Nuorenevatko ihmiset "taivaassa" kuoleman jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruumis ei mene taivaaseen, olomuoto on se sisin ja se säilyy samana syntymästä hautaan.

Ruumiin ylösnousemus. Kristinuskossa niin ihanaa että ruumis on tärkeä osa ihmistä, eikä ihminen ole vaan joku henkiolento.

Uusi ruumis on uudistettu henkinen, uusi olomuoto. Kristuksen kaltainen.

 

Joo kristuksen kaltainen, eli satuhahmo. Jeesus oli olevinaan suuri ja mahtava hahmo joka laittoi koko maailman sekaisin taikatempuillaan, mutta oman aikansa historian kirjoissa miestä ei mainita sanallakaan. Kyllä nyt varmaan edes yksi historioitsija olisi tämän taikaukon maininnut, kun sen ajan tapahtumia on kuitenkin kirjattu melko tarkasti. Mutta ei, ei kertakaikkiaan yhtään mitään, aivan kuin äijää ei olisi koskaan ollut olemasakaan. Ainoa maininta Paavalin kirjeissä, jotka nekin on todettu suurelta osin myöhemmin tekaistuiksi ja muokatuiksi. Ensimmäiset maininnat vasta vuosikymmeniä myöhemmin kun ainuttakaan silminnäkijää ei ollut enää elävien kirjoissa, ja yksiin kansiin ne nuotiotarinat saatiin vasta vuosisatoja myöhemmin. Pelkkä satuhahmo koko äijä, ja tarina plagioitu vanhemmista kansalliseepoksista. 

https://www.is.fi/musiikki/art-2000010503114.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruumis ei mene taivaaseen, olomuoto on se sisin ja se säilyy samana syntymästä hautaan.

Ihminen on kolmiosainen: liharuumis, joka mätänee kuoltua, mutta sielu ja henki elävät ikuisesti siellä, mihin on oikeutettu oman valintansa mukaan eläessään maan päällä. 

Ovatko luut sielua vai henkeä?

Vierailija kirjoitti:

Tarkistin vuosia sitten tämän asian sivustolta Catholic Encyclopaedia. Siellä oltiin tietävinään, että taivaassa ollaan "noin 30-vuotiaita". Jännää kun miettii lapsena kuolleita.

Ehkä ne menevät kaikki helvettiin.

On se rankkaa uskonnollisilla auktoriteeteillä, kun pitää keksiä vastaus kaikkiin kysymyksiin.

Vierailija kirjoitti:

Tarkistin vuosia sitten tämän asian sivustolta Catholic Encyclopaedia. Siellä oltiin tietävinään, että taivaassa ollaan "noin 30-vuotiaita". Jännää kun miettii lapsena kuolleita.

On sitten ikävä paikka katolisille papeille, kun eivät pääse toteuttamaan mieltymyksiään.

Vain sielu menee taivaaseen. Maallinen ruumis jää tietenkin tänne, ei se mukana kulje. Eikä ihmisen sielu ole ihmisen näköinen. Ei se ole minkään näköinen, sillä ylipäänsä näkeminen on maallisia asioita, joita tehdään maallisilla työkaluilla (silmillä). Ei taivaskaan ole sellainen miksi sen voisi kuvitella, koska ainoa keino tällä hetkellä sen kuvittelemiseen on sitä miltä siellä näyttää. Ei siellä edelleenkään näytä yhtään miltään, tai tuoksu yhtään miltään. Kaikki tuollainen on ihmisen maanpäälliseen elämään luotua ja maanpäällisillä aisteilla aistittavia asioita. Taivasta onkin mahdotonta kuvitella, koska siihen ei ihmisaivoilla ole kapasiteettia. Se on sama kuin käskettäisiin kuvittelemaan äärettömyys. Ei sitäkään pysty ihmisen mieli ajattelemaan, vaikka kuinka yrittäisi.

Tietysti. Lisäksi kikkeli kasvaa pituutta ainakin 3 cm. Naisilla rinnat terhakoituvat.

