Uslomatonta miksi 11 ruotsinkielistä lukiota on 30 parhaan suomalaisen lukion joukossa.

Ei tuo nyt kyllä miltään yllättävältä vaikuta. Suomenruotsalaiset pitävät hyvin tiivistä yhtä lapsuusajoista aikuisuuteen saakka. Omia työllistetään etusijassa jne. Siitä syntyy jo järjelläkin ajateltuna mukava myönteisyyden kierre, joka kantaa useimpia heikäläisiä. Suomenruotsalaiset voivat olla maailmassa jopa ainoa vähemmistö, joka voi (hyvin) selvästi paremmin kuin ko. maan kantaväestö.

Niihin lukioihin voi mennä kuka tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Onko äidinkieli osittain merkitsevä? Arvosanoihin nähden. Olen mmärtänyt, että suomen kielii vieraana kielenä menee lennossa L .

Suomi kirjoitetaan toisena kotimaisena kielenä yo-kirjoituksissa.

Vierailija kirjoitti:

Niihin lukioihin voi mennä kuka tahansa. 

Niin. Eli kannattaa opetella sitä ruotsinkieltä mistä ei ole mitään hyötyä.

Suomenruotalaisuuteen liittyy kokemusteni perusteella sellainen myönteinen omien puolesta pitäminen, mikä näkyy vaaleissa erittäin uskollisena Rkp:n äänestämisenä. Olipa Rkp vasemmisto- tai missä hyvänsä hallituksessa, suomenruotsalainen antaa sille äänensä. Omien puolta pidetään lujasti!

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsalaiset ovat tosiaankin suomessa yksi iso Strömsö.

Kantiksilla olisi erittäin paljon opittavaa heitlä, mutta kun ei pysty eikä kykene...

Kaljanjuominen ja terasseilla örvellys tatuointeja esitellen on kivempaa. 

Koulut ovat värittömiä, verrattuna kantiskouluun

Vierailija kirjoitti:

Ei taida olla ihan sattumaa..

Pienet piirit, yhteiset harrastukset ja talkootyö. Väkisinkin siinä tulee teineille mieleen, ettei ilkeä ihan aidan matalimmalla kohdalta yrittää eteenpäin. Missään nimessä ei pk-yrittäjyyttä arvostava väki pidä ammattikoulutusta huonompana asiana. 10 vuotta sitten Porvoon ruotsinkieliselle VVS-linjalle oli hakijoiden keskiarvoraja yhdeksän pinnassa. Jokainen HBL:ssa haastatelluista halusi sitten valmistuttuaan yrittäjäksi. 

 

Suomenkieliset repivät ja pilkkaavat toisiaan siinä, missä suomenruotsalaiset näkevät toisen yhteisön tavalla tai toisella arvokkaana jäsenenä. Myös sen roskakuskin tai siistijän.

Tuo on kieltämättä selkeä yliedustus, ap. En tiedä, onko syytä selvitetty tähän asiaan sen kummemmin, mutta varmasti edellisistä kommenteista löytyy jotain osviittaa siihen suuntaan...

Historiallisessa katsonnossa ruotsinkielisyys on taannut täällä hyvin pitkään pääsyn ns. lukupäätä vaativiin ammatteihin, johtorooleihin jne. Tietysti se vaikuttaa edelleen merkittävästi maassamme. Perinteitä on ja ne velvoittavatkin.

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsalaiset ovat vaan fiksumpia

Ylimilismpiä ja liikkuvat vain omissa joukoissaan. Haluttomat koululaiset eivät pääse näihin kouluihin vetelehtimään. Kaikki muut ovat osa suomenkielisiä kouluja.

Mikä hiton kantiskoulu? Suomenruotsalaiset ovat yhtä lailla kantiksia. Ei heillä ole mitään Sverige-geeniä,vain kieli on ruotsi. 

Yritysten johtoportaissakin heillä on selvä yliedustus. Hyvämaineista, yhteistyöhakuista porukkaa, joka sitten kyllä varmaankin pyrkii aina edistämään niiden omien pääsyä samoihin huippuasemiin. Näin oletan.

