Lue keskustelun säännöt.
Muita lapsiperheitä, joilla ei ole mitään ns. tukiverkkoja?
18.06.2024 |
Meillä on sisaruksia, ystäviä, ja neljä melko nuorta, hyväkuntoista isovanhempaa, mutta ei kukaan heistä koskaan ole hoitanut lapsiamme. Olemme joskus isovanhempia pyytäneet, mutta en halua toistuvasti kysellä, koska he eivät ole itse tarjoutuneet, eivätkä suostuneet aiempiin pyyntöihin. Olen ihmetellyt, kun neuvolassa kysytään joka kerta, että onhan teillä tukiverkkoja ja lastenhoitoapua arjessa. Ei meitä kukaan auta, enhän minä itsekään käy kenenkään lapsia hoitamassa. Onko oikeasti lapsiperheitä, joilla on jatkuvasti jotain lastenhoitoapua tarjolla lähipiiristä?
Kommentit (38)
Äitini hoiti lapsia pari kertaa vuodessa kun nämä olivat pienempiä. Siitä oli paljon enemmän vaivaa kuin apua. Ensin piti siivota viimeisen päälle, ettei äiti huomauttele pölyistä. Hän piteli kaulaansa muka tukehtuen, jos onnistui löytämään sohvan alta villakoiran. Ruokia en saanut tehdä valmiiksi, jotta hän sai valittaa miten ei löytänyt keittiöstämme kattiloita ja kaikki oli muutenkin hankalaa ja sekaista, eivätkä lapset syöneet hänen jumalattoman tulisia ruokiaan. Olin kasvattanut siis lapsetkin huonosti.
Käsipyyhkeiksi hän kaivoi kaapista valtavimmat kylpypyyhkeet jotka löysi, ei kuulemma löytänyt samassa kaapissa olevia käsipyyhkeitä. Tiskit jätti pöydälle, käytetyt vaipat lattialle niin että koira söi ne ja jouduin kerran viemään sen yöllä eläinlääkäripäivystykseen, hinta 530€. Mutta kovin oli äiti polleana hoitamisistaan, otti aina paljon kuvia puhelimella ja esitteli jokaiselle vastaantulevalle tutuntutulle "mummin muruja". Hoitaminen loppui, kun aloin jo etukäteen pelätä ja ahdistua mitä seuraavalla kerralla tapahtuisi. Tuli unettomuutta ja rytmihäiriöitä tästä hänen "avustaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tunne yhtään perhettä, joka saisi usein lastenhoitoapua. Meidänkin lapset ovat olleet hoidossa vain päiväkodissa työpäivien ajan.
Minä tunnen vaikka kuinka monta sellaista perhettä. Ei ksokaan tarvitse stressata, kuka hoitaa sairastuneen lapsen tai kuka auttaa alaluokkalaisten kesälomien kanssa.
Olen maalle muuttanut kaupunkilainen. Monella on täällä outo symbioosi omien ja/tai appivanhempien kanssa. En sitten tiedä kuinka kovalla kädellä se vanhempi väki ohjaa nuorempien elämää. Oma anoppi yritti samaa, ei esimerkiksi hyväksynyt sitä, että vietiin lapset päiväkotiin, kun anoppi olisi kuulemma ollut parempi hoitaja. Vietiin kuitenkin. Mutta joo, on näitä, että mummot ja vaarit kuskaa lapset päiväkotiin, harrastuksiin, käyvät kirjastossa... harvoin näkee lapsia vanhempien kanssa.
Minä asun Helsingissä. Tukiverkot tukee, kuten kuvasin. Ei he päsmäröi tai tunge.
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös 4 hyväkuntoista isovanhempaa. Ei ole ikinä saatu apua edes pyydettäessä. Kun olin itse sairaalassa, oli jos jonkunmoista tekosyytä, miksei miestäni voitu auttaa kertaakaan. Koulutuspäivät jouduin jättää väliin, koska kukaan ei voinut hakea lasta päiväkodista ja viihdyttää tuntia, ennen kuin mies olisi päässyt töistä hoitamaan. Kun tulin uudelleen raskaaksi, tehtiin heti selväksi, ettei kukaan voi/pysyy/ehdi/osaa/kykene hoitamaan vanhempaa lasta. Onneksi syntyi syöksynä ja mies pääsi esikoisen kanssa kotiin parin tunnin jälkeen.
Isovanhemmat kyllä odottavat joka kevät ja syksy talkooapuja pihalla tai marjastus ja sienestysapua :)
No ette kai te mene?
