Minulla on aivokasvain - kiitos siitä että sain jakaa tiedon kanssanne

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei kannata hoitaa ?

Kaikkia aivokasvaimia ei voi hoitaa. Minulla on aivokasvain, jota on seurattu monta vuotta. Hoidot aloitetaan sitten kun toisen silmän näkö on mennyt lopullisesti. Leikata ei voi siksi, että kasvain ei ole mikään kiinteä möykky vaan verkostoitunut kaiken muun aivoissa olevan kanssa.

Käytännössä elämä on sitten aika lailla putkinäköisen elämää ja se ei näy ulospäin. Tällä hetkellä aivokasvain aiheuttaa minulle eniten vaivaa siksi, että sain sen vuoksi aivolisäkkeen vajaatoiminnan ja käyn ihan kirjaimellisesti hitaammalla kuin ennen sairastumistani. Aivolisäkkeen vajaatoimintaan kuuluu myös lihominen, johon olen kokeillut kaikki lääkkeettömät ja ei-invasiiviset hoidot. Ongelma on siinä, että en elä yhtään sen pitempään jos alan harjoittaa totaalista syömättömyyttä.

Nyt minä tunnen oloni melkein terveeksi. Tv.diabeetikko.

Lisää kohtaloita. 

Emmi Mannisella (tiktok) on aivosyöpä. Surullinen, mutta aina viimeiseen saakka toiveikas tarina Emmillä. 

Tuttuni laihtui ja kuukautiskierto loppui. Paniikkikohtauksia, poissaolokohtauksia. Sitten alkoivat päänsäryt, ja jotenkin muuttui kärttyisäksi vaikka oli aiemmin ollut reipas ja iloinen tyyppi. Päänsäryt painottuivat niskaan ja takaraivolle, pahenivat parin viikon aikana, tuli näköhäiriöitä, oksensi aamuisin kaaressa. Lopulta kivut olivat kovat, aivohermo-oireita, sokeutui, magneetissa näkyi kananmunan kokoinen kasvain.

Minun läheisellä ei ollut päänsärystä tietoakaan. Unohteli sanoja, luonne muuttui vähitellen ja suunnitelmallisuus katosi ihan tavallisista arkiaskareista. Muuttui puheliaasta hiljaiseksi. Lopulta kasvain oli niin iso, että aiheutti epilepsiakohtauksen. Tällöin vasta todettiin. Oireet tuli hiipimällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei kannata hoitaa ?

Nähden siihen miten pitkä ja kallis prosessi se olisi.

Ei ole totta. Suomessa hoidetaan kyllä aivokasvaimet asianmukaisesti.

On totta, että joskus hoitoihin ei kannata ryhtyä, koska hoidosta on enemmän haittaa kuin hyötyä elämänlaadun kannalta. Tällöin saa ohjeita miten hakeutua oireita helpottavaan hoitoon. 

Läheiselläni oli oireena kuukausia kestävää voimakasta ja alati pahenevaa päänsärkyä. Hän kävi monet kerrat lääkärissä, mutta ei otettu tosissaan, "näinkin nuorella ihmisellä ei tavallisesti---". Kun sitten seuraavana vuonna viimein pääsi jatkotutkimuksiin, päästä löytyi sitruunankokoinen kasvain. Joillekin osuu se huonokin arpa, moneen kertaan, vaikka se olisi miten harvinaista ja epätodennäköistä.

(Olen hieman katkera läheiseni puolesta.)

Tutullani on ollut kasvain jo aikaa, lapsesta asti. Vuosia häntä pidettiin epätyypillisenä epileptikkona oireiden takia. Vasta kun kasvain on tullut tarpeeksi isoksi, se on kyetty havaitsemaan, mutta sitä ei pystytä poistamaankaan. Koeta päästä tutkimuksiin ja ota tosiaan miehesi mukaan, ettei vaikka muistihäiriön takia jotakin jäisi sanomatta.

Vierailija kirjoitti:

Läheiselläni oli oireena kuukausia kestävää voimakasta ja alati pahenevaa päänsärkyä. Hän kävi monet kerrat lääkärissä, mutta ei otettu tosissaan, "näinkin nuorella ihmisellä ei tavallisesti---". Kun sitten seuraavana vuonna viimein pääsi jatkotutkimuksiin, päästä löytyi sitruunankokoinen kasvain. Joillekin osuu se huonokin arpa, moneen kertaan, vaikka se olisi miten harvinaista j

Päänsärky on hyvin harvoin ensimmäinen oire aivosyövästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läheiselläni oli oireena kuukausia kestävää voimakasta ja alati pahenevaa päänsärkyä. Hän kävi monet kerrat lääkärissä, mutta ei otettu tosissaan, "näinkin nuorella ihmisellä ei tavallisesti---". Kun sitten seuraavana vuonna viimein pääsi jatkotutkimuksiin, päästä löytyi sitruunankokoinen kasvain. Joillekin osuu se huonokin arpa, moneen kertaan, vaikka se olisi miten harvinaista j

Päänsärky on hyvin harvoin ensimmäinen oire aivosyövästä.

