***Viikonlopun viserrykset SYYS04:set***

Ollaan kyllä Typyn kanssa herätty yli kaksi tuntia sitten. Ja yöllä valvottiin kolme tuntia. Typy kapusi sängystä ja pyysi peräänsä - meni suoraan keittiöön ja halusi maitoa & karjalanpiirakkaa. Kello 2.30.



Yh-päiviä olen viettänyt ja kiirettä on pitänyt.

Onneksi tätini pääsi eilen ulkoilemaan Typyn kanssa niin sain tehtyä vähän työjuttuja. Töissä on taas parin viikon ruuhka-aika... Mutta sen jälkeen pitäisi muutamaksi viikoksi tahti hiljentyä (?)



Terveyttä riittää meillä ilmeisesti niin kauan kuin antibiootteja napsitaan aamuin illoin... Typyn korvat pitäisi tulevalla viikolla tarkistuttaa. Hui. Oma olo ok, mutta kovin helposti vielä voimat uupuvat. Ei puhettakaan reippaista käveylenkeistä aurinkoisessa talvisäässä...



Hellin uutisia odottelen!



Aaviksen tarmo on omaa luokkaansa!



Onneksi Lilan tyttöjen hoito-ongelma järjestyi. Inha temppu alkuperäiseltä hoitotädiltä. Veti varmaan aika epätoivoon aluksi!



Hilulle ja Kerpulle peukutuksia edelleen lakkoiluun.



Keilin

Kukkuulle iso hali! Kyllä mulla kuohuis jo niin pinnan alla kuin päälläkin teidän tilanteessa. Auttaisko ajattelu, että sulla muistot kyllä säilyy, vaikka tavarat joutuisikin hävittämään. Ota kuvia tärkeimmistä, vai oisko liian tuskallista katella niitä. Miten teidän asumishommat jatkossa?



Mulla on iso väsy. Työ- ja kaikenlaiset turhat asiat pyörii mielessä enkä saanut paljoa nukuttua, vaikka mies nousi lasten kanssa. Nyt ois vaan sellanen olo, että haluaisin nukkua koko päivän. Ulkona taas aivan mahtava sää ja tuntuu surkimukselta edes ajatella niin.



Nyt taidan tilata Hobby Hallista stepperin. Toivottavasti on kelvollinen vehje. Haluaisin jonkun jolla illalla telkkaria kattoessa vois vähän kuntoilla. Silleen helposti siis:)



T: Ynis

Jospa vaihteeksi minäkin saisin muutaman lauseen muodostettua ...



Aivan ihana päivä! Upeaupea sää. Tällaisia päiviä olen NIIN odottanut koko ns. talven. Mies voitelee mun suksiani, lähden aivan pian hiihtämään järven jäälle. Tyttö-reppana on kipeä :( eikä pääse osalliseksi tänään talven riemuista. Hänelläkin on sukset tai " susset" niinkuin niitä kutsuu. Ei vielä olla kokeiltu, tänään piti kokeilla mutta eilen nousi sitten kuume. Pöh.



Kukkuu, ajattelen sinua suurella myötätunnolla! Kirjoitat niin hyvin ja osuvasti että täällä herkistyin kirjoituksesi äärellä. Voimia surutyöhön.



Ynikselle myös lähetän myötätuntoisia ajatuksia. Kovasti vaikeita aikoja elätte, toivottavasti kovasti puristuksesta syntyisi kuitenkin se timantti.



Olen ollut melkolailla nettipimennossa nyt viime ajat. Paitsi että en ole saanut kirjoitettua, en ole myöskään oikein jaksanut lukea kirjoituksianne. Ainakaan näköjään ajatuksen kanssa, koska mitään ei tunnu liikkuvan mun päässäni. Olen pahoillani!



Tuntuu, että päivät vaan menevät pikakelauksella ohi. Nyt on ollut taas sellaista " rokkenrollia" (kuten esimieheni totesi) työelämässä -ja vielä kotielämässä päälle, että tuntuu päivät vilisevän ohitse. Siskoni häät lähestyvät, siihen liittyen on ollut kaikenlaista. Viime viikkonloppuna oli polttarit, ja meillä oli todella hauskaa :) Siskoni nautti suunnattomasti ja olin niin iloinen kun hän sai ikimuistoisen päivän.