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa se juttu! Lukiovertailu on tehty niin että on verrattu yläasteen keskiarvoa siihen miten kirjoittivat. Ja mitä suurempi nousu, sitä ns. parempi lukio. No, jos jonnekin käpykylän ruotsinkieliseen lukioon pääsee kaikki jotka jaksavat kävellä ovesta sisään, n. 12 oppilastakin jossain kirjoittanut, niin jos yläasteen keskiarvo on ollut vaikkapa 6,5 ja olet kuitenkin kirjoittanut M paperit, niin onhan siinä nousua. Sitten taas esim. etelä-Tapiolan lukion sisäänpääsykeskiarvo on jo 9 pintaan, niin sitä nousua ei tule niin paljoa. 

Tällainen lukiovertailu on aivan yhtä tyhjän kanssa.

Kyllä tuo jotain siitä opiskelijoiden motivoitumisesta kertoo. Ylen jossain ohjelmassa näytettiin kun Kruunupyyssä lukiolaiset olivat yhteisellä päätöksellä laittaneet kännykät hiljaiseksi ja reppuun koulupäiviksi. Pelasivat seurapelejä keskenään välitunnilla. Ja ihan paperi ja kynä oli otettu takaisin opetuskäyttöön, koska asiat vain jäävät paremmin mieleen kun ne itse kirjoittaa käsin muistiin.

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotalaisuuteen liittyy kokemusteni perusteella sellainen myönteinen omien puolesta pitäminen, mikä näkyy vaaleissa erittäin uskollisena Rkp:n äänestämisenä. Olipa Rkp vasemmisto- tai missä hyvänsä hallituksessa, suomenruotsalainen antaa sille äänensä. Omien puolta pidetään lujasti!

Näin on ja kun perustuslaki ja lait määräävät ruotsinielen aseman ja työpaikoillakin ainakin viranomaistasolla. Samoin lääkäripalvelut tulee tämän vähemmistön saada omalla kielellään. Minä olen saanut sellaisella kielellä, jota en ollenkaan ymmärtänyt, lääkäripulaa ei ruotalaispiireissä ole.

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa sen koska vaimoni on ruotsinkielinen.

Ruotsinkielisissä perheissä lapset kasvatetaan vähän eritavalla kuin suomenkielisissä Wt perheissä.

Lisäksi ruotsinkielisitä kouluista puuttuu ne tietyt "Oppilaat" lähes täysin.

Ei tarvi mennä mihinkään Yhdysvaltojen wt-juttuihin. Tapakulttuuri on erilainen. Suomenkieliset lapset eivät saa puhua ruokapöydässä tai vieraiden kanssa. Suomenruotsalaiset puolestaan pitävät suotavana, että ihminen oppii jo lapsena argumentoimaan ja keskustelemaan muidenkin kuin samanikäisten tai samanmielisten kanssa. Aivan samalla tavalla jokaisella lapsella tulee ruoka syötyä käskettiinpä olla vaiti tai annettiimpa lupa keskustella aikuistenkin kanssa.

Mitten tämä vertailu viime vuonna meni? Siinä oli myös ruotsinkieliset koulut ihan suurella enemmistöllä alkupäässä. Parolan lukio oli todella hyvällä sijalla, miten se on nyt pudonnut niin hirveästi. Tässä vain verailun vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisissä kouluissa on pienemmät oppilasryhmät. Luokka on siksi rauhallisempi ja opettajan on helpompi tehdä työnsä. Myös oppilashuoltoon, kuraattoritoimintaan on kiinnitetty enemmän huomiota kuin suomenkielisissä kouluissa. Ja kun ryhmät ovat pienet, myös vanhemmat ovat keskenään enemmän kanssakäymisissä.

Huono puoli on riippuvaisuus ruotsalaisten oppikirjoista ja lisämateriaalin tekeminen itse. On valtava ero siinä, mitä vaaditaan Suomessa ja Ruotsissa Pisa-testiin menevältä teiniltä. Suomenruotsalaiset eivät voi tietenkään pyörittää pienelle ryhmälle oppikirjoja tekevää kustantamoa ja sen vuoksi on sitten oltava itse aktiivinen.

Suomenkielisissä on enemmän sosialistisen palveluyhteiskunnan asiakkaita usein jo 2. tai 3. polvessa. Lorvimisen ja saamattomuuden malli tarttuu aikuisista lapsiin sukupolvien ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Kateuttahan se herättää kun maassa asuu vähemmistö joka on huomattavasti fiksumpaa kuin kantikset.

 

Suomenruotsalaiset ovat kantiksia.

 

Minusta kantisten ei kannata kadehtia suomanruotsalaisia, vaan pyrkiä ammentamaan oppia heiltä. Mitä kaikkea he tekevät paremmin, kun menestyvät noin hyvin?