Koiranpentu tuli taloon, vanhempi koira murisi ja näykkäisi lasta eilen.
Meille tuli koiranpentu taloon muutama päivä sitten, ennestään 2v koira. Koira murisee ja haukkuu pennulle, tähän nyt oltiinkin ennestään varauduttu. Nuuskii myös ja heiluttaa häntää. Leikkivätkin myös. Eilen sitten olin sohvalla pennun kanssa, isompi koira oli sohvan toisessa päässä ihan rauhassa. 9v lapsi tuli siihen sitten ja hyökkäysmäisesti halas isompaa koiraa. Koira murahti ja näykkäisi lasta. Aiemmin ei ole näykkinyt. Murissut lähinnä jos hällä ollutj oku herkku ja lapsi mennyt siihen lähelle. Ei murise lapselle jos lapsi on minun kanssa sohvalla, ei myöskään jos sen ohi kuljetaan kun on syömässä, nukkumassa tms. Tosi kiltti tapaus, lapsi kouluttaa koiraa monesti herkun avulla, siis pyytää antamaan tassua jne. Tuon näykkäisyn jälkeen koira itse poistui tilasta ja meni vessaan nukkumaan.
Keskustelimme lapsen kanssa asiasta, että koiraa ei voi yhtäkkisesti mennä halailemaan ja siis ollaan kyllä käyty koiran kohtelua koskevat keskustelut kun koira tuli meille pentuna.
Itse ajattelen, että vanhempi koira on nyt stressaantunut kun uusi perheenjösen on tullut ja reagointikynnys oli alempana tuossa tilanteessa, mutta toki alitajunnassa on pelko että jos tapahtuu uudestaan tai jos tuosta etenee tms.
Kuulisin mielelläni kokemuksia ja kommentteja asiasta. Yksi mielipide oli lähipiiriltä, että koira pitäisi vääntää kenttään ja pitää niin kauan että alistuu, mutta koirakouluttajat kirjoittavat että vanhanaikaista tuollainen.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
"hyökkäysmäisesti halas koiraa..."
Mit vit??
Tämä. Onko koira otettu lumihiutaleen seuraksi? Koira on normaali, lapsi ei.
Vierailija kirjoitti:
"hyökkäysmäisesti halas koiraa..."
Mit vit??
Siis tarkoitin että äkillisesti syöksähti koiran kaulaan. Ei nyt aggressiivisesti hyökännyt halaamaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetukseen välittömästi, jos koira käy lapseen kiinni. Tai keneenkään. Vai odotellaanko että puree naaman irti?
Sinä se et tiedä koirista sitten YHTÄÄN MITÄÄN. Koiralla on oikeus murista ja jopa näykkäistä varoittaessaan, lapsen pitää oppia siihen, että koiraa ei häiritä ja tämä kaikki on vanhemman vastuulla. Koira ei ole mikään pehmolelu, joka yhden lajilleen normaalin vuorovaikutukseen kuuluvan asian tehdessään viedään piikille.
Suurin osa koirista on hankittu nimenomaan leluksi. Ihmisten omaksi viihdykkeeksi. Vai koiran itsensäkö vuoksi niitä tehtaillaan ja hankitaan? Ei, vaan ihmisen omasta itsekkyydestä. Koira on koira ja ihmisen alapuolella. Jos käy kiinni, niin se on piikille mars.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"hyökkäysmäisesti halas koiraa..."
Mit vit??
Siis tarkoitin että äkillisesti syöksähti koiran kaulaan. Ei nyt aggressiivisesti hyökännyt halaamaan.
Ap
Voi olla koiralle sama asia, älä nyt ala vähättelemään asiaa. Kakaraas sun pitää kouluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne koirat sohvalla teki??? Ihmiset istuu sohvalla ja koirille omat pedit. Koirat ei ole lapsia tai lapsen korvikkeita. Koiria ei päästetä sohville tai sängyille. Koirat eivät syö ruokapöydässä. Ja jos koira on pedillään, täytyy lapsille opettaa että silloin ei häiritä, halata tai kosketa.
Tätäkään ei olisi tapahtunut jos koirien kanssa olisi toimittu oikein. Ja tiedän että kaikki jotka inhimillistää koirat tulevat alapeukuttamaan tätä.