Töissä on minua (ja työpariani) työllistänyt aika ikävä tapaus - josta myös taannoin on, muuten, lehdistä saanut lukea. Tai minä en niinkään lukenut mutta huomasin lööpit. Jotenkin se vaan jaksaa mietityttää että miksi kaikista tarvitsee repiä niitä juttuja lehdistöön. Varsinkin kun seuraa asiassa osallisena olevien omaisten tuskaa läheltä. Ja vaikka asia ei ole niin mustavalkoinen ja yksiselitteinen, usein vain on niin että väkivalta synnyttää väkivaltaa - monesti niiden ihmisten taustalla jotka tekevät pahaa, on myös suurta pahuutta koettuna. En puolustele! Ikinä ei voi sallia ja hyväksyä pahuutta. Tarkoitan vain sitä, että puuttuminen ajoissa (ja oikeanlainen apu) voisi katkaista monta pahaa kierrettä.



Tämä tästä :) Näköjään en malta koskaan olla kommentoimatta ... Väreistä(kö) täällä on ollut puhetta? Meillä tyttö osaa hyvin nimetä päävärit, on osannut jo jonkun aikaa. Viime aikoina on keskittynyt kirjaimiin. Osaa kertoa oman nimensä kirjaimet. Tuntuu, että nyt on menossa kova tahto oppia. Koko ajan kyselee ja haluaa olla jutuissa mukana. Ihana seurata :)



Voimia kovasti kaikille tarvitseville! Terveyttä ja iloakin. Koitetaan nauttia tästä ihanasta talvipäivästä. Ajatuksissa olette!



Alli

Kukkuu, kirjoituksesi herkisti tipan silmänurkkaan. Meidän parisuhteessa tavarat ovat aiheuttaneet erittäin paljon hmmm...keskustelua , niillä on ollut melkoinen merkitys miehen ja minun, hmmm yhteielossa. Nyt vasta ymmärrän tai ymmärsin jo jokin aika sitten (ihan itse) miksi miehelle oli niin kova paikka luopua mm. vanhempiensa hirvittävästä keinonahkasohvasta. oikeesti me ollaan riidelty aika paljon tavaroista : (, sitä on ollut aina meidän asuinneliöiden suhteen liikaa!! Ja jo yhteen muuttaessa olin tuskissani kun miehellä oli niin kauheasti tavaraa jota oli hänen vanhemmiltaan jäänyt. Siis kamalia astioita ja koristeesineitä jne.... mulla taas on ollut koko ajan kova kodinlaittamisvietti ja oon halunnut ostaa jotain uutta ja kivaa, astiastoa yms. ja laittaa kotia! sitten on tuskailtu tän tavaramäärän kanssa, kun ihen mielestä mistään ei voi luopua. Oon yrittänyt vihjailla (lievä ilmaisu) miehelle että osasta vois luopua ja säilytettäis kivoimmat, mm arabian astiat. Mutta en ole kai ymmärtänyt että joku muu kummallinen kippo on saattanut olla muumilakanan veroinen tunnearvoltaan.

Miehelle tavarat ovat olleet osa surutyötä, olen pahoillani että olen niiden suhteen ollut väliin aika ymmärtämätön : (



Nyt laitoin oman vanhan pinnasängyn vauvalle valmiiksi, maalasin sen kun pikku-V:tä odotin, mutta silloin oltiin saatu pinnasänky jo mun työkaverilta ja mies ei suostunut että tää ois raahattu enää meille. Siinä saadussa sängyssä pikku-V ei koskaan viihtynyt ja annoin sen mun serkulle kun muutettiin.NYt sain sit vuorata pinnasuojilla tän ihanan vanhan pinniksen, joka on paljon pienempi ja pesämäisempi, alun alkaen olin varma ettei vastasyntynyt sellaisessa jättisängyssä voi viihtyä......



Alakerrassa on siis uusi/vanha pinnasänky takan kyljessä ja ä-pakkauksen laatikko ylhäällä vauvalle, sit sitterit ja muut hoitovermeet. Kun vielä mun vanhemmat oli käymässä viikonloppuna nyt, niin tuskailin et taas on käynyt ahtaaksi tämäkin asunto. Tavaraa on aivan liikaa, mutta minkäs teet



tiivii

Siis ulkona paistaa aurinko, päässä ei. Tauti iski minuun, Een ääni jo monetta päivää pois, Aa räkäinen, mies vetämätön.



Kukkuulle voimia luopumiseen.