Luin joskus kirjan, jonka lopussa päähenkilö kuoli ja päästyään taivaaseen huomasi, että siellä saa itse päättää, minkä ikäinen on. Hän tapasi myös rakkaat isovanhempansa, ja he kaikki päättivät olla taivaassa 8-vuotiaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkistin vuosia sitten tämän asian sivustolta Catholic Encyclopaedia. Siellä oltiin tietävinään, että taivaassa ollaan "noin 30-vuotiaita". Jännää kun miettii lapsena kuolleita.

Ehkä ne menevät kaikki helvettiin.

 

On se rankkaa uskonnollisilla auktoriteeteillä, kun pitää keksiä vastaus kaikkiin kysymyksiin.

Helppoahan se on, voi vetää hassusta hatustaan ihan mitä mieleen sattuu juolahtamaan, ja kirkkokansa uskoo ja huokailee. On niin helppo yleisö, ettei tuollaisessa ole mitään haastetta. Täydestä uppoaa tyhmemmätkin jutut, jos ne vaan tulee kirkonmiehen suusta. Mitä isompi ja hassumpi hattu, sitä uskottavammat sadut kuuliaisten kirkkoveron maksajien mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruumis ei mene taivaaseen, olomuoto on se sisin ja se säilyy samana syntymästä hautaan.

Ihminen on kolmiosainen: liharuumis, joka mätänee kuoltua, mutta sielu ja henki elävät ikuisesti siellä, mihin on oikeutettu oman valintansa mukaan eläessään maan päällä. 

Taitaa Raamatun mukaan ruumis mädätä, henki palata Jumalaan, ja sielu joka on "idea henkilöstä, persoonasta" säilyy täällä. Eli "minä" ei koskaan mene taivaaseen. Vain se Jumalan osa uskovaista palaa osaksi Jumalaa. Sitten se henkiin herättäminen myöhemmin... se on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Nuorena olin läheinen mummoni kanssa ja pyysin, että hän kuoltuaan antaisi minulle jonkun merkin millaista on kuoleman jälkeen. Mummo lupasi. Kun hän sitten kuoli, tuli hän useampana yönä uniini ja hän oli niissä noin kolmekymppinen, sellaisena en ollut häntä koskaan nähnyt, mutta valokuvia olin ja siitä heti tunnistin. Hän sanoi unessani, että se vanha ruumis oli jo aika laittaa maatumaan eikä minun ole syytä surra.

Minun mummon kuolinpäivänä tapahtui outoja, olin eräällä tehtaalla töissä ja yhtä-äkkiä laitoksella kaikki sähköt katkesivat. Ei ollut vissiin ihan tavallinen katkos, päämuuntamossa oli joku sulake, breaker tms. mennyt ja sähkömiehet oli kertoneet etteivät tienneet mistä syystä. Sähköjen palattua ne pysyivät päällä eikä muita vikoja ilmennyt. Kotiin tultuani sain tietää että mummo on kuollut. Sattumaa ehkä mutta vähän riipi selkäpiitä O_O

Olen miettinyt tätä paljon. Aina kun näen unta, jo edesmenneistä, he ovat aina nuoria ja hyvinvoipia, vaikka olisivat kuollessaan vanhoja ja sairaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruumis ei mene taivaaseen, olomuoto on se sisin ja se säilyy samana syntymästä hautaan.

Ihminen on kolmiosainen: liharuumis, joka mätänee kuoltua, mutta sielu ja henki elävät ikuisesti siellä, mihin on oikeutettu oman valintansa mukaan eläessään maan päällä. 

Taitaa Raamatun mukaan ruumis mädätä, henki palata Jumalaan, ja sielu joka on "idea henkilöstä, persoonasta" säilyy täällä. Eli "minä" ei koskaan mene taivaaseen. Vain se Jumalan osa uskovaista palaa osaksi Jumalaa. Sitten se henkiin herättäminen myöhemmin... se on eri asia.

