Eronneet. Tuleeko teille tilanteita, että mietitte, että huh sitäkään ei tarvi enää tehdä, koska exä halusi?

Näin kesällä mietin ja varsinkin kun nyt on ollut niin lämmintä, että onneksi ei tarvitse enää osallistua exän maaseudulla olevan mökin "talkoisiin".  Talo ei ollut millään tavalla minun, vaan exä oli hankkinut se yhdessä toisen naisen kanssa ennen minun tapaamistani. Vihasin sitä taloa alusta alkaen. Ensin sielä näkyi exänsä juttuja joka paikassa, eikä se asia oikeastaan koskaan muuttunut. Työleiri oli sana, jolla sitä pystyi vain ajattelemaan, sillä oleminen sielä oli yhtä raatamista aamusta yöhön. Ulkona ei ollut ainuttakaan paikkaa, joka olisi tehty rentoutumiseen. Istua ei saanut tai edes seistä. Mies aloitti heti nalkuttamisen jos edes hetkeksi pysähtyi. Sääskien määrä oli sietämätön, koska paikka sijaitsi sika ja lehmätalouksien ympäröimänä. Paikka ei olut edes millään tavalla kaunis vaan todella miehisen kamala.  Pienintäkään lämmintä tunnetta ei nouse mieleen. Erosta on kohta 2 vuotta.