Tiivii: onneksi vauvan tavarat on esillä vain hetken, meillä oli ihan hirveetä kun olohuoneessa mahtunut kävelemään kaiken tavaran keskellä, nyt jo laitettu paljon pois.



MAri ja pojat

Minä olen sellainen, että mielelläni luovun kaikesta ylimääräisestä. Aina ei tosin ole niin selvää mikä on ylimääräistä ja mikä ei. Äsken laitoin yhden miehen tuliaisena tuoman neuletakin huuto.netiin myyntiin. Osti luonnonvalkoisen ja kokoa s, kun kaikki vaalea tekee mut ihan kalpeaksi ja s on ehdottomasti liian pieni:) Siitä on aikaa, kun sen toi, mutta nyt vasta tajusin laittaa myyntiin (jotenkin kirppiksellä on tollasta tylsempi myydä). Laitoin myyntiin myös vanhat lasketteluhousuni, kun en vaan mahdu niihin enää. Saa nähdä meneekö tollaset kamat kaupaksi. Tähän mennessä olen myynyt lähinnä lasten tavaraa ja kodinkoneita yms.



Raivasin myös hyllyllisen paitoja kirppiskasaan. Nyt on varsinkin sellainen olo, että tekis mieli tyhjentää puolet vaatekaappien sisällöstä pois. Elän toivossa, että saan Stokkan pukeutumisneuvojan avulla vähän paremman vaatevaraston itselleni:)



Mutta näissä ei ole ollut kyse tunnearvoa kantavista jutuista, joten eri asia. Tiiviin tapaan meillä voi vielä tulla ongelmia sitten, kun pitäis miehen vanhempien kämppä joskus tyhjentää. Sieltä kun löytyy vaikka mitä. Helposti saavat pidettyä 100m2 kämpän kahdestaan täynnä tavaraa.



T: Ynis

Pakkaspäivä. Käytiin aamulla luistelemassa, kenttä on tuossa meidän pihan toisen rivarin takana. Onni luisteli tai siis käveli 2-teräisillä luistimilla. Mutta tykkäshän tuo.



No sitten siihen haalariin. Ynis vaan ehti vastata mun gyselyyn mutta ei se mitään. Nimittäin löysin eilen Remun haalarin 30 prossan alesta. Katsoin heti väriä, että ei, yök. Tumman sininen, jossa keltainen yläosta. Sitten kokeiltiin päälle Onnille ja olikin melko jees. Hinta olis ollu n. 60e. No, käytiin vielä katsoon toisesta kaupasta ja siellä oli vain Reiman haalareita eikä nekään oikein kivan värisiä. Lisäksi kaupan omaa merkkiä Easyteciä, mutta synkän mustana ja sinisenä. (Niin ja niitä Jonathanin haalareita ei ollut ollenkaan siellä, missä piti. Oli loppunut. Ihan turha reissu naapurikuntaan, joten päätin, että pitäkööt Jonathanit!)





Miehen kanssa tuli taas tosi iso tappelu tuosta rahapuolesta, kun en olis halunnut kiireessä päättää ostaa sitä Remun keltaista haalaria. Stokkalla oli sitten kaks ihanan väristä Reimaa, hintaan 129 ja 169e. Stokkan lisä tais olla noissa hinnoissa. Minä lähdin sitten jatkaan omia ostoksia kaverin kanssa ja jätin Samin ja Onnin siihen paikkaan. Sanoin, että kulkekoon poika samalla haalarilla vaikka lopun ikää. Alan olla ihan kurkkuani myöten täynnä sitä, että joka kerpeleen kerta pitää kysellä ja anoa, että voiko tätä ja tuota ostaa. Vaikka siis oikeasti en todellakaan olis maksanut 130e haalarista. No, menin sitten vielä näyttämään kaverille sitä kelta-sinistä haalaria ja sekin sanoi heti että ei. Mutta mutta. Liike oli tavallaan jo suljettu mutta myyjä asetteli maanantaita varten 50% ale kylttejä, eli se haalari olikin sitten 46euron hintainen enää (norm. 92). Joten minä ostin. Suomalainen ja alle 50e, joten ajattelin tehneeni hyvät kaupat. Illlalla laitettiin puku päälle ja mentiin ulos ja täytyi yhtyä äitini mielipiteeseen, että keltainen on Onnin väri! Tosi kivan näköinen on tuo haalari!



