Onko sulla joku exä, joka tulee nyt mieleen? Kirjoita tälle pieni kirje tänne! Jos sillä on joku nyksä niin ehkäpä kirjoitat tällekin jotain

Heh.. Kunnon sosiaalipornoa. Seuraan. 😏 Saatan kirjoittaa itsekin sitten illasta muutaman oluen juoneena.

Haluaisin vain sanoa, että olen pahoillani että haaskasin hänen aikaansa, minä vain etsin itseäni ja en tajunnut että häntä ei siihen olisi tarvinnut sekoittaa.

Minulla ei ole sinua ikävä romanttisessa eikä seksuaalisessa mielessä, mutta joskus on ikävä hauskoja hetkiä. Toivottavasti olet onnellinen ja perheesi voi hyvin.

naiselle

Kyllä. Kiitos vuosikymmenten kusetuksesta. Vittumaista juhannusta sulle ja paskoja kelejä.

Ei minulla ole exille mitään asiaa.

Anteeks 

En kirjoita.

Kasvakaa aikuisiksi.

Oon sekoillut älyttömän paljon elämässäni ja tehnyt hirveän huonoja, satuttavia ja itsekeskeisiä valintoja, mutta ainoa mitä kadun on, että satutin sinua syvästi ja hylkäsin. Olin hirveä ihminen silloin. Tunnen syyllisyyttä johon en ole keksinyt mitään ratkaisua, tunnen syyllisyyttä sekä siitä etten keksi miten pyytää tarpeeksi kovaa anteeksi sekä siitä, että menetin jotain henkilökohtaisesti ymmärtämättä, että olit jotain todella hienoa ja ainutlaatuista.

Kesti vuosia tajuta, miksi toimin kuten toimin, ja miten voisin elää paremmin, kuin myös millainen aarre olit ja olet ihmisenä. Olit hyvin pyyteetön tunteissasi ja olen surrut vuosia sitä miten pistin elämäni ja sinun elämäsi paskaksi, ja menetin  sinut. Kohtasimme nuorina ja vuosia myöhemmin, monia ihmisiä myöhemmin, kun olen sisältä vihdoin tasoittunut, tajuan vasta millainen harvinaisuus olet ja mitä oikein teinkään silloin. 

Hei exä siellä elämän jälkeisessä todellisuudessa, jos sellaista on. Toivottavasti elämästä irtauduttasi olet ymmärtänyt, miten pahasti alkoholismisi satutti puolisoasi ja lapsiasi. Ei hätää, kasvatin yksin lapsistasi hyviä tyyppejä ja kunnon ihmisiä, sinua ei tarvittu. Ehkä osaat olla toistamatta virheitäsi seuraavassa elämässä, jos sellaista on. Terveisin maanpäällinen entinen vaimosi

Vierailija kirjoitti:

Oon sekoillut älyttömän paljon elämässäni ja tehnyt hirveän huonoja, satuttavia ja itsekeskeisiä valintoja, mutta ainoa mitä kadun on, että satutin sinua syvästi ja hylkäsin. Olin hirveä ihminen silloin. Tunnen syyllisyyttä johon en ole keksinyt mitään ratkaisua, tunnen syyllisyyttä sekä siitä etten keksi miten pyytää tarpeeksi kovaa anteeksi sekä siitä, että menetin jotain henkilökohtaisesti ymmärtämättä, että olit jotain todella hienoa ja ainutlaatuista.

Kesti vuosia tajuta, miksi toimin kuten toimin, ja miten voisin elää paremmin, kuin myös millainen aarre olit ja olet ihmisenä. Olit hyvin pyyteetön tunteissasi ja olen surrut vuosia sitä miten pistin elämäni ja sinun elämäsi paskaksi, ja menetin  sinut. Kohtasimme nuorina ja vuosia myöhemmin, monia ihmisiä myöhemmin, kun olen sisältä vihdoin tasoittunut, tajuan vasta millainen harvinaisuus olet ja mitä oikein teinkään silloin. 

Nyt on kyllä hieman täydellisyyttä hipova anteeksipyyntö. Kokeile vaikka tuota? Ei kannata odottaa sen johtavan mihinkään siltojen rakentamiseen, mutta tunnetasolla voi auttaa teitä kumpaakin. 

Terveisin, Kovia Kokenut

Miksi?

Anteeksi pyytämällä olisit voinut tehdä paljon hyvää, mutta valitettavasti sinulla ei sitä selkärankaa ole pikkumies. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon sekoillut älyttömän paljon elämässäni ja tehnyt hirveän huonoja, satuttavia ja itsekeskeisiä valintoja, mutta ainoa mitä kadun on, että satutin sinua syvästi ja hylkäsin. Olin hirveä ihminen silloin. Tunnen syyllisyyttä johon en ole keksinyt mitään ratkaisua, tunnen syyllisyyttä sekä siitä etten keksi miten pyytää tarpeeksi kovaa anteeksi sekä siitä, että menetin jotain henkilökohtaisesti ymmärtämättä, että olit jotain todella hienoa ja ainutlaatuista.

