Turvallisuus lapsuudessa on tärkeämpää kuin kokemukset itsessään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun täytyy tunnustaa, että jos yhtäkkiä mieheni kuolisi, olisin melko varma siitä etten pystyisi olemaan lapsilleni turvallinen vanhempi vuosikausiin. 

Sitten sun pitäisi antaa lapset huostaan. 

Niin sitten varmaankin pitäisi. Pointtini oli, että ne yksittäiset tapaukset voivat vaikuttaa kauaskantoisesti perusturvallisuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Mun täytyy tunnustaa, että jos yhtäkkiä mieheni kuolisi, olisin melko varma siitä etten pystyisi olemaan lapsilleni turvallinen vanhempi vuosikausiin. 

Eihän sitä voi etukäteen tietää miten reagoi tai mitä tapahtuu. Itsekin joskus ajattelin että puolison menettäminen olisi varmaan katastrofi. Sitten lasten isä kuoli äkillisesti kun esikoinen oli alle 1v ja odotin toista lasta. Lapsi kuitenkin tarvitsi ihan samat jutut kuin aiemminkin, pesut, vaipat, vaatteet, leikkiä, unet jne. Käytiin seuraavana päivänä puistossakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun täytyy tunnustaa, että jos yhtäkkiä mieheni kuolisi, olisin melko varma siitä etten pystyisi olemaan lapsilleni turvallinen vanhempi vuosikausiin. 

Sitten sun pitäisi antaa lapset huostaan. 

Aika harvoin taidetaan lapsia ottaa huostaan  raittiilta leskeltä, vaikka tämä olisi miten murskana surusta. Kun ei se huostaanottokaan turvallisuutta tuo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun täytyy tunnustaa, että jos yhtäkkiä mieheni kuolisi, olisin melko varma siitä etten pystyisi olemaan lapsilleni turvallinen vanhempi vuosikausiin. 

Eihän sitä voi etukäteen tietää miten reagoi tai mitä tapahtuu. Itsekin joskus ajattelin että puolison menettäminen olisi varmaan katastrofi. Sitten lasten isä kuoli äkillisesti kun esikoinen oli alle 1v ja odotin toista lasta. Lapsi kuitenkin tarvitsi ihan samat jutut kuin aiemminkin, pesut, vaipat, vaatteet, leikkiä, unet jne. Käytiin seuraavana päivänä puistossakin.

Noin pienten lasten kanssa äitihormonit voivat antaa ihmiselle käsittämättömät voimat. Luonto hallitsee nämä jutut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun täytyy tunnustaa, että jos yhtäkkiä mieheni kuolisi, olisin melko varma siitä etten pystyisi olemaan lapsilleni turvallinen vanhempi vuosikausiin. 

Sitten sun pitäisi antaa lapset huostaan. 

Aika harvoin taidetaan lapsia ottaa huostaan  raittiilta leskeltä, vaikka tämä olisi miten murskana surusta. Kun ei se huostaanottokaan turvallisuutta tuo.

Mitä se raittius siinä painaa jos ei muuten pysty lapsistaan millään lailla huolehtimaan. Ei kaikki huostaanotot vain päihdeperheisiin kohdistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun täytyy tunnustaa, että jos yhtäkkiä mieheni kuolisi, olisin melko varma siitä etten pystyisi olemaan lapsilleni turvallinen vanhempi vuosikausiin. 

Sitten sun pitäisi antaa lapset huostaan. 

Aika harvoin taidetaan lapsia ottaa huostaan  raittiilta leskeltä, vaikka tämä olisi miten murskana surusta. Kun ei se huostaanottokaan turvallisuutta tuo.

Mitä se raittius siinä painaa jos ei muuten pysty lapsistaan millään lailla huolehtimaan. Ei kaikki huostaanotot vain päihdeperheisiin kohdistu.

Eikö kuitenkin olisi järkevämpää ja halvempaa ja lastenkin kannalta inhimillisempää järjestää apua kotiin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun täytyy tunnustaa, että jos yhtäkkiä mieheni kuolisi, olisin melko varma siitä etten pystyisi olemaan lapsilleni turvallinen vanhempi vuosikausiin. 