Kaksi isovanhempaa elossa, molemmat kaappijuoppoja. Kovasti ovat tunkemassa auttamaan, mutta en voi päästää, koska ovat usein promilleissa. Ovat ulkoisesti menestyineitä ja siistejä eikä moni heidän alkoholisoitumista uskoisi, mutta lähipiiri tietää, että molemmilla menee joka päivä alkoa ja tosiaan haluaisivat tulla hoitamaan vauvaa vaikka on pari viinilasillista alla. Ja ovat verisesti loukkaantuneita kun ei apu kelpaa.
Hep! Täällä kaksi korkeasti koulutettua! Meillä aivan ihanat 2& 4-vuotiaat. Isovanhemmat eivät ole missään tekemisissä, osa kuollut. Jättäneet lasten synttärit väliin, nyt lapset olleet jo 3 vkoa lomalla, ei kiinnosta isovanhempia miten lasten päiväkotivuosi on mennyt, ei lasten kunto, vointi, tekemiset tai mikään, ei loman vietto. Sairaita ovat päästään.
Lapset olivat 0-3 kun todella eniten kipuiltiin tätä. Luultiin että edes osallistuvat synttäreille tms. Hoitamisesta ei haaveiltukaan. Nyt on käynyt niin että lapsemme ovat aivan huipputyyppejä. Terveitä, vahvoja, ja meidän perhe on vahva. Nyt odotamme kolmatta lasta.
Tajusimme kääntää tuon isovanhempien surkeuden oman perheemme voitoksi, meidän jutuksemme. Kun unohdimme nämä narsistit, aikaa ja voimavaroja vapautui aivan uskomattomasti meille. On paljon rauhallisempaa. Saamme levätä, kun teemme puolison kanssa vuorotellen. 2&4v lapset ovat jo uskomattoman omatoimisia ja ihanaa seuraa.
Lisäksi pyysimme tukea, ja saimme Mannerheimin lastensuojeluliitosta aivan mahtavan tyypin, varamummin. Osaa kirjoittaa Whatsappissa, osaa tavata lapsia, tasapainoinen. Kiva ihminen! Nyt kun tarkemmin mietin, että jos vanhemmat ovat olleet aina aivan paskoja vanhempia, eiväthän he kykene olemaan hyviä vanhempiakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hep! Täällä kaksi korkeasti koulutettua! Meillä aivan ihanat 2& 4-vuotiaat. Isovanhemmat eivät ole missään tekemisissä, osa kuollut. Jättäneet lasten synttärit väliin, nyt lapset olleet jo 3 vkoa lomalla, ei kiinnosta isovanhempia miten lasten päiväkotivuosi on mennyt, ei lasten kunto, vointi, tekemiset tai mikään, ei loman vietto. Sairaita ovat päästään.
Lapset olivat 0-3 kun todella eniten kipuiltiin tätä. Luultiin että edes osallistuvat synttäreille tms. Hoitamisesta ei haaveiltukaan. Nyt on käynyt niin että lapsemme ovat aivan huipputyyppejä. Terveitä, vahvoja, ja meidän perhe on vahva. Nyt odotamme kolmatta lasta.
Tajusimme kääntää tuon isovanhempien surkeuden oman perheemme voitoksi, meidän jutuksemme. Kun unohdimme nämä narsistit, aikaa ja voimavaroja vapautui aivan uskomattomasti meille. On paljon rauhallisempaa. Saamme levätä, kun teemme puolison kanssa vuorotellen. 2&4v lapset ovat jo usk
Korjaus loppuun: hyviä isovanhempiakaan siis
Vierailija kirjoitti:
Äitini hoiti lapsia pari kertaa vuodessa kun nämä olivat pienempiä. Siitä oli paljon enemmän vaivaa kuin apua. Ensin piti siivota viimeisen päälle, ettei äiti huomauttele pölyistä. Hän piteli kaulaansa muka tukehtuen, jos onnistui löytämään sohvan alta villakoiran. Ruokia en saanut tehdä valmiiksi, jotta hän sai valittaa miten ei löytänyt keittiöstämme kattiloita ja kaikki oli muutenkin hankalaa ja sekaista, eivätkä lapset syöneet hänen jumalattoman tulisia ruokiaan. Olin kasvattanut siis lapsetkin huonosti.
