Perheeni ei tee mitään ilman käskyjä

Niin. Kotityöt ovat äidin töitä, joissa muut voi auttaa, jos pyydetään. 80% totuus suomalaisissa perheissä.

En tehnyt itsekään lapsena. Kai siinä on joku et jos kerran ei oo pakko tehä (kun joku muu tekee) niin ei viitsi vaivautua. Mitä jos lopetat tekemästä, niin luulisi sen aiheuttavan jotain toimintaa?

Mieheni on samanlainen. Lapsia meillä ei ole. Kyllä se kauppaan menee jos minä en mene kun nälkä tulee, ja roskat voi viedä kun tulee täyteen, mutta mitään muuta ei oma-alotteisesti tee.

Mahdollisesti olet ajanut käskyttämiselläsi perheen tilanteeseen, jossa mitään ei uskalla tehdä ilman käskyä. Tästähän oli joku tutkimuskin joitakin vuosia sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Mahdollisesti olet ajanut käskyttämiselläsi perheen tilanteeseen, jossa mitään ei uskalla tehdä ilman käskyä. Tästähän oli joku tutkimuskin joitakin vuosia sitten. 

Kamalaa jos näin on :o en olisi aloittanut tätä käskyttämistä tietenkään, jos muutkin ymmärtäisi itse tehdä jotain. Harmittaa kun olo on huono siitä, että sanon voisitko viedä roskat tai viitsisitkö ripustaa pyykit . Tuntuu ärsyttävältä patistaa hommiin. Pelkään kuitenkin sitä, että jos en vaadi mitään niin pian oikeasti kukaan ei tee mitään edes asioista sanomalla. 

Kyllä meillä kaikki osaa käskyttää.

Ehkä olet saanut ne "autistiseen pelkolukkoon", eivätkä enää pysty tekemään mitään. Pelkäävät koska taas käsket, uupuvat ja eivät uskalla tehdä mitään? Ja kiirehdit jo itse tekemään paljon asioita, muut eivät pysy perässä. Entä jos olisi ohjeita kumppanillesi koska ja mitä SAA tehdä. Ja lapset eivät saisi olla komentelun kohde. Toki on eri asia sanoa aamupalalle, hammaspesulle jne. Lapsilta ei voi vielä vaatia kaikkea. Sinä olet aikuisena siivooja. Lelut voi lapset joskus keräillä. Kivasti sano että Nyt on hyvä ulkoilusää tms.

Viikonloppu aamuna mietin mitä kaikkea tänään pitää ehtiä tehdä, pestä pyykkiä, tehdä ruokaa, pihatyöt, pitäisi mennä kauppaan, viedä lapsi kaverisynttäreille. 

Sitten tajuan että hetkinen, eihän mun tarvitse kaikkea ehtiä. Meitähän on kaksi aikuista. 

Mutta eihän se toinen osallistu. Jossain vaiheessa päivää vihjaisen että lapsella alkaa tulla kohta nälkä, jos vaikka mies tekisi ruuan sillä aikaa kun minä teen jotain muita kotihommia. 

Jos minua ei yhtäkkiä olisi, miten mahtaisi pärjätä. 

Minun kotonani ja myös mummolassa, jossa oleskelimme pitkään kesäisin, oli minulle ja veljelle jaetut pikkuhommat joka päiväksi. Eivät olleet raskaita hommia eikä niitä ollut paljon, mutta odotettiin että ne tehtiin asiaan kuuluvalla tavalla, miten meille oli neuvottu tekemään. En muista mitään käskytystä ja varmaan se olisi minulle vastarannan kiiskille ollut vaikea tilanne. Eikö niitä kotitöitä voi organisoida vähän paremmin, ettei tarvitse miestä ja lapsia käskyttää. Nätisti pyytäminen auttamaan on jo aivan eri asia kuin käskyttäminen. 

Kun tekevät jotain, se on mielestäsi väärin. Selviävät vähemmillä haukuilla, kun odottavat käskyä. Itse asiassa mies ja lapset tekevät paljonkin, mutta sinä et sitä huomaa, koska olet niin keskittynyt valittamaan, kun kukaan ei tee mitään.