Sitten sun pitäisi antaa lapset huostaan. 

Aika harvoin taidetaan lapsia ottaa huostaan  raittiilta leskeltä, vaikka tämä olisi miten murskana surusta. Kun ei se huostaanottokaan turvallisuutta tuo.

Mitä se raittius siinä painaa jos ei muuten pysty lapsistaan millään lailla huolehtimaan. Ei kaikki huostaanotot vain päihdeperheisiin kohdistu.

Eikö kuitenkin olisi järkevämpää ja halvempaa ja lastenkin kannalta inhimillisempää järjestää apua kotiin? 

Tottakai. Väitinkö niin? Kirjoituksestasi sai kuitenkin sen kuvan, ettet pystyisi minkäänlaiseen huolenpitoon. Ei siinä silloin mikään kotiin tuotu apu toimi, sitä ei saa 24/7.

Päästäisiinköhän tästä minun hyvin hypoteettisesta leskeydestäni takaisin siihen itse pointtiini. Eli siihen, että juuri niistä yksittäisistä tapahtumista muodostuvat ne reunaehdot, joista muodostuu vanhempien kyky luoda lapsilleen turvallinen lapsuus. Siksi ei tapahtumia ja kodin turvallisuutta ja varsinkaan niiden yhteisvaikutusta lapsiin voi erotella toisistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Päästäisiinköhän tästä minun hyvin hypoteettisesta leskeydestäni takaisin siihen itse pointtiini. Eli siihen, että juuri niistä yksittäisistä tapahtumista muodostuvat ne reunaehdot, joista muodostuu vanhempien kyky luoda lapsilleen turvallinen lapsuus. Siksi ei tapahtumia ja kodin turvallisuutta ja varsinkaan niiden yhteisvaikutusta lapsiin voi erotella toisistaan. 

Täytyy kyllä sanoa, että moni vanhempi kykenee olemaan aikuinen ja turvallinen vanhempi, vaikka jäisi leskeksi. Siksipä esimerkkisi on huono.

Sehän juuri kertoo, miten turvallisia vanhemmat ovat, miten he toimivat kriisitilanteissa. Jos tosiaan jää lapset ruokkimatta ja aikuinen vaatii lapsia kannattelemaan itseään sen sijaan että itse kannattelee lapsia heidän surussaan, ei kyseessä ole turvallisesta vanhemmasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päästäisiinköhän tästä minun hyvin hypoteettisesta leskeydestäni takaisin siihen itse pointtiini. Eli siihen, että juuri niistä yksittäisistä tapahtumista muodostuvat ne reunaehdot, joista muodostuu vanhempien kyky luoda lapsilleen turvallinen lapsuus. Siksi ei tapahtumia ja kodin turvallisuutta ja varsinkaan niiden yhteisvaikutusta lapsiin voi erotella toisistaan. 

Täytyy kyllä sanoa, että moni vanhempi kykenee olemaan aikuinen ja turvallinen vanhempi, vaikka jäisi leskeksi. Siksipä esimerkkisi on huono.

Sehän juuri kertoo, miten turvallisia vanhemmat ovat, miten he toimivat kriisitilanteissa. Jos tosiaan jää lapset ruokkimatta ja aikuinen vaatii lapsia kannattelemaan itseään sen sijaan että itse kannattelee lapsia heidän surussaan, ei kyseessä ole turvallisesta vanhemmasta. 

No onneksi useimpien meistä ei tarvitse koskaan testata turvallisuuttaan vanhempana noin äärimmäisessä tilanteessa. Minäkin olen ollut tähän saakka oikein turvallinen vanhempi rakastavan puolison rinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päästäisiinköhän tästä minun hyvin hypoteettisesta leskeydestäni takaisin siihen itse pointtiini. Eli siihen, että juuri niistä yksittäisistä tapahtumista muodostuvat ne reunaehdot, joista muodostuu vanhempien kyky luoda lapsilleen turvallinen lapsuus. Siksi ei tapahtumia ja kodin turvallisuutta ja varsinkaan niiden yhteisvaikutusta lapsiin voi erotella toisistaan. 

