Lukio ei ole enää pakollinen ja ainoa reitti yliopistoon. Ei ole ollut pitkään aikaan. Ammattikoulusta pääsee myös.

Näinhän se on

Ei olekaan. Jo 80-luvulla opiskellessani yliopistossa kirjallisuutta samoja kursseja kävi nuorimies joka valmistui pikavauhtia filosofian maisteriksi päästäkseen sitä kautta teologiseen tiedekuntaan. Nyt hän on pappi.

Niin. Täällä odotellaan tuloksia.

Onko tämä jollekin uusi tieto? Minulla on omassa arkistossa Helsingin yliopiston erivapauspäätös vuodelta 1982. Olin käynyt keskikoulun ja sen jälkeen opiston, joka riitti hakukelpoisuuteen. Silloin en kuitenkaan mennyt edes pääsykokeeseen. Myöhemmin valmistuin maisteriksi ilman erivapautta, ja ilman lukiota.

Myös avoimen väylän kautta on pitkään voinut jatkaa opiskelua vaikka tohtoriksi asti.

Ammattioppilaitoksen kautta korkeakouluun menevällä on yksi erittäin suuri etu työllistymisen kannalta. On todella hyvä, että mahdollisella dippainssillä tms on myös sitä ruohonjuuritason kokemusta, eli kokemusta alan käytännön työstä.

Ammattikoulusta yliopistoon meno ei ole niin yksinkertainen asia kuitenkaan. Esim tekniikan alalle ei pääse ilman lukio tasoista matematiikan opetusta. Siis jos on pääsykokeet. Ei taida läöketieteellinenkään onnistua ilman ylimääräistä kovaa opiskelua. 

Pelkällä todistusvalinnalla pääsee helposti esim ammattikorkeakouluun ammattikoulun todistuksella. 

Lukiossa opitaan kirjoittajan esseitä, sen takia se käydään että on helpompi opiskella jatko opinnoissa.

Miksi ei mennä Ruotsin malliin? Voi mennä ammattipainotteiseen lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Ammattioppilaitoksen kautta korkeakouluun menevällä on yksi erittäin suuri etu työllistymisen kannalta. On todella hyvä, että mahdollisella dippainssillä tms on myös sitä ruohonjuuritason kokemusta, eli kokemusta alan käytännön työstä.

On tuhat kertaa todennäköisempää valmistua diplomi-insinööriksi lukiopohjalta. Jos haluaa teknilliseen yliopistoon, tarvitaan lukion pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Amiksessa ei näitä opita.

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä jollekin uusi tieto? Minulla on omassa arkistossa Helsingin yliopiston erivapauspäätös vuodelta 1982. Olin käynyt keskikoulun ja sen jälkeen opiston, joka riitti hakukelpoisuuteen. Silloin en kuitenkaan mennyt edes pääsykokeeseen. Myöhemmin valmistuin maisteriksi ilman erivapautta, ja ilman lukiota.

Myös avoimen väylän kautta on pitkään voinut jatkaa opiskelua vaikka tohtoriksi asti.

Sen verran oikaisen, että kaikille aloille ei vielä tänäpäivänäkään ole mahdollista päästä avoimen väylän kautta; vaan paikan saaminenbratkeaa joko yo-arvosanojen tai pääsykokeenn perusteella. 

Eli ei riitä vaikka miten laajasti ja erinomain arvosanoja onnistuisit saamaan avoimessa yo:sa mutta toki avoimen opinnoista voi muutoin olla hyötyö ja etua sitten kun paikan saa. -Ja vaikka ei saisikaan. 

Yliopisto-opiskelija 

Tietysti voi. Käytännössä yliopisto-opiskelijoista kuitenkin vain muutama prosentti ei ole käynyt lukiota.

Ammattikorkeakouluissa amiksesta tulleiden osuus on suurempi, mutta sielläkin selvä enemmistö opiskelijoista on ylioppilaita.

Vaihtoehtoinen polku on hyvä olla olemassa, mutta vaikeahan se on. Tosin pääsykokeet yliopistoihin ovat nykyään helpommat kuin ennen, koska opiskelijoiden tieto- ja taitotaso on laskenut suomalaisen koulujärjestelmän romahduksen myötä.

Kävin vaihtoehtoisen polun 90-luvulla, voin sanoa ettei prosessitekniikan opinnoista ollut mitään hyötyä yliopistossa, ja lukio olisi ollut tuhat kertaa helpompi väylä. Tulipa tehtyä silti, osoitettua naurajille, että sekin on mahdollista.

Ei avoimen kautta suoraan pääse jatkamaan yliopistoon. Esim arvosanojen täytyy olla hyvät ja pitää hakea. Tuttu opiskeli avoimessa kaksi vuotta ja sitten pääsi yliopistoon. Hirveän työn on tehnyt ammattikoulun pohjalta. Kandi nyt suoritettuna ja maisteriopinnot edessä. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei mennä Ruotsin malliin? Voi mennä ammattipainotteiseen lukioon.