Olen täysin samaa mieltä. Tuo sohvalle ja sänkyyn tulemattomuus osoittaa koiralle arvojärjestyksen perheessä. Inhimillistäminen on oikeastaan pahinta, mitä koiralle voi tehdä. Poisoppiminen ei vanhemmiten sitten onnistukaan, jos kyllästyy koirankarvoihin sohvalla ja sängyssä.
Koiralla ruokarauha ja lepäämisrauha omassa pedissä ta
Koirankoulutusopas raikkaalta 60-luvulta. :D
Heh heh, tietyt asiat eivät vanhene koirankoulutuksessa. Itse en ala imuroimaan tiukkaan tarttuneita koiran karvoja sohvalta tai sängystä hiekkaa ja koiran karvoja. Ei koira siitä vahingoitu, jos ei pääse jompaankumpaan tai molempiin. Minulla on saksanpaimenkoira, joka aivan tyytyväisenä nukkuu ja lepää siinä huoneessa, missä minä kulloinkin olen. Näin olen toiminut kaikkien samanrotuisten koirieni kanssa. On hieman eri asia kouluttaa saksanpaimenkoiraurosta kuin perhoskoiraa, joka on niiiin suloinen, kun se näykkii täysin äkkiarvaamatta. Palveluskoira on tyytyväisin, kun tietää paikkansa eikä häilytä sallitun ja kielletyn välillä. Hulluksihan koiraparka tulee, kun joku on joskus sallittua ja joskus ei.
Aikuiselle koiralle ottaa aikaa pentu perheenjäseneksi. Oma 7v narttu murisi 2vkoa pennulle, kun tuli taloon. Mustasukkaisuutta, kenties? Huomio myös vanha koira, niin kyllä se lähtee siitä rullaamaan. Tämä näykkäsy saattoi, myös johtua siitä. Tsemppiä😊
Mitä tulee tuohon sohvalta väistämiseen, niin koiralle on ihan selkeä homma ymmärtää, että johonkin saa mennä, mutta sieltä pitää myös poistua käskystä tai muusta vihjeestä. Minulla on ollut vartioivia koiria yli 20 vuotta, ja yksikään ei ole kehittänyt mitään ongelmia tai epävarmuuksia siitä, että sohvalle ja sänkyyn saa pääsääntöisesti vapaasti tulla, ja joskus haluan, että ei tulla. Sama asia pätee esimerkiksi keittiöön, siellä saa olla ihan vapaasti, paitsi kun kokkaan tai ihmiset ruokailevat. Sama asia pätee kaikkeen muuhunkin: yleensä ihmisiä saa menna tervehtimään, mutta jos hän pelkää koiria, ohjaan koirat pois, ja ne eivät silloin enää mene lähelle. Ilmeisesti vanhanaikainen käsitys johdonmukaisuuden puutteesta on perustunut siihen, että koiraa rangaistaan satunnaisesti asiasta x, ja joskus ei. Tässä ei ole kyse siitä. Koira oppii aivan helposti, että tietyissä tilanteissa se voi olla jossain, ja käskystä (tai ihmisen tullessa liki) sen on väistettävä, eikä siihen liity mitään rankaisua tai noloa johtajuusmeininkiä. Koira tarvitsee minusta kuitenkin aina paikan, josta sitä ei ajeta pois, kuten oman pedin tai häkin. Jos meillä koirat haluavat ehdottomasti mennä nukkumaan tai omaan rauhaansa häiritsemättä, ne menevät sinne, eivätkä sohvalle tai sänkyyn.
Ihan järjetön tuo saamasi "neuvo". Eihän koira tajua ollenkaan, miksi se yhtäkkiä runnotaan maahan. Ei osaa yhdistää sitä tuohon tapahtuneeseen enää. Jos koiraa rankaisee, se pitää tehdä sillä hetkellä, kun koira tekee väärin. Jälkeen päin aiheuttaa vain hämmennystä ja epäluottamusta.