Täytyy kyllä sanoa, että moni vanhempi kykenee olemaan aikuinen ja turvallinen vanhempi, vaikka jäisi leskeksi. Siksipä esimerkkisi on huono.

Sehän juuri kertoo, miten turvallisia vanhemmat ovat, miten he toimivat kriisitilanteissa. Jos tosiaan jää lapset ruokkimatta ja aikuinen vaatii lapsia kannattelemaan itseään sen sijaan että itse kannattelee lapsia heidän surussaan, ei kyseessä ole turvallisesta vanhemmasta. 

No onneksi

Kyllä moni meistä testaa. Erilaiset kriisit ja surut kuuluvat jokaisen elämään. Turvaton aikuinen luo turvattomuutta, turvallinen aikuinen turvaa.

Harvinaisen totta. Turvallisuus, tuki, kannustus ja hyväksyntä on tärkeämpää kuin mikään muu. :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päästäisiinköhän tästä minun hyvin hypoteettisesta leskeydestäni takaisin siihen itse pointtiini. Eli siihen, että juuri niistä yksittäisistä tapahtumista muodostuvat ne reunaehdot, joista muodostuu vanhempien kyky luoda lapsilleen turvallinen lapsuus. Siksi ei tapahtumia ja kodin turvallisuutta ja varsinkaan niiden yhteisvaikutusta lapsiin voi erotella toisistaan. 

Täytyy kyllä sanoa, että moni vanhempi kykenee olemaan aikuinen ja turvallinen vanhempi, vaikka jäisi leskeksi. Siksipä esimerkkisi on huono.

Sehän juuri kertoo, miten turvallisia vanhemmat ovat, miten he toimivat kriisitilanteissa. Jos tosiaan jää lapset ruokkimatta ja aikuinen vaatii lapsia kannattelemaan itseään sen sijaan että itse kannattelee lapsia heidän surussaan, ei kyseessä ole turvallisesta vanhemmasta. 

No onneksi

Ei ne puolison kuolemat tai vakavat sairastumiset nyt kovin harvinaisia ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huutavat vanhemmat on kuitenkin yksin eri asia kun vanhemman kuolema.

Itseasiassa pelottava ilmapiiri kotona tuhoaa lapsen perusturvallisuutta paljon enemmän kuin yksittäiset, yleensä merkittävämmäksi mielletyt jutut kuin vaikka se kuolema. Vanhemman kuollessa kotona voi olla edelleen turvallista ja lapsen turvallisuudentunne säilyä. Mutta mietipä jos kotona pitää pelätä tai olla varuillaan, koko ajan, vaikka kodin pitäisi olla turvallinen paikka jos mikä.

Kannattais vähän siedättää itseään jos ei kestä normaalia kotielämää. Ilostako pitäis vanhempien aina hyppiä ettei lapselle tuu huono mieli?

Se että kotona pitää pelätä, olla varuillaan ja kävellä munankuorilla ei ole mitään normaalia kotielämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huutavat vanhemmat on kuitenkin yksin eri asia kun vanhemman kuolema.

Itseasiassa pelottava ilmapiiri kotona tuhoaa lapsen perusturvallisuutta paljon enemmän kuin yksittäiset, yleensä merkittävämmäksi mielletyt jutut kuin vaikka se kuolema. Vanhemman kuollessa kotona voi olla edelleen turvallista ja lapsen turvallisuudentunne säilyä. Mutta mietipä jos kotona pitää pelätä tai olla varuillaan, koko ajan, vaikka kodin pitäisi olla turvallinen paikka jos mikä.

Kannattais vähän siedättää itseään jos ei kestä normaalia kotielämää. Ilostako pitäis vanhempien aina hyppiä ettei lapselle tuu huono mieli?