Ei siis kaduta yhtään. Minä kun jotenkin periaatteesta en halunnut alunalkaenkaan Reiman haalaria (samasta syystä meillä ei ole Hamaxin istuinta pyörässä; en halua aina suosia markkinajohtajaa ja maksaa merkistä enemmän...). Joten tämä ostettu haalari jatkaa samaa " omaa linjaa" , jolla Onni pukeutuu muutenkin;) En tiedä ymmärsikö kukaan. Mutta siis jotenkin Onnille ei olis mun mielestä edes sopinut mikään Reima. Vaan Remu, miehille, jotka kulkevat omia polkujaan!



Heh, olisko tuon nyt vielä pidemmästi voinut selostaa.



Tavara ja siitä luopuminen. Ymmärrän NIIN Kukkuuta. Minä olen järkyttävän kova hamstraamaan tavaraa enkä millään heittäis mitään pois. En edes halua ajatella, mitä äiti on mahdollisesti heittänyt menemään kun viime keväänä siivoili vinttejä, että meidän muuttotavarat mahtu sinne. Esimerkkinä just mun puisest ikivanhat ensisukset, joilla Onni muuten onnistuneesti eilen hiihti. Niistä en ikinä halua luopua. Ja kuitenkin, kuten Kukkuu totesi, niin paljon vähemmällä tavara määrällä ihminen tulis toimeen.



Loppupäiväksi ei ole mitään ohjelmaa. Tarkeniskohan sitä hiihtää... Sekin olis yks operaatio. Ensin pitäs mennä porukoille ja ottaa vanhat voiteet pois ja laittaa uudet tilalle. Mutta kun niin tekis mieli.



T-P

Olisin ollut aamun eka, mutta koneesta loppui akku.



Ei tavaraa tarvita paljon. Minun muistini on vain liitetty esineisiin, kuviin, tuoksuihin ja paikkoihin. Ilman niitä ei tunnu olevan muistikuviakaan. Kävely Kuopion torilla nuorentaa mua noin 10 v, vanhoilla kotinurkilla tulee monta muistoa, ja tietenkin valokuvat. Heitän helposti tavaraa pois tai oikeastaa laitan kiertoon. Pärjään vähällä, tiedän sen, koska opiskeluaikoinan tavara määrä väheni hyvin pieneen. Toisaalta rakasta kauniita tavaroita ja että ympärillä olisi kodikasta. Se ei onnistu ilman turhia tavaroita.



Valma on kipeä: kuumetta ja ääni käheenä. Erilaista kuin se jatkuva nenä ja korva vuoto. Jos tää olisikin rehellinen infektio. Onneksi isovanhemmat pääsevät hätiin huomiseksi. Mulla kun on töissä koko viikon sovittuja tapaamisia yms. joita on hankala perua.



Meillä menee auto ensi viikolla myyntiin. Mitenkähän mies meinaa tosissaan pärjätä. Mun arkea ei auton myyminen muuta. Mutta miehen oma ehdotus oli pistää auto lihoiksi.



Ollaan Valman kanssa kahdestaan kotona. Mun piti saada olla yksin, mutta suunnitelmat muuttui kuin Valma on kipeä. Pojat meni pelaamaan Wiitä. Otso on ihan innoissaan. Muutenkin on vasta nyt innostunut pelaamaan autopeliä ja tietokonepelejä (väritys yms. juttuja)



Alli, olen monesti miettinyt, miten sinun ammattissasi jaksaa.



Sukset ja suksimaan ja hiihtimet ja hiitämään. Eilinen ranskalainen vieras ymmärsi hyvin lasten " epäloogisen" tavan muodostaa verbejä :)

Mun sukset pölyttyy kellarissa, jäätyyköhän tuo meidän lähiranta vielä tänä talvena.



TP: Remu. Monen haalarin kokemus, hintansa arvoinen. Alesta mäkin ne aina hankin. Reimatekkiä on yksi haalari ja sekin toki kestää hyvin, mutta hinta on kyllä kova. Minä olen aina pukenut Otson valtavirran vastaisesti. Poika tykkää edelleen oranssista ja punasesta. Varmasti hieno haalari.



Keilin, kurjaa, että toipuminen noin hidasta. Voimia yh-jaksoon.



Minä pääsin onneksi jo salille ja kävelylle, ennen kuin jäin potilas vahdiksi. Ikkunasta aukeaa kyllä niin kaunis kaupunkimaisema.



Hyvää aurinkoista sunnuntai päivää!