Voihan sitä Suomessakin suorittaa ns. kaksoistutkinnon eli lukio-opinnot että amnattiloulututkinnon samanaikaisedti. -Ja josvruutia riittää kirjoittaa ylioppilaaksi. 

Lisäksi on erikoislukioita, joissa "pakollisten lukiokurssien" lisäksi voit opiskella n.n alan kursseja enemmän kuin "tavallisessa lukiossa" 

2. Yliopisto-opiskelija

Esteenä kaikille muutoksille on varmaankin muutosvastarinta. Ei missään tapauksessa haluta avata suoria polkuja sanotaan vaikka 9-10 keskiarvolla oleville opiskelijoille joilla varmasti riittäisi kapasiteettia suorittaa vaikka mitä opintoja nopeasti. Sehän muuttaisi vanhaa "kastijärjestelmää" ja saattaisi antaa etua niihin verrattuna jotka ovat säntillisesti käyneet kolme vuotta lukiota päästäkseen jatkoon. Kaiken opiskelun pitäisi perustua tietotaitoon testien ja kokeiden kautta eikä mihinkään jäykkään kaavamaiseen järjestelmään. No tähän muutokseen menee aikaa koska sitä vastustetaan henkeen ja vereen jo kateuden vuoksi. Sehän on ihan kotimainen ja ehtymätön luonnonvara 🙄

"Saattaa myös olla niin et puolet yo ja puolet muita."

Tarkoitatko sitä, että puolet yliopisto-opiskelijoista olisi lukion käyneitä ja puolet ei? Ei kuuna päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Esteenä kaikille muutoksille on varmaankin muutosvastarinta. Ei missään tapauksessa haluta avata suoria polkuja sanotaan vaikka 9-10 keskiarvolla oleville opiskelijoille joilla varmasti riittäisi kapasiteettia suorittaa vaikka mitä opintoja nopeasti. Sehän muuttaisi vanhaa "kastijärjestelmää" ja saattaisi antaa etua niihin verrattuna jotka ovat säntillisesti käyneet kolme vuotta lukiota päästäkseen jatkoon. Kaiken opiskelun pitäisi perustua tietotaitoon testien ja kokeiden kautta eikä mihinkään jäykkään kaavamaiseen järjestelmään. No tähän muutokseen menee aikaa koska sitä vastustetaan henkeen ja vereen jo kateuden vuoksi. Sehän on ihan kotimainen ja ehtymätön luonnonvara 🙄

Mistähän oikein edes puhut. Lukio ja amis antaa saman kelpoisuuden hakea korkeakouluopintoihin. Ei ole mitään kastijärjestelmää.

Vierailija kirjoitti:

Esteenä kaikille muutoksille on varmaankin muutosvastarinta. Ei missään tapauksessa haluta avata suoria polkuja sanotaan vaikka 9-10 keskiarvolla oleville opiskelijoille joilla varmasti riittäisi kapasiteettia suorittaa vaikka mitä opintoja nopeasti. Sehän muuttaisi vanhaa "kastijärjestelmää" ja saattaisi antaa etua niihin verrattuna jotka ovat säntillisesti käyneet kolme vuotta lukiota päästäkseen jatkoon. Kaiken opiskelun pitäisi perustua tietotaitoon testien ja kokeiden kautta eikä mihinkään jäykkään kaavamaiseen järjestelmään. No tähän muutokseen menee aikaa koska sitä vastustetaan henkeen ja vereen jo kateuden vuoksi. Sehän on ihan kotimainen ja ehtymätön luonnonvara 🙄

Nyt en täysin ymmärtänyt. 9-10 arvosanat mistä? Jos ammattikoulusta, niin on vähän tylsää se, ettei käsittääkseni ole tahoa, joka yhtenäistäisi ammattikoulussa suoritettuja arvosanoja edes saman alan sisällä toisin kuin ylioppilaskirjoituksien osalta ylioppilastutkintolautakunnan tehtävänä on ollut yo-tutkinnon arvosanojen osalta tehdä.

Eli jos tai kun opiskelupaikan saaminen voi olla kiinni pisteestä tai pisteen puolikkaastakin niin silloin saattaa olla merkitydtä, että pyöristäisikö opettaja arvosanoja ajatuksella, että oppilas saa näin paremmin jatko-opiskelupaikan vai viilaisiko hän niitä mieluummin alaspäin ajatuksella  ettei oppilaalle synny liian optimistista kuvaa osaamisestaan...

Yliopisto-opiskelija

Eikö olisi järkevintä kuitenkin käydä kaksoistutkintona amista. Olisi sitten pohjatiedot valmiina niin ei tarvitsisi niin paljoa itse opiskella jälkikäteen.