Etunimiä, joissa on jotain pielessä?

Anteeksi, mutta ei-ruotsinkielisestä perheestä tulevalla suomalaislapsella Elin..

Ripsa.

Luka ja Luca.  Ei tiedetä halutaanko olla suomalainen Luukas vai ulkolainen Lucas, joten töräytettiin sinne päin.

Peppi.  Joo, ei.

Uuno.

YRSA

Mikko = parantumaton luonnevika

Jani = jälkeen jäänyt, vähämielinen

Timo = aisurinimi

Aki = koottu kierrätysjätteestä

Ulla = työpaikan jakorasia (on yh)

Hellä, Tyyne, Lyyli, Hely, Vieno, Lempi, Lillemor.

Usko, Sisu, Taisto, Voima, Myrsky, Otso.

Miehillä jotain vahvaa ja naisilla lällyä. 

Åuti

Pieleinen ?

Papu

Päivi, Pilvi, Päivyt

Fanni, Fanny

Uudemmista Elea, Anilla, Ruu, Eemin, Benjami, Jeremi

Vierailija kirjoitti:

Kiira

Kiira on (kansanperinteessä) paholainen. 

Kauhea nimi muutenkin, ilman tuota yhteyttä.

Tara, Tiara, Naomi, Neela, Noomi, Jami, Jimi, Milo, Kelvin, Melvin, Albin, Ylva, Alva, Okko, Ylermi, Jemina, Jamina, Selina, Liana, Rihanna, Roxy, Rex

Mia, Pia, Kia, Nina ym, jos ne lausutaan yhdellä iillä. 

VänRIKKI ?

Monet nimet on nykyään muunnelmia vanhemmista nimistä eli on muutettu yksi kirjain esim. Noona. Itse vähän vierastan noita vaikka ehkä nekin vakiintuvat ajan myötä. C- ja Y-kirjaimen turhaa käyttöä suomalaisissa perheissä en myös oikein ymmärrä esim. Luca, Lily (joka lausutaan kuitenkin Lili). Mutta nämäkin on näitä trendejä. Ja tietenkin täysin makuasioita.

Vierailija kirjoitti:

Mia, Pia, Kia, Nina ym, jos ne lausutaan yhdellä iillä. 

Itse en taas ymmärrä, jos ne lausutaan kahdella I-kirjaimella. Miksei silloin nimessä ole kahta iitä jos se kahdella pitää lausua. Miksi kirjoittaa nimi tieten tahtoen eri tavalla kuin se lausutaan?

Tyko

Sebastian (supisuomalaisen nimenä siis)

Tutteli

Mymmeli

Arina