Miksei räväkät sosiaaliset naiset yleensä hyväksy hiljaista ja ujoa naista kaveripiiriinsä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Räväkät naiset yleensä kiusaa meitä. Ovat kai kateellisia :-)

T. Hiljainen  kaunis nainen

Myönnän, että joskus joku harmaavarpunen on jäänyt huomaamatta kun tekee itsensä niin näkymättömäksi. Kiusannut en ole koskaan, mutta mistä sitä tietää mistä kaikesta nämä hauraat ihmiset milloinkin loukkaantuvat, mutta asiaa ei tietenkään voi sanoa ääneen vaan ulistaan internetissä anonyyminä. Aika säälittävää.

Sosiaalisia ihmisiä saa kyllä haukkua ties millaisiksi. Ei oikeastaan edes kiinnosta, kun kun on paljon kavereita, harrastuksia, puoliso ja sisältöä elämässä. En oikein tiedä, mistä hiljaiselle ihmiselle pitäisi olla kateellinen?

Enpä tiedä, mutta aika moni näyttäisi olevan juuri kateellinen. Yleensä se kiusaaja on aina joku 30kg painavempi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi?

Se voisi antaa vaikka vinkkejä miten olla itsevarmempi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Räväkät naiset yleensä kiusaa meitä. Ovat kai kateellisia :-)

T. Hiljainen  kaunis nainen

Myönnän, että joskus joku harmaavarpunen on jäänyt huomaamatta kun tekee itsensä niin näkymättömäksi. Kiusannut en ole koskaan, mutta mistä sitä tietää mistä kaikesta nämä hauraat ihmiset milloinkin loukkaantuvat, mutta asiaa ei tietenkään voi sanoa ääneen vaan ulistaan internetissä anonyyminä. Aika säälittävää.

Sosiaalisia ihmisiä saa kyllä haukkua ties millaisiksi. Ei oikeastaan edes kiinnosta, kun kun on paljon kavereita, harrastuksia, puoliso ja sisältöä elämässä. En oikein tiedä, mistä hiljaiselle ihmiselle pitäisi olla kateellinen?

 

No aika katkeralta kuulostat? 

No minä en ainakaan ole täällä itkemässä miksi seurani ei kelpaa :D Uikuttakaa te ulkopuoelle jääneet keskenänne ihan rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Räväkät naiset yleensä kiusaa meitä. Ovat kai kateellisia :-)

T. Hiljainen  kaunis nainen

Myönnän, että joskus joku harmaavarpunen on jäänyt huomaamatta kun tekee itsensä niin näkymättömäksi. Kiusannut en ole koskaan, mutta mistä sitä tietää mistä kaikesta nämä hauraat ihmiset milloinkin loukkaantuvat, mutta asiaa ei tietenkään voi sanoa ääneen vaan ulistaan internetissä anonyyminä. Aika säälittävää.

Sosiaalisia ihmisiä saa kyllä haukkua ties millaisiksi. Ei oikeastaan edes kiinnosta, kun kun on paljon kavereita, harrastuksia, puoliso ja sisältöä elämässä. En oikein tiedä, mistä hiljaiselle ihmiselle pitäisi olla kateellinen?

 

No aika katkeralta kuulostat? 

No minä e

Eihän täällä kukaan ole uikuttanut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ujot ja hiljaiset ovat usein tylsää seuraa. Miksi ujo ja hiljainen ei etsi seuraa ihmisistä samalla temperamentilla? Ei kaikkien kanssa tarvitse olla kaveri.

Mikä tee tylsäN?

Seuraavaksi varmaan kysyt, miten kuivuvan maalin katseleminen on tylsää. 

Lika barn leka bäst.

Vierailija kirjoitti:

Räväkkä Selma 56v mymmelikaapuineen, puuhelmineen ja punaisine silmälaseineen ei siedä toista naishenkilöä joka on sinut itsensä kanssa.

Ujo ei ole koskaan sinut itsensä kanssa, hiljainen voi olla.

Olen megahissukka ja kaikki ihmiset elämässäni ovat juuri sen takia todella räväköitä, sosiaalisia ja itsevarmoja. Ihmisiä, jotka helposti ystävystyvät sellaisenkin kanssa, jolta ei aluksi saa lähestulkoon mitään vastakaikua.

En edes tiedä miten ystävystyisin toisen ujon kanssa, kun kumpikaan ei johda keskustelua, ehdota tapaamisia, eikä kumpikaan saa toiselta merkkejä kiinnostuksesta.

Mulla ainakin parin vuoden yksinäisyyden jälkeen löytyi kaveriks sellainen ihan mun vastakohta. Olin itse alussa ihan varautunut ja hiljainen, mutta se ei häntä haitannut, hän oli kaikkien kaveri ja häntä kiinnosti vain se, että jaksoin kuunnella häntä ja olla hänen kanssaan. Minun jutut ei paljon kiinnostanut, sillä kun jostain aloin avautumaan, niin pian saikin kuunnella vaan hänen pitkää tarinaansa jostain ihan muusta.