Käsipyyhkeiksi hän kaivoi kaapista valtavimmat kylpypyyhkeet jotka löysi, ei kuulemma löytänyt samassa kaapissa olevia käsipyyhkeitä. Tiskit jätti pöydälle, käytetyt vaipat lattialle niin että koira söi ne ja jouduin kerran viemään sen yöllä eläinlääkäripäivystykseen, hinta 530€. Mutta kovin oli äiti polleana hoitamisistaan, otti aina paljon kuvia puhelimella ja esitteli jokaiselle vastaantulevalle tutuntutulle "mummin
Voi kiesus, kuten mun anoppi. Kakkavaipat jäi lattialle, "vahingossa", sitten vaan naama tyytyväisessä virneessä vääntämään lattialämmitystä täysille. Kutsui mun kotiin mulle ja miehelleni tuntemattomia tuttujaan katsomaan mummon kultia. Siellä piti kekkereitään muille mummoille, lapset (2 alle 2 v) keskenään toisessa huoneessa. Kas kummaa, kun hoitokeikkoja ei ole ollut vuosiin. Tuon jälkeen elämän laatu parani, jopa parisuhde parani, kun ei tarvinnut tapelka anooin tempauksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitini hoiti lapsia pari kertaa vuodessa kun nämä olivat pienempiä. Siitä oli paljon enemmän vaivaa kuin apua. Ensin piti siivota viimeisen päälle, ettei äiti huomauttele pölyistä. Hän piteli kaulaansa muka tukehtuen, jos onnistui löytämään sohvan alta villakoiran. Ruokia en saanut tehdä valmiiksi, jotta hän sai valittaa miten ei löytänyt keittiöstämme kattiloita ja kaikki oli muutenkin hankalaa ja sekaista, eivätkä lapset syöneet hänen jumalattoman tulisia ruokiaan. Olin kasvattanut siis lapsetkin huonosti.
Käsipyyhkeiksi hän kaivoi kaapista valtavimmat kylpypyyhkeet jotka löysi, ei kuulemma löytänyt samassa kaapissa olevia käsipyyhkeitä. Tiskit jätti pöydälle, käytetyt vaipat lattialle niin että koira söi ne ja jouduin kerran viemään sen yöllä eläinlääkäripäivystykseen, hinta 530€. Mutta kovin oli äiti polleana hoitamisistaan, otti aina paljon kuvia puhelimella ja esitteli jokaiselle vastaantulevalle tutuntutulle "mummin
Kuulostaa aivan -54 syntyneeltä äidiltäni! Likainen, paskainen huusholli, ja haukkuu meidän kaunista kotia. On sekava, juo varmasti, kännykkäriippuvuus todella paha. Täysin rajaton ihminen. Epävakaa persoonallisuus ja narsisti. Ei voi jättää lasten kanssa.
Ei ole tukiverkkoja täälläkään. Lapset kohta kouluikäisiä eivätkä ole koskaan olleet hoidossa isovanhemmillaan tai muillakaan. Omia vanhempia ei ole ja miehen vanhempia ei kiinnosta.
Käly on raahannut lapsensa sen syntymästä asti päivittäin isovanhemmille hoitoon. Meille aikanaan sanottiin jo raskausaikana että he ovat omat lapsensa jo hoitaneet eivätkä aio meitä auttaa. Ihanan tasapuolista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini hoiti lapsia pari kertaa vuodessa kun nämä olivat pienempiä. Siitä oli paljon enemmän vaivaa kuin apua. Ensin piti siivota viimeisen päälle, ettei äiti huomauttele pölyistä. Hän piteli kaulaansa muka tukehtuen, jos onnistui löytämään sohvan alta villakoiran. Ruokia en saanut tehdä valmiiksi, jotta hän sai valittaa miten ei löytänyt keittiöstämme kattiloita ja kaikki oli muutenkin hankalaa ja sekaista, eivätkä lapset syöneet hänen jumalattoman tulisia ruokiaan. Olin kasvattanut siis lapsetkin huonosti.
Käsipyyhkeiksi hän kaivoi kaapista valtavimmat kylpypyyhkeet jotka löysi, ei kuulemma löytänyt samassa kaapissa olevia käsipyyhkeitä. Tiskit jätti pöydälle, käytetyt vaipat lattialle niin että koira söi ne ja jouduin kerran viemään sen yöllä eläinlääkäripäivystykseen, hinta 530€. Mutta kovin oli äiti polleana hoitamisistaan, otti aina paljon kuvia puhelimella ja esitt
Oli myös minulle mitä kamalin äiti. Epäsiisti, rääväsuu, epäsuosittu, tyhmiä elämänvalintoja, alkoa, eroja, väkivaltaa. Sellainen ihana äiti minulla. Ei olla koskaan tehty mitään yhdessä. Ei mitään. Hän on 70 ja minä 40.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tunne yhtään perhettä, joka saisi usein lastenhoitoapua. Meidänkin lapset ovat olleet hoidossa vain päiväkodissa työpäivien ajan.
Minä tunnen vaikka kuinka monta sellaista perhettä. Ei ksokaan tarvitse stressata, kuka hoitaa sairastuneen lapsen tai kuka auttaa alaluokkalaisten kesälomien kanssa.
