Retuuttaminen ja tukistaminen, mitä mieltä olette?
Isoin lapsista kiusaa pienempiään ja on kovin uhmakas muutenkin. Äsken juoksi pihasta pois tielle, minkä tietää olevan kiellettyä ja vaarallista. Kovimpana rangaistuskeinona tuollaisissa jutuissa ja pienempien kiusaamisessa olen " retuuttanut" lasta, nostanut äkäisesti toiseen huoneeseen tms., tai tukistanut.
Jääkö tuollaisesta lapselle traumoja? Itse sain lapsena selkäsaunoja ihan remmillä, joten en pitäisi näitä rangaistuksia kovin pahoina, mutta mitä mieltä olette? Tiedän, että on fanaattisiakin fyysisen rangaistuksen vastustajia... vaan onko tällainen kuritus pahasta, jos mikään kielto tai huuto ei tehoa? Tarkoitan siis asioita, jotka 5-vuotias lapsi tietää olevan kiellettyä, eli kielloista ollaan rauhanomaisesti puhuttukin.
Kommentteja, kiitos!
Kommentit (25)
Joten nyt aikuisena minulla on trikotillomania.
Kaikille ei näin käy. Minulle kävi
Se ei oikeasti ehkä ole viisasta. Kerho, puolipäivähoito tai ainakin omanikäinen muu seura! Meillä ainakin viisivuotias ei todellakaan jaksa olla nuorempien kanssa koko aikaa, vaan rupeaa sitten itse kehittämään " virikettä" .
Ja minusta vanhemman tehtävä kyllä todellakin on keksiä lapselle ikätasoista tekemistä.
Minun mielestäni on parempi rationaalisesti antaa kevyesti vitsaa. Olen itse jo rauhoittunut siinä tilanteessa, ei tule ylilyöntejä. Lapsi tietää, että kyseessä on rangaistus, ei pahoinpitely. Esim. kiinnipitäminen aiheuttaa pahempia fyysisiä vammoja kuin piiskaus. Tietenkään en hyväksy minkäänlaista hakkaamista tai remmiä
Siis onko se ruoan laitto ja imurointi (30 min) niin tärkeitä, ettet todellakaan voi siihen pistää taukoa - ja selvittää tilannetta? Ymmärtäisin, jos pitäisit ravintolaa ja asiakkaasi olisivat tulossa kohtapuoleen syömään. Kotioloissa rytmin päätät kuitenkin sinä, vai mitä?
Niin lapset leikkivät päivän aikana tuntejakin keskenään; aamulla ehkä puoli tuntia, kun syön aamupalan itse, myöhemmin toisen puolituntisen kun tiskaan ja imuroin... jne. Minusta vanhemman velvollisuus ei ole täyttää lasten päivää erilaisilla tekemisillä, koska liian ohjelmoitu muksu ei varmasti koskaan keksikään itse mitään tekemistä. Tottakai päivään mahtuu yhteistäkin tekemistä, mutta vain osaksi ajasta. Ja lapset menevät tarhaan, kun nuorimmainen täyttää 3 v, eli muutaman kuukauden päästä.
Näyttää sille, että osan mielestä olen toiminut lasten kanssa täysin väärin ja joku pitää tukistamista ja toiseen huoneeseen kuskaamista ihan hyvänä rangaistuksena. Eli kahtia jakautui mielipiteet, kuten arvelinkin.
Itse toivon että koskaan ei tarvitsisi lapsiin " kajota" , mutta sellaisia tilanteita nyt vain on tullut. Teen todellakin parhaani, etten aiheuttaisi lapsilleni traumoja tämän tai minkään muun asian suhteen. Lähinnä halusin keskustelua tästä siksi, että mietin mitä vaikkapa naapurit ajattelevat jos joskus pihalla kuskaan esikoisen muista kauemmaksi, kun leikki muuttuu kiusaamiseksi.
Jos te edustatte kansan keskiarvoa, niin osa naapureista tuomitsee, osa ajattelee että noin mekin tekisimme.