Vierailija kirjoitti:

Minun kotonani ja myös mummolassa, jossa oleskelimme pitkään kesäisin, oli minulle ja veljelle jaetut pikkuhommat joka päiväksi. Eivät olleet raskaita hommia eikä niitä ollut paljon, mutta odotettiin että ne tehtiin asiaan kuuluvalla tavalla, miten meille oli neuvottu tekemään. En muista mitään käskytystä ja varmaan se olisi minulle vastarannan kiiskille ollut vaikea tilanne. Eikö niitä kotitöitä voi organisoida vähän paremmin, ettei tarvitse miestä ja lapsia käskyttää. Nätisti pyytäminen auttamaan on jo aivan eri asia kuin käskyttäminen. 

Olen eri. Mietin, minkähän takia se kotitöiden organisointikin on jotain, mitä miehelle ei tule pieneen mieleenkään tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Minun kotonani ja myös mummolassa, jossa oleskelimme pitkään kesäisin, oli minulle ja veljelle jaetut pikkuhommat joka päiväksi. Eivät olleet raskaita hommia eikä niitä ollut paljon, mutta odotettiin että ne tehtiin asiaan kuuluvalla tavalla, miten meille oli neuvottu tekemään. En muista mitään käskytystä ja varmaan se olisi minulle vastarannan kiiskille ollut vaikea tilanne. Eikö niitä kotitöitä voi organisoida vähän paremmin, ettei tarvitse miestä ja lapsia käskyttää. Nätisti pyytäminen auttamaan on jo aivan eri asia kuin käskyttäminen. 

Miehet oppii käskyttämisen armeijassa siellä ei oikein muuten edes saa mitään tehdä. Parhaiten selviää kun jatkaa opittuja toimintatapoja.

Vierailija kirjoitti:

Viikonloppu aamuna mietin mitä kaikkea tänään pitää ehtiä tehdä, pestä pyykkiä, tehdä ruokaa, pihatyöt, pitäisi mennä kauppaan, viedä lapsi kaverisynttäreille. 

Sitten tajuan että hetkinen, eihän mun tarvitse kaikkea ehtiä. Meitähän on kaksi aikuista. 

Mutta eihän se toinen osallistu. Jossain vaiheessa päivää vihjaisen että lapsella alkaa tulla kohta nälkä, jos vaikka mies tekisi ruuan sillä aikaa kun minä teen jotain muita kotihommia. 

Jos minua ei yhtäkkiä olisi, miten mahtaisi pärjätä. 

Vihjailu käy kaikille ennen pitkää raskaaksi. Suorat pyynnöt tai kehotukset rasittaa vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun kotonani ja myös mummolassa, jossa oleskelimme pitkään kesäisin, oli minulle ja veljelle jaetut pikkuhommat joka päiväksi. Eivät olleet raskaita hommia eikä niitä ollut paljon, mutta odotettiin että ne tehtiin asiaan kuuluvalla tavalla, miten meille oli neuvottu tekemään. En muista mitään käskytystä ja varmaan se olisi minulle vastarannan kiiskille ollut vaikea tilanne. Eikö niitä kotitöitä voi organisoida vähän paremmin, ettei tarvitse miestä ja lapsia käskyttää. Nätisti pyytäminen auttamaan on jo aivan eri asia kuin käskyttäminen. 

Olen eri. Mietin, minkähän takia se kotitöiden organisointikin on jotain, mitä miehelle ei tule pieneen mieleenkään tehdä. 

Koska kun mies tekee jotain, niin nainen ilmoittaa, että ihan väärin. Mies huomaa, että juusto on lopussa ja ostaa uutta tilalle. Nainen napsahtaa: miksi tätä toit, olisi pitänyt tuoda toista laatua, tätä oli viimeksi. Mies ihmettelee, miksi ei saisi syödä juustoa, josta pitää. Mies laittaa pyykit koneeseen, nainen suuttuu: miksi peset tummia vaatteita, olisi pitänyt pestä vaaleita. Mies ei ymmärrä, mitä eroa siinä on, eikö olennaisempaa ole pestä täysi koneellinen. JNE