Pilette

Nopeasti ilmoittelen että meille syntyi pieni neiti ke 24.1.Mitat 3730g,53cm ja pipo 36.Synnytys meni niiiin paljon paremmin kuin ekalla kerralla.Jorviin mentiin aamulla klo 05 ja neiti syntyi klo 08.57.Eihän se synnytys herkkua ollut mutta paljon helpommin meni kuin ekalla kerralla.Jorviin olen enemmän kuin tyytyväinen.



Pe tultiin kotiin,nyt totutellaan uuteen tilanteeseen.Poikaa saa kyllä koko ajan vahtia että ei liian kovakouraisesti kohtele vauvaa.Onneksi mies on pari viikkoa kotona,silti jo mietityttää miten selviän kahden kanssa.Vauva ollut ainakin tähän saakka suht tyytyväinen.



Kaikki pinot lukematta,mitään en osaa kommentoida.



Mukavaa sunnuntain jatkoa



Helli,poika ja neiti 4vrk

Uutisia onkin täällä jo odoteltu:)



T: Ynis

Sisustukseen liittyvä ongelma. Meillä on keittiö alkuperäisessä uskossa ja joskus tulevaisuudessa kyllä halutaan remontoida se. Millaiseksi, ei aavistustakaan. Keittiö on erillinen tila, mutta olohuoneesta kyllä näkyy osittain sinne. Keittiö on se paikka jossa lapset piirtää ja askartelee, mutta minne ne kaikki tavarat??? Meillä on yhdellä seinällä syvennys, ehkä 30cm syvä tai reilu. Leveyttä reilun metrin verran. Tällä hetkellä siinä on matala billyhylly kirsikan värisenä. Muualla alakerrassa huonakalut suurimmaksi osaksi kirsikkaa. Tohon koloon ostaisin mielelläni jonkun uuden kalusteen joka piilottais sisälleen piirustus- ja askarteluvälineet, mutta sais olla myös hyllyjä kirjoille. Lasten kirjat ja keittokirjat on tällä hetkellä siinä hyllyssä ja arkasteluvälineet lojuu muovilaatikossa millon missäkin keittiössä. Mutta oisko kellään vinkkejä miten ton syvennyksen oikeasti hyödyntäis? Värikin mietityttää, jos kalusteen pitäis olla pitempiaikainen sijoitus. Keittiön tulevasta väristä kun ei ole tietoa eikä remontin ajankohta tule olemaan vielä pitkään aikaan.



Lastenhuoneeseenkin tarvis jonku hyllyn kirjoille, vaan lattiatilaa ei oikein enää ole.



Pitäis olla siivoamassa. Mies vei lapset ulos. Menen jatkamaan...



T: Ynis

Vau, miten nopea synnytys, onneksi kaikki meni hienosti. Alku tuntuu kaaokselta mutta yllättävän nopeasti se arki kahden kanssa alkaa sujua.



Oltiin tänään pulkkamäessä Hirvensalossa, siinä on siis laskettelurinteet samassa ja Ida olis halunnu sukset. No ei siellä vuokraamossa ollut niin pieniä tarjolla, vaikka pari 2-vuotiasta olikin lastenrinteessä harjoittelemassa. Ehkäpä käydään joku arkipäivä katsomassa uudelleen, et olisko pieniä suksia sillon tarjolla.



äh, väsyttää ihan älyttömästi joten paras poistua kun ei tule mitään järkevää tekstiä enää.



Petra, Ida ja poitsu jo 5 vkoa

Paljon onnea pienestä prinsessasta! Ihania vauvauutisia on aina kiva saada.



Tyttö unilla, mies unilla ja minä nautin rauhasta. Ja ihanasta, rennosta, lämpimästä olosta. Se hiki-hiihtolenkki teki mulle todella hyvää. En muistanutkaan kuinka hienoa on päästellä veren maku suussa pitkin latua. Voin olla kummallinen mutta nautin siitä todella. Lähi-järven jäälle en mennytkään kun ei vielä ollut latuja, sen sijaan menin läheiselle urheilupuistolle. Siellä oli hyvät, pitkät ladut - ja paljon ihmisiä tällaisena päivänä. Repäisin ehkä turhan pitkän lenkin koska lopussa alkoi maitohapot hyökätä turhan vauhdilla. Mutta nyt, kuuman suihkun ja maukkaan lounaan jälkeen, olo on kuin taivaassa. Tai ainakin lähellä sitä :)



Hyvältä minustakin kuulostaa TP:n haalariostos! Minusta tuo kelta-siniyhdistelmä on ihan pirteä.



