolisesti!



Täällä omassa ).(ssa tosiaan on nyt hieman hiljaiseloa koska yrityksessä on jonkun aikaa taukoa, syitä sen enempää nimeämättä.. mutta hengessä mukana olen kuitenkin, ja kohta voimia keränneenä taas toivon mukaan yrittämässä sitä tärppiä. Täytyy kyllä sanoa että pieni tauko yrityksessä tuntuu ihan kivalta vaihtelulta, hengähdystauolta, alkoi jo tuntua vähän pakkopullalta..mutta niin kai siinä aina käy, varsinkin jos yli vuoden sitä tärppiä yrittää metsästää.



Täällä on varmaan yrittäjät sen verran harvassa tällä hetkellä että se vaikuttaa jo palstailuunkin. Useimmat on onnistuneet tärppäämään, ja se taitaa näkyä tässä palstailuaktiivisuudessa...mutta ei hätää, ainakin minä tulen pysymään täällä vielä kauan(?) näillä näkymin. :) heh. tärppiä ei siis ihan heti ole luvassa, noh, toivon mukaan tulis edes tän vuoden puolella??



Mikäs on Nellin tilanne?



Kukas siellä Roomassa nyt olikaan? Ruu?? Tää on varmaan ihan hyvä vuodenaika käydä siellä, ei ainakaan luulis olevan niin paljon muita turisteja (ja krääsän kaupustelijoita kaduilla ja nähtävyyksien lähettyivillä..) Tuuppa kertomaan matkasta kun palaat :) ...olis ihana kuulla...

Töppönen kysyi, että jännittääkö. Periaatteessa mua ei jännitä, edellisestä synnytyksestä jäi kuitenkin positiivinen kuva. Tottakai asiat mietityttää, ensimmäinen käynnistettiin ja nyt toivon, että alkais ihan itsestään, mutta osaanko lähteä oikeaan aikaan sairaalaan, mitä kivunlievitystä, osaanko tällä kertaa rentoutua paremmin ja ennen kaikkea, miten se synnytys lähtee käyntiin ja milloin. Neuvolassa pitäis muistaa kysyä, että onko pelkoa nopeasta synnytyksestä kun esikoisen synnytys kesti 6 1/2 tuntia seitsemässä tunnissa oli jo kaikki ohi, mutta synnytys oli käynnistetty...

Sori hieman sekavaa :)



Möhkis ja tiitiäinen 33+2

Täällähän minäkin taasen pitkästä aikaa!



Maya: Sua virtuaalisesti onnitteluhalaan. Oli aivan mahtavaa lukea, että teitä on vihdoin onnistanut. Mitä mä sanoin, kyllä se teidänkin vuoro koitti ;) Sähän oot kuin minä! Ekat pari viikkoa olin ihan paniikissa. Jokainen vihlaisu oli merkki jostakin ja sitten kun ei tuntunut mitään, niin sittenkään ei ollut hyvä. Tätä menoa jatkui kunnes pahoinvointi otti niin totaalisesti vallan, etten pystynyt edes selkeästi ajattelemaan. Mutta edelleenkin tarkistan paperin JOKA kerta, kun käyn vessassa, se tapahtyy ihan itsestään. Ja muutaman kerran kun on jotain punaista nöyhtää (meillä punainen villashaali olohuoneen sohvalla) kulkeutunut housuihin (miten se sinne joutuu, en tiedä) ja on pyyhkiessä tarttunut paperiin, niin voi jestas on sydän hupännyt kurkkuun, kun olen niin säikähtänyt. Joskus kyllä ihan naurattaa tää hysteerisyys.



Mikaela: Luin viimeviikon pinosta teidän perheen mahataudista. Noi on ihan kauheita. Mulla on kaveripiirissä ilmeisesti noro-virus kiertämässä, ja pelkään, että se iskee seuraavaksi muhun...juuri kun on tämä raskauspahoinvointi käymässä siedettäväksi. Jaksamisia teille raksapuuhiin :)



Möhköfantti: Ei kuulostanut tuo kihomatoepisodi kovin mukavalta. Toivottavatsi olette nyt sittn selvillä vesillä, ettei tarvi alkaa koko rumbaa uudestaan. Onko näkyny matoja enää uudestaan?

Sulla tosiaan on jo kunnolla viikkoja kasassa :) Yritä sinä jaksella masusi kanssa!



Töppönen: Voipi olla että pieni tauko tekee hyvää. Saattaa seksikin alkaa maistua muulta kuin vauvanteolta...tai no enhän teistä tiedä, mutta meillä tuntui välillä, että mies koki olevansa vaan joku spermapankki ja minä siitosemakko :)



Ja jos joku meidän listaa päivittää, niin minun jo pitkän aikaa sitten lupaamani esittelypäivitys on tässä:

Minä 24, mies 26, keskenmenot 4/06 ja 8/06 viikoilla 8-9. Nyt onnellisesti raskaana ja pikkuisen pitäisi syntyä elokuussa 07



Laskettu aika varmistui elokuun kuudennekisi. Sai sitten baby isänpäivänä alkunsa :)