Kesti vuosia tajuta, miksi toimin kuten toimin, ja miten voisin elää paremmin, kuin myös millainen aarre olit ja olet ihmisenä. Olit hyvin pyyteetön tunteissasi ja olen surrut vuosia sitä miten pistin elämäni ja sinun elämäsi paskaksi, ja menetin  sinut. Kohtasimme nuorina ja vuosia myöhemmin, monia ihmisiä myöhemmin, kun olen sisältä vihdoin tasoittunut, tajuan vasta millainen harvinaisuus olet ja mitä oikein teinkään silloin.

***

JOO. TÄMÄ ON AIVAN IHANA. Onks tämä mulle? Olen tän ketjun AP. Jos tämä on mulle niin täällä on kyllä joku muukin avaus ollut eilen illalla ja tänään aamulla josta voisi kysyä että kuka näitä kirjoittaa kun sopivat niin hyvin... Jos kolahtaa oikeaan henkilöön niin ota yhteyttä. Ota luuri käteen ja soita - ei ole mitään menetettävää. Kukaan ei ole näissä jutuissa häviäjä eikä voittaja. Tästä voi jatkaa. Tämä on kyllä anteeksipyyntönä aivan mahtava. SUURKIITOS! Tätä luen todella monta kertaa vaikka olisi jonkun täysin tuntemattoman kirjoittama. Ehkä joku muukin lukee. Kyllä tämä palsta täyttää hienon tehtävän ihan sellaisena että täällä voi tavalla tai toisella terapoida itseään sekä kirjoittamalla itse että lukemalla toisten kirjoittamia juttuja. Mutta sinä joka tämän kirjoitit ÄLÄ ENÄÄ KANNA MITÄÄN SYYLLISYYTTÄ, sillä elämä on osoittanut että juuri näin piti kaikkien asioiden mennä. Se on sitten eri juttu että miten tästä eteenpäin. Tekstisi perusteella olet oppinut ihan hirveästi asioita kaikesta ja oppinut tuntemaan itsesi. Ei ihme että et koskaan osannut antaa mitään selitystä siihen mitä teit. Minulle taas on käynyt niin että olen kokenut valtavaa tuskaa meidän molempien asiasta ja ollut huolissani sinusta, mutta mietin vieläkin että mitä olen oppinut ja siihen en kyllä löydä mitään vastausta - olisko ollut aika marginaalista. Elämäni tarkoitus sen sijaan on alkanut kirkastua. Ja luulen että olen yhä sama ihminen kuin silloin ja jos ilmestyt niin saman entisen ihmisen löydät. Hyvää juhannusta sinulle kuka oletkaan joka tämän tekstin olet kirjoittanut!  

 

Ei ole muisteltavaa niin paljon. Yksi oli melko komea, mutta hieman korkea ääni jäiks. Yksi vähän rumahko ja inhotttava.

En mieti eksiäni ollenkaan. Oli ja meni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon sekoillut älyttömän paljon elämässäni ja tehnyt hirveän huonoja, satuttavia ja itsekeskeisiä valintoja, mutta ainoa mitä kadun on, että satutin sinua syvästi ja hylkäsin. Olin hirveä ihminen silloin. Tunnen syyllisyyttä johon en ole keksinyt mitään ratkaisua, tunnen syyllisyyttä sekä siitä etten keksi miten pyytää tarpeeksi kovaa anteeksi sekä siitä, että menetin jotain henkilökohtaisesti ymmärtämättä, että olit jotain todella hienoa ja ainutlaatuista.

Kesti vuosia tajuta, miksi toimin kuten toimin, ja miten voisin elää paremmin, kuin myös millainen aarre olit ja olet ihmisenä. Olit hyvin pyyteetön tunteissasi ja olen surrut vuosia sitä miten pistin elämäni ja sinun elämäsi paskaksi, ja menetin  sinut. Kohtasimme nuorina ja vuosia myöhemmin, monia ihmisiä myöhemmin, kun olen sisältä vihdoin tasoittunut, tajuan vasta m

Toivoisin itsekin, että tämä olisi mulle. =( Valitettavasti tiedän sen naisen selittelevän mustan valkoiseksi ja valkoisen mustaksi aina kun saa edes vähän tilaa tarinoilleen. En ole edes varma uskoisinko häntä jos saisi näin hyvän anteeksipyynnön aikaan. Ennenkin on anteeksi pyytänyt ja silti jatkanut tarinointia, tunteilla leikkimistä, sekä suoraa valehtelua, kun anteeksipyynnöstä on kulunut hieman aikaa. 

Haistakaa homeinen emätin!

Vierailija kirjoitti:

Haistakaa homeinen emätin!

Miks näiden katkerien oikeistoinceleiden pitää tunkee aina jokaiseen lankaan? Onko jopa tunteista puhuminen heidän mielestään kielletty? Jumaliste. "Minä ja minum sanam vapaus!! Muut on sit hiljaa!! Kommunistit sitä ja tätä uliuliöliöli!!" 

Entäs nyt aamulla kun moni nukkuu juopumistilaansa, linnut laulaa ja on hiljaista ja aikaa omille ajatuksille? Hiipiikö muistot menneiden aikojen ihmisistä ja juhannuksista mieleen? Olisko nyt kerrottavaa?