Tapaus oli lapsen syytä täysin sitä paitsi. Ja sinun on korkea aika takoa sen mukulasi kalloon, miten eläimiä kohdellaan. Huono on tilanne, jollei 9-vuotiaana vielä ymmärrä, ettei koiran kimppuun voi yks kaks puskista hyökätä. Onneksi koirallanne on sen verran luonnetta, että opettaa itse sitä kersaa, kun vanhemmistaan ei siihen ole ollut. Sitähän tuo näykkäisy nimittäin oli: koira koulutti lasta ihan samoin kuin kouluttaa uutta pentuakin. Ei se pennunkaan anna silmilleen hyppiä, vaan nappasee, jos leikki menee liian pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Olen täysin samaa mieltä. Tuo sohvalle ja sänkyyn tulemattomuus osoittaa koiralle arvojärjestyksen perheessä. Inhimillistäminen on oikeastaan pahinta, mitä koiralle voi tehdä. Poisoppiminen ei vanhemmiten sitten onnistukaan, jos kyllästyy koirankarvoihin sohvalla ja sängyssä.
Meillä on koirat "inhimillistetty" melkein niin pitkälle kuin voi, nukkuvat sängyssä, sohvilla ym. ym., mutta mitään auktoriteettiongelmaa ei silti ole. Jos ihminen haluaa istua sohvalle juuri siihen, missä koira on, koira tekee tilaa. Ja joskus toisin päin. Olen koko ajan elänyt sillä periaatteella, että tämä on myös koirien koti ja enimmäkseen olemme tasavertaisia laumanjäseniä. Silloin, jos koirat tekevät jotain vaarallista tai tuhoavat jotain (mitä ei pentuajan jälkeen ole tapahtunut) tai tappelevat keskenään niin, että jompikumpi saattaa saada kipeää, otan johtajan roolin ja laitan hölmöilylle pisteen. Yksi kunnon ärähdys yleensä riittää.
Oma rotu on vielä sellainen, jota pidetään yleisesti aika haastavana. On jääräpäinen, eikä miellyttämisenhalua juuri ole. Mutta nämä, niin kuin kaikki koirat, ovat fiksuja ja kunnioittavat sitä, joka kunnioittaa niitä. Koiralla on totta kai oltava rajat ihan jo sen oman turvallisuuden takia, mutta asenne, että koira pitäisi alistaa jonnekin kynnysmaton tasolle, että sen kanssa pärjää, on aivan naurettava.
Kun koira asuu ihmisten kanssa, ihmiset ovat sen lauma. Ja kyllä, laumassa on johtaja, mutta hänen ei tarvitse olla tyranni. Kunnioitus ja reiluus vievät ihan yhtä pitkälle koiran kuin ihmisenkin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"hyökkäysmäisesti halas koiraa..."
Mit vit??
Siis tarkoitin että äkillisesti syöksähti koiran kaulaan. Ei nyt aggressiivisesti hyökännyt halaamaan.
Ap
Jos huushollin aikuiset on tolloja, hankitaan koiria ja lapsia, niin luvassa on ongelmia.
Se joka käyttäytyi tässä normaalisti, oli koira.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsiperheisiin lemmikkejä!
Ei vaan lapset opetetaan olemaan eläinten kanssa. Ja muutenkin ihmistentavoille.
Joo, mutta käytännössä se on mahdotonta. Paitsi jokaisella palstalaisella on onneksi lapsia, jotka tottelevat aukottomasti jokaista käskyä ja sääntöä ja muistavat ne myös silloin, kun kukaan ei ole näkemässä.
Ei se kyllä ole ollenkaan mahdotonta, jos lapsi on täyspäinen ja myös vanhemmat täyspäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen täysin samaa mieltä. Tuo sohvalle ja sänkyyn tulemattomuus osoittaa koiralle arvojärjestyksen perheessä. Inhimillistäminen on oikeastaan pahinta, mitä koiralle voi tehdä. Poisoppiminen ei vanhemmiten sitten onnistukaan, jos kyllästyy koirankarvoihin sohvalla ja sängyssä.
