Lue keskustelun säännöt.
Kukaan ei halua olla mun kanssa enkä tiedä miksi
20.06.2024 |
Taas mut pullautettiin ulos yhdestä kaveriporukasta ja muistakaan kavereista ei mitään kuulu ellen minä ole yhteydessä heihin. Parisuhteesta en uskalla haaveillakaan. Kunpa joku uskaltaisi kertoa mulle totuuden.
Kommentit (58)
En ole aikuisiällä saanut yhtään uutta kaveria. Kaikki ketkä on alkaneet kaveraamaan ovat yrittäneet päästä vain vaimoni pöksyihin.
Eli ainuastaan lapsuuden ystäviä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko sinkku ja muut seurustelee/on perheellisiä?
Eikö netistä löydy?
Mukavintahan on viettää aikaa oman puolison kanssa.
Voi ehkä tarkastella omia oletuksiaan, vastaako ne todellisuutta. Onko Kaikilla Kauheesti Kavereita, ja pitääkin olla tai muuten jotain on pielessä? Ja kaikkiin pitää lähtökohtaisesti luottaa ja tuntea ihan yhtä suurta läheisyyttä.
kehottaisin liittymään johonkin ikäistesi urheiluharrastukseen mukaan. Näitähän on, pitää nähdä vaivaa että löytää, esim. naisten sählyn pelaajat, mene aerobic tunneille. Ja, pyydä jotain jonka tunnet asuvan lähelläsi menemään lenkille iltaisin kanssasi (tai kun hänelle sopii). Vaikka naapuriasi. Ala tervehtimään naapureita, ja jää pikkuhiljaa juttelemaan. Ainakin kasvatat sitä tuttavapiriäsi.
Mene jollekkin melontakurssille, aikuisten juoksukouluun jne.Niin ja lemmikkihän on paras yhdistäjä. Otat koiran ja menette agilityyn mukaan. Mun naapurustosta tosi moni käy siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene seurakunnan pienryhmiin. Heillähän on kaikenlaista toimintaa, toki usein lapsiperheille, mutta myös muille.Kuoro?
Sun sosiaalisissa taidoissa on jotain sellaista, ettet ole kovin haluttua seuraa. Tuskin voit sille mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syyt miksi olen viilentänyt välit kaveriin:
-liian outo, esimerkiksi lapselliset tai rasistiset jutut eikä kykyä kehittyä
-liian tyhmä, koskaan ei voi puhua mistään monimutkaisemmasta
-liian eri maailmankatsomus, esimerkiksi kaikki on itsestä kiinni -mantra
-alkeellinen huumorintaju, yhtään erikoisemmat läpät pitää selittää
-tylsä, ei mitään sellaista koukkua joka viehättää, kaikki ajatukset muiden toistoa ilman omaa pohdintaa. Ei myöskään luovia ideoita tai juttuja vaan puheenaiheet kuin etukäteen harjoiteltuja
-liian hiljainen, sellainen joka odottaa että häntä viihdytetään eikä ota keskustelussa koskaan vetovastuuta vaikka sitä tarjotaan
-liian puhelias, puhuu päälle yli-itsevarmasti
-ylimielisyys
-liian herkkä, sellainen joka loukkaantuu joka tapaamisessa jostakin ja sitten pitää pyytää anteeksi, vaikka ei ole tarkoituksella loukannut
-liian nipo, sellainen joka tyyliin pitää kirjaa kuinka monta kertaa kukakin on myöhästynyt tai mitä ruokia kukakin toi jonnekin tai kuka otti viimeksi yhteyttä jne.
-lisääkin olisi varmasti mutten jaksa enempää kirjata
Toivottavasti näistä olisi apua? Jos et ole mitään näistä niin sitten ehkä on käynyt vain huono tuuri?
Minä tipahdin pois kaveriporukoist, kun erosin. Pariskunnat ei halua sinkkua mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ootko sinkku ja muut seurustelee/on perheellisiä?
Ei ole tästäkään kyse.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö voisi ajatella, että perustaisi jonkun ryhmän omalle paikkakunnalle, johon kutsuisi muita yksinäisiä? Näin voisi löytää seuraa?
Ja toteaisi jossain vaiheessa, että ryhmä tapaakin toisiaan ilman minua? Näin käy AINA.
Ap
Tuttua tuo, että toisilleen tuntemattomat tutustuu mun kautta ja kas, sitten mä olenkin se ylimääräinen eli samalla kertaa menee kaksi kaveria/kaveriporukkaa.
Lisäksi olen onnistunut "parittamaan" kolme pariskuntaa joista yksikään ei melkoisella varmuudella olisi ikinä voinut muodostua ellen olisi ollut se linkki siinä heidän välissään. Tämä siis aikana ennen tindereitä ja nettiä ja näistä ainakin 2/3 on yhä edelleen liki kolmen vuosikymmenen jälkeen yhdessä eli varsin toisilleen sopivia ihmisiä tunnen/tunsin. Harmi vain, että itse olen sitten se ylimääräinen kaikissa porukoissa eikä esim minulle kukaan ole koskaan ehdottanut sokkotreffejä kun olisi niin sopiva kaveri (n kaveri) sinkkuna, että me voitaisiin olla ihan täydellinen pari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvemmin oon nähnyt itseäni lyhyempiä miehiä joten pituus ei oo mulle mikään kriteeri.
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma. Minusta tykkää vaan lapset ja eläimet. Aikuiset ihmiset ovat ikäviä minua kohtaan.
Omat laset ja eläimet tykkää?
Kiehtovaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon kuullut olevani just lapsellinen ja outo. En kylläkään tiedä, mitä näille tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama. En ole kahteen vuoteen nähnyt ketään kaveria. Ei ole ollut mitään sosiaalista elämää kahteen vuoteen. Kai voin jo sanoa, että ovat entisiä kavereita. En tiedä mikä minussa on niin pahaa, ettei ystävyys kiinnosta. Olen luotettava, avoin, iloinen ja valmis kaikenlaiseen mitä ehdotetaan. En vain ole kenenkään mielestä niin kiinnostava, että pyytäisivät johonkin tai kysyisivät edes kuulumisia. Itse kun ehdotan jotain, niin se on aina, että olisi kiva, katsokaan, ja siihen se jää.
Kuulostaa tutulta. Minä en esim. koskaan tee mitään viime hetken ohareita vaikka leffaan lähtiessä (moni ilmeisesti tekee, kun mua on välillä kyselty näiden perujien tilalle viimeisenä oljenkortena puolta tuntia ennen näytöstä..)
Ap
Toi on muuten niin rasittavaa toi "viimeisenä oljenkortena" oleminen! Tai se, kun kaveri on itse ollut menossa vaikka teatteriin toisen kaverinsa kanssa, ja sairastuu ja tyrkyttää mulle tuota omaa lippuaan...
Ei saa olla liian tossukka.
Uskalla puhua ja hymyillä. Olla mukana ryhmässä.
Jos seurailet vain hiljaa niin jengi miettii mikä sä olet.
Sama juttu itsellä. Olen muiden seuraan liian huono. Yksin parempi.
Osallistutko aktiivisesti keskusteluun, vai seuraat sivusta kun muut juttelee? Ja vastaat vain kun kysytään. Seurassa mietit kuumeisesti mitä sanoisit, kun et oikein keksi mitään sanottavaa.