Mulla olo paranee viikko viikolta. Välillä takapakkia ja oksennusta, mutta kokonaisuudessaan voin jo tosi paljon paremmin, vaikka jatkuvasta taustaetovuudesta en eroon ole päässytkään. Koiran kanssa jaksaa jo tunnin kävelynkin tehdä :) Ainoa mikä vaivaa todella, on se etten ole nälän tunnetta kokenut sitten joulukuun alun. Paha olo on se ainoa merkki, mikä kertoo että nyt tarvii ruokaa ja alkaa tosissaan nyppiä tämä jatkuva pahaan oloon syöminen. Ja kun paha olo tulee muutaman tunnin välein, niin kokoajan pitäisi olla syömässä oksu kurkussa. Eilen illalla tuli oikeen kunnon itku tämän asian kanssa, kun taas kerran oksennus kurkussa yritin mutustaa leipää. Se maistui niin pahalta, eikä alas meinannut mennä mllään. Olo tietysti sen jälkeen helpotti, mutta ei se sillä hetkellä auttanut yhtään, kun vaan väsytti ja kiukutti loppumaton pahoivointi. Tänään olotaas parempi :)



Pumpsu 13+6

en tiiä et oliks tää nyt tässä, la:na alko taas ruksee tuhru, si taas loppu ja eilen illalla tuli jo punasta joukossa ja sit taas yöks loppu ja äskön kun piti lähtee töihin niin tuli jo selkeen punasta pyyhittäessä, ei kuitenkaan housuun asti.



oon niin pettynyt, surullinen.... ja kaikkea muut paskaa. musta ei oo enää mihinkää. Soitin et en tuu töihin pariin päivään..



-maya rv 6+0 toistaseks-

Vuodot kuuluvat kuitenkin raskauteen, toivottavasti massussa olisi kaikki hyvin! Välttämättä kovakaan vuoto ei tarkoita keskenmenoa. Olikos se niin, että massussasi saattaa olla kaksikin salamatkustajaa? Jos toinen ei selviä, niin toinen voi selvitä! Nyt toivotaan parasta!



Pumpsu kyseli niistä madoista (yöks). Niitä ei ole onneksi enää näkynyt!!

Onko sulla ollut kipuja? Kuukautiskipu-tyyppisiä? Mitään? En todellakaan menettäisi sinuna toivoa, mutta ymmärrän kyllä että mieli on maassa ja pelottaa. *Rutistushalaus* ja jaksamisia sulle!! Tule kertomaan miten tilanne etenee!



P

mulla oli kanssa alussa (muistaakseni vko 7) tuhruvuotoa, kesti kokonaisen viikon ja oli päivittäistä. Silloin kun vuoto alkoi, olin aivan hysteerinen, ja menin heti ultraan. Anteeksi, kun en nyt muista millä viikolla olit, mutta etkös voisi heti mennä hoitopaikkaasi ultraan? Tällöin näkisit alkioiden määrän ja mahdollisesti jo sykkeet. Minut ottivat Väestöliitolla heti tutkittavaksi, vaikka virallinen ultrauspäivä (tarkistus siirron jälkeen) olisi ollut vasta viikon päästä. Mulla oli myös kuumotusta masussa ja kaikennäköisiä kipuja. Ne kyllä alussa ajoivat melkoisen hermoraunioiksi. Toivon sydämestäni, että kaikki olisi sullakin hyvin!



Pumpsu: ihanaa kuulla uutisia sustakin! Sä olet jo tosi pitkällä! Haamuraja ylitetty!



Mikaela: Toivottavasti tuo ikävä päänsärkysi loppuisi. Vitsi miten aika menee nopsaan, teidän nuorimmainen täyttää jo vuoden! Ihmeellistä.



Omaa napaa: Palasin juuri Roomasta, terveisiä vain! Siellä oli alennusmyynnit ja vauvalle tarttui vaikka mitä kivaa mukaan. Itsellenkin löysin jokusen vaatekappaleen. Vauvan liikkeitä en vielä tunne, tai tunnista, vaikka kuinka yritän. Mutta massussa tuntuu jo painetta, ja painontunnetta aivan eritavalla kuin normaalisti eli kyllä siellä jotain on. Ja niinhän ne ultratkin todistelevat. Ennen Rooman matkaa kävin yksityisellä tarkistusultrassa ja kaikki näytti olevan hyvin (siitä taisinkin tänne jo kirjoitella). Viikon päästä on sitten kauan odotettu rakenneultra! Se on kumma miten nuo ultrat aina jännittää niin vietävästi!



ruu. 18+5

tuhruvuoto jatkuu, pyyhittäessä sellasta punasta limaa eli siis verta, mut ei tosiaankaan niin paljon ku et olis menkat. ihan vähän oli tullu pikkuhousunsuojaan.



soitin klinikalle ja ultraa ei aikastettu, nyt siis rv 6+0. Ei mulla mitään isoja kipuja oo, enemmän kyllä tuntuu ku viime päivinä. alamahasta jomottaa jatkuvasti samoin vähän alaselästä. Tuntuu et rinnat ei oo enää yhtään kipeet, mikä taas masentaa lisää...