Pile, en minä jaksaisikaan ilman a) erittäin hyvää tiimiä ja luotettavia työkavereita sekä hyvintoimivaa työnohjausta b) vastapainoa joka löytyy koti/ystävä/harrastuselämästä. Ja kai sitä sitten on muodostunut jonkinlainen ammatillisuus että asiat osaa kohdata jotensakin asiallisesti (mikä ei tarkoita kylmästi).



Nyt sohvalle ja kirjan pariin. Tyttö nukkunee vielä hetken. S-postissakin on ollut niin paljon asiaa että en edes tiedä mistä siellä alkaisin. Kiitos siitä jakamisesta teille kaikille upeille naisille!



Alli

ONNEA ONNEA HELLI +perhe vaaleanpunaisesta nyytistä :-) Ihanaa :-)

Oikein onnellista vauva-aikaa teille!



KAtselemme aurinkoa ikkunan läpi,typykkä oli aamulla lämpösen oloinen ja kohta oksenti.En tiedä onko tautia vaiko vain limaa mitä nielee.Joi vettä ja ne tuli heti ylös,muuten ei ole syöny..Pieni rassukka :-( Päikeille mennessä sano:nukkumaan ilman luokaa..

Me syötiin sitten typyn nukkuessa kanakeittoa..talvipäivän ulkoilun jälkeen maistuu keitto ;-))



Poika oli onneks parituntia pihalla kaverin kanssa,ei ole minusta eikä miehestä ulkoilemaan..



Minäkin olen enempi tavaran hävittäjä kun säästäjä mutta silti tuota kertyy..Nyt kaapissa on hyllyittäin niitä" kyllä minä vielä näihin mahdun" vaatteita..Pitäs kirpparille raahata.

Kaappien siivous kyllä syyhyttäs sormia mut ei vaan nyt ole jaksanu!Kai parempiki jättää se tekemättä kun pakollistakin on.



Minä myös ihmettelen Allin jaksamista raskaassa työssä!

Viimevkon lehtiuutiset oli kyllä niin surullisia ja ahdistavia :-(



Meillä Remua sekä Reimaa...reimat ollu aina superalessa,oon maksnu alle 50e.Reimat ollu pienempiä kokoja,Remut kunnon rymykäytössä tarhapojalla!



jatu

HELLILLE piti vaan tulla huikkaamaan ONNITTELUT, pienen neitokaisen johdosta. Nopea oli synnytys, huh, kun alkaa päivä päivältä tuo synnytys itseäkin jännittämään.



Pääsisimpä mäkin kunnon hiihtolenkille, nyt kaipaan todella jotain fyysistä kunnonkohotusta, tätä tarvetta ei ole näkynytkään pariin vuoteen...... Kun tämä lapsonen syntyy lupaan että aloiten liikunnallisen elämän uudelleen.



Nyt pittee mennä, pojat nukkuu sohvalla, tungen itseni sinne



tiivii

Lämpimät onnittelut Hellille ja perheelle - suloista vauvantuoksua! Pitkä tyttö teillä!



Sitten tavarapaljouteen... Joistain tavaroista on helpompi luopua kuin toisista ja todellakaan rahallinen arvo ei siinä prosessissa paina.

Meillä on nykyisellään surkeat varastointitilat, joten luopumista on harjoiteltu, jopa puolipakolla. Tuttua on sekin puolin ja toisin, ettei välttämättä ymmärrä jonkun kamalan tai ruman esineen tunnearvoa toiselle.



Sitten paaperoasioihin: Typy erottaa tytöt ja pojat. Meillä on nyt alkanut prinsessa- ja vauvanhoitokausi (Typy sai jokin aika sitten uuden nuken, jota hoitaa huolella päivin ja öin...).

Joitain värejä tunnistaa, muttei ole väreistä kovin kiinnostunut. Numerot ja kirjaimet ovat kiinnostavampia.



Viikolla huomaa selvästi, että Typy nukkuu päiväkodissa päiväunet, sillä on todella vaikea saada yöunille. Kotipäivinä ei siis nuku päivällä ja on jotenkin helpompaa, vaikka aluksi harmitti, kun joutui itse sopeutumaan siihen, ettei päivän aikana ole minkäänlaista omaa aikaa tai hengähdystaukoa.



