Voiko heikkolahjainen olla menestynyt akateemisesti?

Ei voi. Mä olen heikkolahjainen enkä ole pärjännyt yhtään missään. Olen toki yrittänyt. 

Jos jaksaa istua luennoilla ja kirjastossa.

Vierailija kirjoitti:

Jos jaksaa istua luennoilla ja kirjastossa.

Mutta kun me heikkolahjaiset ei päästä edes lukiota läpi? Minäkin yritin vaikka kuinka.  Ei silloin ole mahdollisuutta jatko-opintoihin.

Ei. Jos on menestynyt akateemisesti, kyseessä on ollut virheellinen diagnoosi eikä henkilö ole oikeasti heikkolahjainen. 

Itse tiedän yhden tällaisen tapauksen. Oli todella vaikea lapsena, koulussa lähinnä löi lekkeriksi ja vetäytyi omiin haavemaailmoihinsa. Hän oli 1980-luvun lapsi, joten ei ollut niin hyviä neurologisia yms. tutkimuksia kuin nykyään, eikä tietoa näistä eri häiriöistä. Hankalat ja oppimiskyvyttömät lapset oli vaan MDB:itä (Minimal Brain Damage) ja/tai heikkolahjaisia, sen mukaan hallitsiko käytöstä ylivilkas kohellus ja häiriökäytös, vai oppimisen vaikeudet. Tämä tyttö oli varsin rauhallinen, joten päätyi "heikkolahjaiseksi" ja apukouluun. Joku muutos vaan tapahtui kun perhe muutti muutamaksi vuodeksi ulkomaille. Sieltä tyttö tuli takaisin innokkaana oppimaan ja täynnä motivaatiota. Hän aikanaan valmistui maisteriksi matemaattis-luonnontieteelliseltä alalta, mitä ei olisi kukaan varmasti uskonut siitä ala-asteen passiivisen ja tyhjäpäisen oloisesta tyypistä. Mutta selvää on, että heikkolahjainen hän ei ole eikä ole koskaan ollutkaan.

Ei Purra kyennyt väitöskirjan tekoon, vaan taidot riitti Sckripta-kommentointiin eli ei.

Ei ehkä heikkolahjainen mutta keskinkertainen voi olla ja todennäköisesti onkin.

Riittääkö feikki plagioitu tutkinto johonkin hyvin palkattuun hommaan 

Heikkolahjaisuus tarkoittaa alhaista älykkyyttä. Se on vain kiertoilmaus tälle.

Yliopistosta ei alhaisella älykkyydellä selviä.

Vierailija kirjoitti:

Heikkolahjaisuus tarkoittaa alhaista älykkyyttä. Se on vain kiertoilmaus tälle.

Yliopistosta ei alhaisella älykkyydellä selviä.

Alhaisella sosiaalisella älyllä voi suoriutua ja saada tutkinnon. Sosiaalisen älykkyyden puutteen vastapainoksi tarvitsee vieläkin enemmän hyvää muistia tai älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikkolahjaisuus tarkoittaa alhaista älykkyyttä. Se on vain kiertoilmaus tälle.

Yliopistosta ei alhaisella älykkyydellä selviä.

Alhaisella sosiaalisella älyllä voi suoriutua ja saada tutkinnon. Sosiaalisen älykkyyden puutteen vastapainoksi tarvitsee vieläkin enemmän hyvää muistia tai älykkyyttä.

Heikkolahjaisuus tarkoittaa alhaista yleisälykkyyttä, pelkkä alhainen sosiaalinen äly ei riitä.  Heikkolahjaisuus termiä käytetään väärin ja sen todellinen merkitys on hämärtynyt.

Epätasainen kykyprofiili: osa asioista onnistuu ja osa ei. Työelämä voi onnistua, kunhan se oma ala löytyy.

Heikkolahjaisuus: lähes kaikki tai kaikki asiat ovat vaikeita. Peruskoulun läpäisy vaatii yksilöllistämistä ja ammattiopinnot ovat vaikeita. Työelämä tai omien asioiden hoitaminen itsenäisesti ei onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Epätasainen kykyprofiili: osa asioista onnistuu ja osa ei. Työelämä voi onnistua, kunhan se oma ala löytyy.

Heikkolahjaisuus: lähes kaikki tai kaikki asiat ovat vaikeita. Peruskoulun läpäisy vaatii yksilöllistämistä ja ammattiopinnot ovat vaikeita. Työelämä tai omien asioiden hoitaminen itsenäisesti ei onnistu.

Kyllä mä sain ihan normikoulussa peruskoulun läpi eikä ollut edes huono päättötodistus ja osaan hoitaa itsenäisesti asiani. Peruskoulun jälkeiset opinnot ei sitten onnistuneet eikä työelämä.

Joku voi olla lahjakas muutoin mutta akateeminen puurtaminen ei välttämättä sovellu henkilölle pätkääkään. Tällaisia henkilöitä voi olla esim. yrittäjinä ja ovat saattaneet siinä hommassa pärjätä tosi hyvinkin. Ovat palkanneet sitten firmaan koulutettuja ihmisiä tekemään sellaisia hommia mitä eivät itse tykkää tehdä. Usein vähän jotain ADHD-tapauksia tai on lukihäiriö. Henkilö voi olla sosiaalisesti tosi lahjakas ja idearikas ym.

Akateeminen maailma vaatii mielestäni myös melko hyvää muistia. Henkilö ei ole välttämättä tyhmä vaikkei hän jaksa painaa mieleensä suurta määrää tietoa. Tai häntä ei yksinkertaisesti kiinnosta sellainen pätkääkään.

Ongelmaa voi olla myös oppimistekniikoissa.

Ehkä erilaisia oppimistekniikoita pitäisi muuten opettaa koulussa enemmän.

Hyvin voi nykyään. Tavoitehan oli, että 60% kansasta on korkeakoulutettuja. Se ei ole mahdollista elleivät heikkolahjaisetkin suorita akateemisia tutkintoja.

Ei taatusti voi.

Lääkikseen pääsee ja opiskeluissa pärjää kun vain jaksaa opiskella paljon, ja hakea yliopistoon useita kertoja.