äskön kyllä oksensin, mikä saattaa johtua tästä kauheeta paniikista ja jännityksestä. Oon itkeny hysteerisesti koko päivän, mies ei enää tiiä mitä tehä mun kanssa.



jo vuoto muuttuu kunnon vuodoks ja kipuja tulee, nii sit käsketiin lähtee päivystykseen.



Ruu, oliko sun tuhru punasta vai ihan ruskeeta???



-maya-

kaks alkioo siirrettiin, vuoto vois kuulemma johtuu siitä et toinen tulee ulos. kai siihenkin kuuluu kipuja...

Mulla oli ruskeeta se tuhruttelu, mutta aika runsasta. Pikkuhousut likaantuivat päivittäin ja välillä ihan lorahteli. Silloin pelotti mennä vessaan.



Toivottavasti tuhruttelusi pikkuhiljaa alkaa laantua ja pääset nauttimaan pahasta olosta! :)

Täällä sitä olaan masennuksen kourissa, nyt vähän paremalla mielellä ku eilen.

Illalla ennenku menin nukkumaan, ni tuhru oli onneks muuttunu ruskeeks ja yön aikana ei oo tullu mitään.

Äskön ku heräsin ja paniikissa menin vessaan, nii oikeestaan sellasta ruskeeta sieltä tulee ja tosi vähän. Mitään kipuja ei suuremmin oo, aika hyvä olo, lukuun ottamatta pahaa oloa.

No eilenki punanen tuhrualko vasta päivällä, saas nähä miten käy...



-maya rv6+1-

menin suihkuun, ni yhtäkkiä musta vaan tuli kirkasta verta, en tiiä mitä teen..siis oikeen lorahti.

ei kertakaikkiaan MITÄÄN kipuja!!!!!!!!!!1

Soitappa sinne klinikalle ja sano, että sun on päästäVÄ ultraan nyt, että olet niin huolissasi. Jos ne ei siihen suostu, mene jolleen toiselle yksityiselle. Voi hyvin olla, että molemmat on kiinnittyneet, mutta toinen vuotaa pois. VOIMIA, HALEJA JA PALJON PEUKKUJA SINULLE!! Toivottavasti pääset ultraan, niin saat rauhallisemman olon itsellesi, tuo epätietoisuus on pahinta.

Kyllä sua nyt piinataan! Jos vuotoa tulee enemmän, niin lähtisin kyllä lääkäriin näytille, samalla saisi jotain viitettä missä mennään. Mutta tosiaan kovatkin vuodot voi liittyä alkuraskauteen ja silti vaavilla kaikki hyvin! Hyvä merkki ainakin on, ettei ole kipuja! *iso voima rutistus*

vaan Maya. Olen samoilla linjoilla Mikaelan ja Möhköfantin kanssa. Nyt sulla on syytä vaatia ultraan pääsyä. On se kumma, että eivät suostu ottamaan sinua ultraan, sinähän sen kuitenkin maksatkin.



ruu.

Pääsitkö ultraan, eihän ole kipuja ja onko vuoto rauhoittunut??

Täällä ollaan huolissaan ja peukut ja varpaat pystyssä masuasukin puolesta!

siiis mä soitin samantien jorvin päivystykseen ja sinne taksilla heti lähin. Mies tuli äkkiä sinne töistä ja sitten tuli kanssa mun tosi läheinen ystävä.



Siis verta tuli ihan hurjasti, istuin vessassa ja sitä vaan tuli. Kun jorviin pääsin ni vuoto oli vähän rauhottunu, mut silti pyyhkiessä tuli paljon verta, mut ei mitään hyytymiä.

labroja otettiin ja siin oli pari ennen mua, pari PITKÄÄ tuntia istuin ja itkin ja pelkäsin, mies oli niin surkeena, et en oo ikinä nähny.



No sit ku vihdoin päästiin gynekologille(joka oli aivan ihana!!!!)nii juteltiin meijän lapsettomuudesta sun muusta.

Inhotti mennä siihen pöydälle makaa, kun vuotoa tuli, mut ihan niukasti.

Se siinä ultras ja rupes puhumaan kaiusta, mikä herätti mussa pienen toiveen.

Pitkään se ihmetteli ja ilme näytti jotenki huonolta ja kyseli ääneen et onko toi mun syke vai alkion. No lopulta se oli alkion ja näin ite kun se siinä läpätti!!!!!!!!Oli kuulemma kaunis syke!!!!

Pituutta oli 4,6mm ja viikot vastas 6+2(oikeesti tänää 6+1) mikä siis hyvä juttu.

Tärisin hulluna pöydällä,mitää syytä mistä vuoto tuli ei löytyny.

Nyt ei auta muuta ku ootella ja kattoo mitä tapahtuu.

jos kipuja tulee ja vuoto muuttuu ja on hyytymiä, ni sit takasin sinne.



Soitin jo omaan hoitopaikkaan äskön, oli ihana jutella hoitajan kanssa.

Ultraan meen sillo en ti:na.



et tällästä, en oikeen tiiä mitä nyt ajatella. vaikka ilonen oonki;) pitäs varma nauttia tästä hetkestä!

-maya rv6+1-