Keilin

joopa joo, Ida nukkuu eikä herää vaikka riisuin siltä jo ulkovaatteitakin. Kiva ilta siis tiedossa! Mies oli Idan kanssa luistelemassa, nyt alkaa jo sujua ja Ida pääsee yksinään eteenpäinkin. Ei siis kannata luovuttaa heti ekalla kerralla. Ida kyselee koko ajan missä mun sukset on, Ida menee mäkeen... mutta onko laskettelusuksia näin pienille? Se mäki mikä tuolla hirvensalossa on, on niin loiva et siitä voi noin pienikin jo tulla. Kaikenlisäks vanhemmalla ei tarvii olla suksia siinä mäessä, mä en osaa lasketella ja mies lautailee, eli ois vähän vaikea missään isossa mäessä opettaa tyttöä.



TiPi: Idalla on pakkaskeleille tummansini-keltainen Rukan haalari, tosi pirteän värinen! Ainoa huono et tossa on sitä keltasta melko paljon, esim. lahkeissa niin siitä keltasesta ei kaikki lika pesussa lähde.



Ulkona on pakkasta 10 astetta, Idalla oli sormet ihan jäässä tälläsellä ilmalla. Ei auta villalapaset kintaiden alla, nyt meillä on Lassien kintaat mut täytyy käydä ostamassa jotkut toiset. Onko ehdotuksia? Mitkä toimii viluisella? Lisäks Idalla jäätyy varpaatkin vaikka nyt on käytössä nahkaiset Tepsut karvavuorella...



Montakohan lasta mun pitäis synnyttää et olis noin nopea synnytys ku Hellillä? idasta kesto oli vajaat 21h ja poitsusta 17h... ponnistukset kyl molemmista nopeita ja varsinkin nyt jälkimmäisellä kerralla helppoakin.



löpinää, löpinää...

Petra, taas

Olen tosissani nyt innostunut miettimään sitä keittiön syvennystä. Ehkä joku senkki vois toimia siinä. Gallupoinkin nyt, että mikä on suosikkinne huonekalukaupoista? Vai onko sitä? Meillä aika paljon Askon rompetta, kirjahyllyt Ikean billyt.



Hellin tyttö oli muuten lähes täysin saman kokionen meidän pienen kanssa. Pituus sama, painoa taisi olla 3775g, vai olikohan 3750g. Hui, miten en edes muista enää:)



T: Ynis, hajamieli

Ihania vauvantuoksuisia hetkiä!!!!!



Toivoopi Leanna ja viisikko sekä rv 32+

Ah ja voih, aina vauvauutisia kuullessa alkaa fiilistelemään omia (nopeita) synnytyksiä...En varmaan uskaltaisi enää neljättä lasta tehdä, kun aina on puolta nopeammin menneet. Eli kun eka kesti vain 3 h, toinen 1,5 h ja kolmas sen 39 minuuttia. Sen logiikan mukaan neljännen synnytys kestäisi sen vajaa 20 minuuttia. Joo - ei kiitos!



T-P: Onnin haalari kuulostaa minustakin oikein kivalta. Minä en koskaan kenenkään lapsen vaatteiden kohdalla ollut oikein merkkiuskollinen, enkä ole raskinut kalleintakaan haalaria ottaa, vaikka se paras ja parhaimman näköinen olisi ollut. Hyvinhän nuo lapset ovat kasvaneet ja voineet vähän " huonomman merkkisissä" vaatteissa. Vaikka tiedän kyllä senkin, että köyhän ei kannattaisi ostaa halvinta.



T erottaa tytöt ja pojat, väreistä, kirjaimista tai numeroista sillä ei ole vielä hajuakaan.



Yniksen huonekalukauppaGee: minun isän paja on paras paja...eli olen " tilannut" isältäni kirjahyllyt, pienet hyllyt, yöpöydät, vaatekaapin ym. sellaista " pientä" , koska isäni on puuseppä ja arvostan paljon itsetehtyä. Niissä on tunnearvoa (olen siis myös tavaraan kiintyjä, enkä raaski heittää tavaraa pois, joten ymmärrän Kukkuu tuskasi!).



Mutta nyt pitää mennä iltahommiin, laittaa vaatteet kaikille valmiiksi ja niin pois päin, että selvitään aamulla kaikki oikeisiin paikkoihin ja vielä tarpeeksi ajoissa.



Voikaa hyvin!



Mimmu, T ja Neiti