Ja se henki ilmeisesti voi häipyä myös muuten kuin kuollessa. Tekemällä syntiä tms. Esim Saul menetti Raamatussa Jumalan hengen, kun teetätti magiaa.

Jos vauvana kuollut on taivaassa joku muu kuin vauva (lapsi, teini, aikuinen, mikä) , niin mistä ihmeestä hänet kukaan tunnistaa siksi  samaksi ihmiseksi, joka kerran oli  hetken maan päällä?

Vierailija kirjoitti:

Vain sielu menee taivaaseen. Maallinen ruumis jää tietenkin tänne, ei se mukana kulje. Eikä ihmisen sielu ole ihmisen näköinen. Ei se ole minkään näköinen, sillä ylipäänsä näkeminen on maallisia asioita, joita tehdään maallisilla työkaluilla (silmillä). Ei taivaskaan ole sellainen miksi sen voisi kuvitella, koska ainoa keino tällä hetkellä sen kuvittelemiseen on sitä miltä siellä näyttää. Ei siellä edelleenkään näytä yhtään miltään, tai tuoksu yhtään miltään. Kaikki tuollainen on ihmisen maanpäälliseen elämään luotua ja maanpäällisillä aisteilla aistittavia asioita. Taivasta onkin mahdotonta kuvitella, koska siihen ei ihmisaivoilla ole kapasiteettia. Se on sama kuin käskettäisiin kuvittelemaan äärettömyys. Ei sitäkään pysty ihmisen mieli ajattelemaan, vaikka kuinka yrittäisi.

Niiden mukaan, joilla on kuilemanrajakokenuksia, taivaasa on maalaismaisemaa, laajoja viherkenttiä ja kukkia, lisäksi ytimessä on joki, jossa sielu puhdistuu tutltuaan taivaaseen kuileman jälkeen.

Taivaassa on joidenkin siellä käyneiden mukaan myös kaupunkimainen osa, jokaisella oma talo ja ne ovat ryhmittyneet niin, että kaikista näkee Jumalan keskellä. Ruokaa on ja Kristus on vieraana kaikissa pöydissä yhtä aikaa. Myös elämän puu olisi siellä, se jossa kasvaa hedelmiä, ja siihen ilmestyy aina uusi hedelmä, kun yhden syö. Ja kultaiset/jalokivillä koristellut hohtavat tiet ja muuri, jossa on portti.

Näiden lisäksi on kuvauksia esim isosta kirjastosta taivaassa, jossa on elämänkirjat, joita enkelit ylläpitävät. Lisäksi ne alussa mainitsemani kukatkin laulavat jatkuvasti ylistystä Jumalalle. Lisäksi olisi se erikoinen valtaistuinhuone.

Näiden lisäksi on jotain muita paikkoja, joista en tiedä, ovatko taivasta vai mitä ihmettä. Olen itse nöhnyt jonkin taivaassa tms sijaitsevassa tummalla puulla paneloidussa kartanotyyppisessä paikassa. En tiedä, mikä se oli.

Eli onhan näitä kuvauksia. Kaikista useimmissa kuolemanrajakokemuksissa toistuu se maaseutumaisema, jossa on avarat vihreät niityt/nurmikentät.

Malta nyt ap ensin maata haudassa se muutama satatuhatvuotinen.

Taivaaseen vasta viimeisenä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Noin 30 vuotiaan näköisiä ovat kaikki siellä. Tämä tieto on peräisin ensimmäisten vuosisatojen kristittyjen kirjoituksista.

 T: Teologi

Kyseessä ei ole tieto vaan toiveajattelu.

Vierailija kirjoitti:

Luin joskus kirjan, jonka lopussa päähenkilö kuoli ja päästyään taivaaseen huomasi, että siellä saa itse päättää, minkä ikäinen on. Hän tapasi myös rakkaat isovanhempansa, ja he kaikki päättivät olla taivaassa 8-vuotiaita.

Luin joskus kirjan, jossa päähenkilö oli muka kuolleena viikonlopun yli, ja sitten tempaistiin taivaaseen vähän myöhemmin. Hirveetä puppua.