Mikä sit on, jos ei päänsärky? 

Vierailija kirjoitti:

Tuttuni laihtui ja kuukautiskierto loppui. Paniikkikohtauksia, poissaolokohtauksia. Sitten alkoivat päänsäryt, ja jotenkin muuttui kärttyisäksi vaikka oli aiemmin ollut reipas ja iloinen tyyppi. Päänsäryt painottuivat niskaan ja takaraivolle, pahenivat parin viikon aikana, tuli näköhäiriöitä, oksensi aamuisin kaaressa. Lopulta kivut olivat kovat, aivohermo-oireita, sokeutui, magneetissa näkyi kananmunan kokoinen kasvain.

Huisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läheiselläni oli oireena kuukausia kestävää voimakasta ja alati pahenevaa päänsärkyä. Hän kävi monet kerrat lääkärissä, mutta ei otettu tosissaan, "näinkin nuorella ihmisellä ei tavallisesti---". Kun sitten seuraavana vuonna viimein pääsi jatkotutkimuksiin, päästä löytyi sitruunankokoinen kasvain. Joillekin osuu se huonokin arpa, moneen kertaan, vaikka se olisi miten harvinaista j

Päänsärky on hyvin harvoin ensimmäinen oire aivosyövästä.

Mikä sit on, jos ei päänsärky? 

KVG!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läheiselläni oli oireena kuukausia kestävää voimakasta ja alati pahenevaa päänsärkyä. Hän kävi monet kerrat lääkärissä, mutta ei otettu tosissaan, "näinkin nuorella ihmisellä ei tavallisesti---". Kun sitten seuraavana vuonna viimein pääsi jatkotutkimuksiin, päästä löytyi sitruunankokoinen kasvain. Joillekin osuu se huonokin arpa, moneen kertaan, vaikka se olisi miten harvinaista j

Päänsärky on hyvin harvoin ensimmäinen oire aivosyövästä.

Mikä sit on, jos ei päänsärky? 

Puhe-, kuulo-, näköhäiriö, motorinen oire tai epilepsiakohtaus.

Aina kannattaa hoitaa. Pitää vain löytää oikeat ihmiset. Varmaan nyt on järkytys päällä, jos on äskettäin todettu ja vielä noin sanottu. Toivoa on niin kauan kun on elämää. Yritä etsiä tietoa juuri siitä kasvaintyypistä mikä sinulla on ja mieti myös vaihtoehtoisia hoitoja, jos valtavirran lääketiede ei ole halukas auttamaan. 

Etenevät halvausoireet sekä psyyken ja kognitiivisten toimintojen muutokset voivat johtua aivokasvaimesta. Aivokasvaimen tyypillisenä oireena pidetään kohonneeseen aivopaineeseen liittyvää triadia: aamuisin ennen ylösnousua tuntuvaa päänsärkyä, pahoinvointia ja oksentelua sekä staasipapillia silmänpohjissa. (Duodecim)

Vierailija kirjoitti:

Aina kannattaa hoitaa. Pitää vain löytää oikeat ihmiset. Varmaan nyt on järkytys päällä, jos on äskettäin todettu ja vielä noin sanottu. Toivoa on niin kauan kun on elämää. Yritä etsiä tietoa juuri siitä kasvaintyypistä mikä sinulla on ja mieti myös vaihtoehtoisia hoitoja, jos valtavirran lääketiede ei ole halukas auttamaan. 

Olga Temonen on käynyt ulkomailla hoidoissa. 

Kasvain on yleensä isoissa aivoissa. Se etenee nopeasti, 2-3 kuukaudessa, paitsi silloin kun se kehittyy aiempaan matala-asteisesti maligniin astrosytoomaan. Neurologiset oireet johtuvat aivopaineen noususta ja ovat epäspesifejä ilmeten päänsärkynä, oksenteluna, käytösmuutoksina tai paikallisina oireina.

Kyllä minä hoidan ihan kaikkia vaivoja viinalla. Jos viina ei paranna niin ei mikään. Ja senkin takia viinaa ettei tarvitsisi vaipoissa elää kenenkään toisten armoilla pyöriteltävänä sängyssä loppuelämää, mikä olisi kyllä kauhukuva.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on ollut aivokasvain. Hoito kesti yhteensä vuoden. Oisko sulla sitä pidempi hoito? En ymmärrä miksei kannata hoitaa, onko gradus 4? Tsemppiä ap, kai saat kortisonia turvotukseen? 

Minun äitini kuoli siihen. Diagnoosi elokuussa ja kuoleminen viiden kuukauden päästä. Ei voitu hoitaa. Se gliooma oli aivorungossa kiinni ja siihen "kietoutunut".