Meillä on koirat "inhimillistetty" melkein niin pitkälle kuin voi, nukkuvat sängyssä, sohvilla ym. ym., mutta mitään auktoriteettiongelmaa ei silti ole. Jos ihminen haluaa istua sohvalle juuri siihen, missä koira on, koira tekee tilaa. Ja joskus toisin päin. Olen koko ajan elänyt sillä periaatteella, että tämä on myös koirien koti ja enimmäkseen olemme tasavertaisia laumanjäseniä. Silloin, jos koirat tekevät jotain vaarallista tai tuhoavat jotain (mitä ei pentuajan jälkeen ole tapahtunut) tai tappelevat keskenään niin, että jompikumpi saattaa saada kipeää, otan johtajan roolin ja
Tämäpä juuri. Kyllä koira lähtee sängystä kun se käsketään siitä pois esim kun vaihdetaan lakanat. Koira ei myöskään saisi mennä miehen puolelle makoilemaan, menee itsepäisesti silti, mutta lähtee kyllä kun käsketään pois. En tässä asiassa ole nähnyt ongelmaa. Sohvalla myös saa olla, koska näkee ulos siitä kun istuu käsinojalla. Saattaa siinä rauhassa pitkiäkin aikoja seurata mitä pihalla tapahtuu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Aikuiselle koiralle ottaa aikaa pentu perheenjäseneksi. Oma 7v narttu murisi 2vkoa pennulle, kun tuli taloon. Mustasukkaisuutta, kenties? Huomio myös vanha koira, niin kyllä se lähtee siitä rullaamaan. Tämä näykkäsy saattoi, myös johtua siitä. Tsemppiä😊
Kiitos tsempeistä :) Minusta hyvä merkki on se, että virittelee leikkiä tämän pienen kanssa ja menee itse selälleen makaamaan maahan ja pentu sitten siinä härvää ja leikkii tosi nätisti. Minun huomiohan se on josta on selkeästi mustasukkainen.
Ap
Tuollaiset lapset pois ja heti koiraperheestä
Tämän takia en tykkää koirista. Ne yhtäkkiä puree, murisee ja räksyttävät ilman syytä. Arvaamattomia. Koirat on perseestä.
Koira on lauman alin. Lapsiperheessä voi olla koira,jos ne lapset opetetaan miten koirien kanssa ollaan. Suuriosa koirista nimenomaan pitää lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiselle koiralle ottaa aikaa pentu perheenjäseneksi. Oma 7v narttu murisi 2vkoa pennulle, kun tuli taloon. Mustasukkaisuutta, kenties? Huomio myös vanha koira, niin kyllä se lähtee siitä rullaamaan. Tämä näykkäsy saattoi, myös johtua siitä. Tsemppiä😊
Kiitos tsempeistä :) Minusta hyvä merkki on se, että virittelee leikkiä tämän pienen kanssa ja menee itse selälleen makaamaan maahan ja pentu sitten siinä härvää ja leikkii tosi nätisti. Minun huomiohan se on josta on selkeästi mustasukkainen.
Ap
Koira mustasukkainen? En ole varma osaako koira olla mustasukkainen sillä tavalla kuin ihminen asian käsittää. Jos aikuinen koira kevyesti murahtaa pennulle, se saattaa myös vain opettaa koirakakaralle rajoja. Ja luultavasti stressaantuneena on näyttänyt sitä rajaa myös ihmislapselle. Kun ihmislapselta on rajat unohtuneet.
Vierailija kirjoitti:
Normaali koira ärähtää, ei näykkäse.
Tietyssä vaiheessa näykkäisee joka ei ole vaarallista, ihan samanlailla nuorempia koiria näykkäysee, ei mene iho rikki. Jos murina ei tehoa tai on kielletty murisemasta, koiralla ei jää vaihtoehtoa kun varoitus ei tehoa tai ei saa varoittaa, niin mitä jää jäljelle. Koiralle pitää myös antaa mahdollisuus siirtyä pois, ei mennä ykskaks halaamaan.
Itselläni arka koira, joka pelkää isoja koiria, eikä ole tottunut pieniin lapsiin, omat teini ikäisiä. Lenkillä usein tulee vastaan lauma koululaisia, jotka haluavat väkisin tulla silittämään tai isojen koirien omistajia, jotka ovat sitä mieltä, että siedätyshoito on hyväksi. Ehkä on, jos koira sitä mieltä. Mutta näissä tilanteissa, kun näen koirani olevani paniikissa, en pysty lupaamaan, etteikö näykkäisi. Tämä varmasti reaktio pelkotilanteeseen, koskaan näin ei ole tapahtunut..mutta mielummin ennalta ehkäisen, kun kadun myöhemmin.