Purkkaa 1,5-vuotiaalle

jossain vuoden vanhana ja osas olla nielemättä hienosti. yleensä vei jopa ite roskiin vaikka kyllähän niitä aina välillä löytyy jostain pöydän reunalta tai, heh, sukanpohjasta :D. purkan lisäks /korvikkeena ollaan myös noita xylitol pastilleja annettu.



meillä poika tykkää myös ihan tavallisesta purkasta (hullu kakara, nehän on vahvan makusia :D ) mutta nyt äsken vain aloin miettii että niissä lasten purkissa taitaa tuo xylitol määräkin olla vähän alhasempi ja lasten tarpeeseen mitattu... en oo varma, mutta näin veikkaan.

Mä syötän omalle 1,5v tytölle noita xylitol -pastilleja aina safkan päälle. Ihan marketista saa, merkki on esim xylibon, makuna vadelma. Sitten pirkalla on banaanin makuisia, ihan samaa kamaa muuten.



Purkkaa mä yritin tolle mun taaperolle viime viikolla, neiti pureskeli sitä pari minuuttia ja kun pyysin purkkaa ulos suusta, niin nieli koko palan.

Meillä kokeillaan purkkaa sitten kesällä uudestaan :)



Noita pastilleja mä suosittelen!

Purkasta löytyy Junior-pusseja, jotka ovat vähän pehmeämpiä ja miedomman makuisia ymmärtääkseni. Meidän esikoinen alkoi syödä purkkaa puolentoista vuoden ikäisenä. Aluksi nieli muutaman purkan, jonka jälkeen purkka jäi jäähylle ja uudelleen kokeiltiin muutaman viikon kuluttua (ymmärsi, että ei saa niellä, mutta teki sen ihan uhallaan). Nyt purkan syönti sujuu hienosti ja hän vie hetken syötyään purkan itse roskiin. Itse syömistä harjoiteltiin siten, että samaan aikaan laitoin itsekin purkan suuhun ja näytin mallia (korostetusti jauhoin purkkaa suussani) ja sitten syljin purkan pois ja vein roskiin.

Meillä poika alkoi syödä purkkaa 1v8kk hoitopaikassa. Oli halunnut hänkin, kun isommat lapset saivat syönnin päätteeksi.



Hienosti hoksasi heti, ettei sitä niellä vaan pureskellaan. Olisikohan ihan muutama purkka mennyt kurkusta alas vahingossa...



Kokeile ihmeessä purkkaa ja selitä, ettei sitä saa nielaista. Itse en taas xylitol-karkkia antaisi, koska en halua poikaa karkkiin ehdollistaa.



Mutta kukin tyylillään, tärkeintä kai, että hampulat pysyisivät terveinä. Niin, ja älä kuitenkaan hampaanpesua jätä pois, koska isompana se voi olla entistä hankalampaa... Meillä hampaanpesu on joinakin iltoina vähän takkuista, mutta aina harjan kuitenkin käytän suussa ja hampaanpesulla käydään.



Ja ihan yleisesti vielä, käytitpä sitten purkkaa eli pastillia lapsellasi, niin xylitolihan aiheuttaa aika herkästi laksatiivisia vaikutuksia, joten käyttöä on hyvä rajoittaa, ettei mene massu sekaisin.

Kun on kuunnellu kaveri piirin äitejä niin joillekin on suositeltu, ja joillekin ei. Eli onko siitä loppujen lopuksi hyötyä? Jos niitä reikiä ei muutenkaan tule jos ei ole saanut muilta sylkikontaktissa sitä bakteeria. Ei se purkka tai xylitoli ilmaista ole!! Varsinkin jos sitä joka ruoan päälle alkaa syöttämään, niin tulee tosi kalliiksi. Lisäksi mahassa on aika paljon ilmavaivoja aiheuttavaa xylitolia pikkuisella, jos sitä joka välissä on syöttämässä. Jos sitä käyttää vain kerran päivässä niin eikö se silloin ole aika merkityksetöntä? Minä ainakin annan joka ruokailun päätteksi vettä jolla suu huuhtoutuu. Ja en anna sokeroituja ruokia. Purkat ja pastillit jätän vielä tulevaisuuteen.

Lähinnä pirkan täysksylitolipurkkaa, jonka tyynyt on sopivan pieniäkin. Välillä poika nielee purkan ja välillä niitä löytyy lattioilta. Yleensä tosin meillä annetaan ruuan jälkeen ksylitolipastilli kuten päiväkodissakin. Ei ole aiheuttaneet vatsavaivoja vaikka 4-5 kertaa päivässä annetaan. Eikä purkan nieleminen ole vaarallista =)

ensin aloitettiin pienestä palasta ja yhdessä opeteltiin puremista pari sekuntttia + sit syljettiin purkka pois. Vähitellen sit pidennettiin suussaoloaikaa ja otettiin koko pala käyttöön - koko pala nieltiin harvemmin kuin pieni!

Toinen vaihtoehto on kokeilla xylitol-pastilleja (fewnnobon, xylident ainakin). Ne vain taitaa olla vaikeampia, kun pieni nielee ne helposti suoraan imeskelemättä niitä.



Xylitolista kannattaa muistaa, että käyttää vähintään 60% xylitolia, parempi mitä enemmän sitä on! Tulee kunnon suoja hampaille, pureskeluksi riittää hyvin 5-10min ja sit onkin suositeltavaa sylkäistä jo purkka pois.

Itse innostuin antamaan esikoiselle täysksylitolpurkkaa jo 10-kuisena, kun tuttava kertoi kannustavia kokemuksia omasta pienemmästä lapsestaan. Ksylitolin kun on todettu ehkäisevän paitsi kariesta myös korvatulehduksia, ja nimenomaan siis purkan muodossa.



Ks. esim. http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=654



Tutkimustietoa on toki jos jonkinlaista, mutta ei ksylitolpurkasta ainakaan haittaa pitäisi olla, kun pysyy kohtuuudessa (lue: antaa vain aterioiden jälkeen). Tälle pikkukakkoselle arkailin antaa purkkaa edes kokeiltavaksi ennen 1-vuotispäivää, kun hän on isoveliään kovempi höseltämään. Turhaan pelkäsin! Hänkin oppi homman samantien mallin avulla: Purkkapalat samaan aikaan omaan suuhun ja taaperolle, sitten purraan näyttävästi muutama sekunti ja sylkäistään roskikseen isoeleisesti porukalla. Aikaa pidennetään pikkuhiljaa, ja lopulta siitä tulee yleensä rutiini, eikä tarvitse edes haukkana enää valvoa vieressä :) Purkka on minusta parempi siinäkin mielessä, ettei se mene masuun - ja vaikka joskus jollain menisikin, ei siitä ole sen enempää haittaa kuin pastillistakaan. Esim. Pirkalla on sopivan pieniä palasia banaanipurkkaa, jossa makeutusaineena on pelkkä ksylitol. On sitä minusta tullut turhempaankin rahaa käytettyä, mutta toisaalta ihan varmasti ilmankin pärjää mainiosti.

Itse aloitin 1,5-vuoden tienoilla tarjoamaan pojalle purkkaa. Halusi sitä, kun 3kk vanhempi serkkunsakin sai. Ensin annoin puolikkaita tyynyjä ihan normaalia vihreää jenkkiä ja koko ajan hoin vieressä, että joko annat purkan äidille niin viedään roskiin. Alussa muutaman kerran vahingossa nielaisi mutta aika äkkiä oppi antamaan purkan pois. Nyt ikää jo 2v4kk ja jos vahingossa nielaisee, pääsee poru:) Syö mielellään, vähän turhankin mielellään.