Lue keskustelun säännöt.
heips!
29.01.2007 |
olen 21, poikakaveri 23 ja oon nyt rv 22+1. Lapsi ei ollut varsinaisesti suunniteltu, koska ollaan seurusteltu aika vähän aikaa, mutta yhteinen asunto kerettiin jo hankkia, kun tein raskaustestin. Miulla on ollut vauva kuume jo 4 vuotta ja nyt kun vielä löysin miehen joka lapsia haluu myös uutinen oli iloinen yllätys. Alussa mietin just, että miten kertoa vanhemmille, mutta hyvin ne on suhtautunut ja ollu iloisia, isäkin alkujärkytyksestä päästyään (: Kyllä tuntuu, että elämän parhaat ajat vasta alkaa nytten. Olisipa jo kesä ja sais vauavn syliin !
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, ei sitä synnytystä kannata stressailla kauheesti etukäteen. Kyllä se naisen vartalo on suunniteltu niin,että se siitä urakasta selviää =) Ja mitä parempi on yleiskunto,sitä helpommin homma sujuu, jollei nyt mitään poikkeavia ongelmia tule vastaan (perätila yms..) Itselleni synnytys oli positiivinen kokemus,mutta ei sitä tietenkään voi kieltää, etteikö se olisi sattunut ihan pirusti... Sairaalasta kotiin päästyämme, mies sanoi minulle, että on jotenkin hienoa katsoa, kun sulta sujuu kaikki ihan luonnostaan noin hyvin - sut on luotu äidiksi! Kyllä tuntui ihanalta kuulla =) Että ei siitäkään kannata hirveästi huolta kanttaa,kuinka sitä lasta osaa hoitaa. Kyllä ne äidin vaistot sieltä herättelevät äidin kuin äidin toimimaan omalle lapsellee parhaaksi. Äitiyttä kun ei voi etukäteen harjoitella ;) Täälläkin päin odotellaan ihan mielettömästi kevättä ja kesää! Ei tarvitse sitten lastakaan pakata niin paljon toppavaatteisiin ja lähteminen joka paikkaa helpottuu ja nopeutuu. Ja miten ihanaa on sitten lähteä koko perhe mökille aurinkoon =) Iloista kevään odottelua teille sinnekin päin!