Olen maalle muuttanut kaupunkilainen. Monella on täällä outo symbioosi omien ja/tai appivanhempien kanssa. En sitten tiedä kuinka kovalla kädellä se vanhempi väki ohjaa nuorempien elämää. Oma anoppi yritti samaa, ei esimerkiksi hyväksynyt sitä, että vietiin lapset päiväkotiin, kun anoppi olisi kuulemma ollut parempi hoitaja. Vietiin kuitenkin. Mutta joo, on näitä, että mummot ja vaarit kuskaa lapset päiväkotiin, harrastuksiin, käyvät kirjastossa... ha
Yllättävä kommentti. Kun kertoo ylikävelevistä isovanhemmista, moni täällä käskee lopettaa kitisemisen ja olemaan tyytyväinen avusta ja tukiverkosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tukiverkkoja täälläkään. Lapset kohta kouluikäisiä eivätkä ole koskaan olleet hoidossa isovanhemmillaan tai muillakaan. Omia vanhempia ei ole ja miehen vanhempia ei kiinnosta.
Käly on raahannut lapsensa sen syntymästä asti päivittäin isovanhemmille hoitoon. Meille aikanaan sanottiin jo raskausaikana että he ovat omat lapsensa jo hoitaneet eivätkä aio meitä auttaa. Ihanan tasapuolista.
Veljesi lapsia ne on.
Me. Ja usein saan nettipalstoilta ym lukea neuvon, että hanki niitä tukiverkostoja, jos niitä ei ole. Vaikka asuinalueesi muista äideistä. En ole kyllä saanut hankittua yhtään, vaikka miten yritän tutustua alueeni äiteihin. Enkä siis yritä tutustua tukiverkostotarkoituksessa niinkään vaan koska olen sosiaalinen tyyppi. Muut eivät halua tutustua lähemmin, kaikilla on jo omat piirit valmiina. Moikkatuttuja saa, muita ei. Eli en minä kyllä ymmärrä miten tyhjästä voisi rakentaa tukiverkostoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla taas oli sellanen esiintyjäanoppi. piti rehvastella sillä muka hoitamisella ja auttamisella. itse painosti meitä kylään ja hamusi silloin omia kavereitaan pitämään lapsille seuraa, kun ei itse jaksanut varsinkaan pikkulapsia. kaikille jaksoi mainostaa, kuinka ilman hänen apuaan minun hommistani ei tulisi yhtään mitään. tuo jatkuva liioittelu söi kyllä uskottavuutta. harmi, että siihen uskoi exäkin. kun anoppi sitten tuli meille 'hoitamaan', valitti kauhuissaan, että eihän noin monen lapsen kanssa ole sekuntiakaan omaa aikaa, ja kuinka ihmeessä selviän sekoamatta. en ollut väittänytkään, että sitä omaa aikaa olisi. no, ex-anoppi nykyään, eikä muutkaan usko sen juttuja.
Me. Kun läheisten ns. avusta on merkittävästi enemmän haittaa kuin mitään hyötyä, niin sitä heidän tyrkyttämää apua ei voi ottaa vastaan.
Puhutaanko täällä 50-luvulla syntyneistä isovanhemmista, jotka alkavat olla jo liian vanhojakin lastenhoitotehtäviin?
En tunnista täällä puhuttavan 60-80- luvuilla syntyneistä isovanhemmista.
Vierailija kirjoitti:
Moni sanoo, että vanhemmat kuitenkin olettavat saavansa apua. Kai te olette kieltäytyneet ja sanoneet, ettette jaksa ja ehdi kun omakin elämä pitää hoitaa kun apua ei mistään saa? Että auttsisitte kyllä jos apu olisi vastavuoroista, eikä niin, että lasten päälle hoidetaan vielä vanhempienkin pihat. Pitää rohkeasti nostaa kissa pöydälle. Aikuisilla lapsilla ei ole minkäänlaisia velvoitteita vanhempiaan kohtaan, kuten ei isovanhemmilla velvoitteita lastenlapsia kohtaan. Kohteliasta on auttaa lähipiiriä, mutta sen pitää toimia molempiin suuntiin silloin kun kyse ei ole niin heikkokuntoisesta vanhuksesta, että ei voi mitään apua enää olettaa.
"Aikuisilla lapsilla ei ole mitään velvoitteita vanhempiaan kohtaan, kuten ei isovanhemmilla velvoitteita lastenlapsia kohtaan".
- Tuntematon palsta-ajattelija
Olen maalle muuttanut kaupunkilainen. Monella on täällä outo symbioosi omien ja/tai appivanhempien kanssa. En sitten tiedä kuinka kovalla kädellä se vanhempi väki ohjaa nuorempien elämää. Oma anoppi yritti samaa, ei esimerkiksi hyväksynyt sitä, että vietiin lapset päiväkotiin, kun anoppi olisi kuulemma ollut parempi hoitaja. Vietiin kuitenkin. Mutta joo, on näitä, että mummot ja vaarit kuskaa lapset päiväkotiin, harrastuksiin, käyvät kirjastossa... harvoin näkee lapsia vanhempien kanssa.