Sulla ei selkästi ole mitään käsitystä siitä millaista on joutua pelkäämää

Meillä oli kuule ihan oikeita menetyksiä kun isä kuoli ja meistä tuli puoliorpoja eikä mitään feikkiongelmia et isi huuti ja sanoi rumasti yhyyhy

Olisin mieluummin ollut puoliorpo kuin pelännyt koko lapsuuteni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huutavat vanhemmat on kuitenkin yksin eri asia kun vanhemman kuolema.

Itseasiassa pelottava ilmapiiri kotona tuhoaa lapsen perusturvallisuutta paljon enemmän kuin yksittäiset, yleensä merkittävämmäksi mielletyt jutut kuin vaikka se kuolema. Vanhemman kuollessa kotona voi olla edelleen turvallista ja lapsen turvallisuudentunne säilyä. Mutta mietipä jos kotona pitää pelätä tai olla varuillaan, koko ajan, vaikka kodin pitäisi olla turvallinen paikka jos mikä.

Kannattais vähän siedättää itseään jos ei kestä normaalia kotielämää. Ilostako pitäis vanhempien aina hyppiä ettei lapselle tuu huono mieli?

Se että kotona pitää pelätä, olla varuillaan ja kävellä munankuorilla ei ole mitään normaalia kotielämää.

Mitä tämä tarkoittaa kävellä munankuorilla? Normaalit säännöt kotona on kaikilla ettei huudeta eikä ärsytetä. Kotona vanhemmillakin on oikeus olla rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huutavat vanhemmat on kuitenkin yksin eri asia kun vanhemman kuolema.

Itseasiassa pelottava ilmapiiri kotona tuhoaa lapsen perusturvallisuutta paljon enemmän kuin yksittäiset, yleensä merkittävämmäksi mielletyt jutut kuin vaikka se kuolema. Vanhemman kuollessa kotona voi olla edelleen turvallista ja lapsen turvallisuudentunne säilyä. Mutta mietipä jos kotona pitää pelätä tai olla varuillaan, koko ajan, vaikka kodin pitäisi olla turvallinen paikka jos mikä.

Kannattais vähän siedättää itseään jos ei kestä normaalia kotielämää. Ilostako pitäis vanhempien aina hyppiä ettei lapselle tuu huono mieli?

Se että kotona pitää pelätä, olla varuillaan ja kävellä munankuorilla ei ole

Juuri sitä, että vanhemmat huutaa/lyö/rankaisee pienimmästäkin asiasta. Jos vanhempi rikkoo vahingossa lasin, se on sinun syysi, koska seisoit vieressä. 

Kyllä. Vakaus ja turvallisuus on kaikkein tärkeintä. Turvallisuuteen sisältyy tietysti aito välittäminen. 

Niin, minulle on lapsena, olin 8v., huudettu siitä että autossa oli jotain vikaa, ja myös syyllistetty siitä kun en osannut korjata sitä enkä edes tiennyt mikä siinä olis vikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huutavat vanhemmat on kuitenkin yksin eri asia kun vanhemman kuolema.

Itseasiassa pelottava ilmapiiri kotona tuhoaa lapsen perusturvallisuutta paljon enemmän kuin yksittäiset, yleensä merkittävämmäksi mielletyt jutut kuin vaikka se kuolema. Vanhemman kuollessa kotona voi olla edelleen turvallista ja lapsen turvallisuudentunne säilyä. Mutta mietipä jos kotona pitää pelätä tai olla varuillaan, koko ajan, vaikka kodin pitäisi olla turvallinen paikka jos mikä.

Kannattais vähän siedättää itseään jos ei kestä normaalia kotielämää. Ilostako pitäis vanhempien aina hyppiä ettei lapselle tuu huono mieli?

Su  ei kannattais osallistua tähän keskusteluun lainkaan. Ihan ystävällisenä vinkkinä tämä.

Tuollaiset aivopierut ovat se syy, miksi kukaan ei sun kanssa halua olla missään tekemisissä