Ei selvinnyt minkäikäisiä lapset ovat. Käskyn sijaan voisi sopia asiat erikseen, jos lelut kerätään tai sänkyyn peite, jos vieras tulee. Lapsi ei ole keittiöpiika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun kotonani ja myös mummolassa, jossa oleskelimme pitkään kesäisin, oli minulle ja veljelle jaetut pikkuhommat joka päiväksi. Eivät olleet raskaita hommia eikä niitä ollut paljon, mutta odotettiin että ne tehtiin asiaan kuuluvalla tavalla, miten meille oli neuvottu tekemään. En muista mitään käskytystä ja varmaan se olisi minulle vastarannan kiiskille ollut vaikea tilanne. Eikö niitä kotitöitä voi organisoida vähän paremmin, ettei tarvitse miestä ja lapsia käskyttää. Nätisti pyytäminen auttamaan on jo aivan eri asia kuin käskyttäminen. 

Olen eri. Mietin, minkähän takia se kotitöiden organisointikin on jotain, mitä miehelle ei tule pieneen mieleenkään tehdä. 

Koska kun mies tekee jotain, niin nainen ilmoittaa, että ihan väärin. Mies huomaa, että juusto on lopussa ja ostaa uutta t

Sulla on sitten ihan erilainen kokemus kuin mulla. Mikään määrä kaunista puhetta ja kiitosta ei saanut mies-eksääni ylös sohvasta tekemään omaa osaansa päivittäisistä hommista. Seuraava tehköön oma-aloitteisesti osuutensa tai asukoon muualla kuin minun luonani.

Ongelma on se mies, lasten isä, joka ei näytä esimerkkiä eikä vastuuta lapsia myös tekemään. Katsovat, koska isä ei tee,niin ei heidänkään tarvitse. Usko minua, pistä se isä älyämään tilanne ja ottamaan vastuuta. Miehet ovat juuri tuollaisia, menevät siitä mistä aita on matalin, jos ei määrää ja pakota. Harvassa on sellaisia, jotka oma-aloitteisesti tekevät ja auttavat, aina on tekosyitä jättää tekemättä. Seuraava sukupolvi katselee vierestä ja tekevät juuri samoin. 

Vierailija kirjoitti:

Mahdollisesti olet ajanut käskyttämiselläsi perheen tilanteeseen, jossa mitään ei uskalla tehdä ilman käskyä. Tästähän oli joku tutkimuskin joitakin vuosia sitten. 

Höpö höpö. Tässä taas tekosyitä miesreppanoiden puolesta. Aikuisen miehen pitää tajuta itse mitä kuuluu tehdä ja kysyä mitä voisi tehdä ja miten. Mutta kun ollaan niin miestä, että " minähän en kysele". Nämä on niitä äitinsä paapomia pikkupoikia, joita äidit ovat passanneet ja vaimo saa tehdä nyt saman. 

Vierailija kirjoitti:

Minun kotonani ja myös mummolassa, jossa oleskelimme pitkään kesäisin, oli minulle ja veljelle jaetut pikkuhommat joka päiväksi. Eivät olleet raskaita hommia eikä niitä ollut paljon, mutta odotettiin että ne tehtiin asiaan kuuluvalla tavalla, miten meille oli neuvottu tekemään. En muista mitään käskytystä ja varmaan se olisi minulle vastarannan kiiskille ollut vaikea tilanne. Eikö niitä kotitöitä voi organisoida vähän paremmin, ettei tarvitse miestä ja lapsia käskyttää. Nätisti pyytäminen auttamaan on jo aivan eri asia kuin käskyttäminen. 

Miksi pitää aina pyytää, miksi ei vaan tehdä apuna, oma-aloitteisesti.

Joskus ei auta todellakaan mikään muu kuin jääkaapin seinään laitettu kotityövuorolista, ja se voi tuntua naurettavalta ensin, mutta se toimii erittäin hyvin jos äiti sanoo, ettei kestä perhettään enää. Tämä tietysti tarkoittaa, että äiti vetää koko jutun johdonmukaisesti läpi. Oletko siihen valmis? Vai onko sinulla joku vanhanaikainen roolikuva kuitenkin takaraivossasi siitä, että sinun olisi muka pitänyt tehdä enemmän. . .