Itse en puhu koskaan räväköiden seurassa mitään. Sitten hihittelin ittekseni kun heille tulee vaivaantunut olo.

Kelpaa kyllä kassien kantajaksi, sparraajaksi ja henkilökohtaiseksi avustajaksi.

Olen juuri tuollainen hissukka harmaa varpunen

Paras ystäväni taas on hyvinkin räväkkä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska räväkkä ja sosiaalinen voi olla sellainen ihminen, joka ei osaa kuunnella muita. Jos joku ei ole yhtä kova räpätäti, niin he ovat hämmentyneitä eivätkä osaa olla hiljaisemman seurassa. Tosin jotkut räväkät ja sosiaaliset ihmiset osaavat myös kuunnella, mutta ei todellakaan kaikki.

 

Eikö tuommoinen räväkkä haluaisi auttaa ujoa tyttöä? Vähänkuin olisi sille isosisko...?

En oikeastaan. Jos on aikuinen ihminen, ei ole velvollisuuteni huolehtia hänen ujoudestaan. Olen energinen, enkä jaksa hirveän hiljaisia tyyppejä.

En kyllä edes haluaisi olla minkään yltiösosiaalisen ja räväkän naisen kaveri. Ei pahalla, mutta en näe, että sellainen kaveruus toimisi.

introvertti

Ei kaikki ole niin mustavalkoista. Minäkin olen melko ujo mutta sopivassa seurassa räväkkä. En ole myöskään introvertti, vaan enemmänkin ambivertti. Minulla on ollut ja on kavereina sekä hiljaisempia että räväköitä naisia, aina biletytöistä lähtien. Seurani on kyllä kelvannut naisille melko lailla laidasta laitaan. 

En jaksa räväköitä energiansyöjiä, vievät hapen muilta. En ala huutamaan kilpaa. Kaipaan vuorovaikutteisia suhteita,  en päällepäsmäröimtiä.

Onhan noilla äänekkäillä aina siipiveikot, myötäilijät, sopeutujat ja ihailijat. Ei sovi niille, kellä omiakin mielipiteitä.

Ketä kiinnostaa paljonmeluatyhjästä-naiset? Parempi vältellä moisiä räpätätejä.

Vierailija kirjoitti:

Olen megahissukka ja kaikki ihmiset elämässäni ovat juuri sen takia todella räväköitä, sosiaalisia ja itsevarmoja. Ihmisiä, jotka helposti ystävystyvät sellaisenkin kanssa, jolta ei aluksi saa lähestulkoon mitään vastakaikua.

En edes tiedä miten ystävystyisin toisen ujon kanssa, kun kumpikaan ei johda keskustelua, ehdota tapaamisia, eikä kumpikaan saa toiselta merkkejä kiinnostuksesta.

Ujo ei välttämättä ole niin ujo toisen ujon seurassa. Olen ujo ja minun on aina ollut paljon helpompaa keskustella kaltaiseni kanssa, koska silloin saa helposti suunvuoron eikä tule sellaista oloa että toinen suhtautuu minuun negatiivisesti arvostellen. Suulaamman ihmisen kanssa menen yleensä täysin lukkoon. Suurin osa kaverisuhteistani onkin ollut ujojen kanssa.

Liian erilaiset temperamentit erottavat. Toisaalta jos muut osa-alueet osuvat kohdilleen (huumorintaju, arvomaailma jne.) niin silloin vastakohdat voivat täydentää toisiaan. Melko harva on yksiulotteinen yhden nuotin ihminen mutta joskus ihminen jämähtää johonkin tiettyyn rooliin/käytösmalliin eikä siksi osaa luovia erilaisten ihmisten seurassa.

Olen näiden kahden välimalli: suhteellisen avoin ja helposti ihmisin tutustuva mutta kuitenkin rauhallinen enkä mikään räväkkä revittelijä (paitsi aivan samanhenkisimpien ihmisten kanssa). On totta, että joiltain äärimmäisen rempseiltä ja ulospäinsuuntautuneilta tyypeiltä puuttuu tilannetajua ja heidän sosiaaliset taitonsa rajoittuvat vain omanhenkisten kanssa seurusteluun. Toisaalta jotkut hiljaisina ja ujoina pidetyt voivat katsoa ikävästi nenänvarttaan pitkin luonnostaan sosiaalisia ja nopeasti uusia tuttavuuksia solmivia ihmisiä. Ikään kuin sosiaalisuus tekisi ihmisestä automaattisesti pinnallisen ja tympeän. Tosin tässä tapauksessa syy ei todellakaan liene ujoudessa ja hiljaisuudessa sinänsä vaan näiden ihmisten vääristyneissä ajatusmalleissa ja omissa ennakkoluuloissa.

Vierailija kirjoitti:

Ujot ja hiljaiset ovat usein tylsää seuraa. Miksi ujo ja hiljainen ei etsi seuraa ihmisistä samalla temperamentilla? Ei kaikkien kanssa tarvitse olla kaveri.

Tämä! Eikä sillä väliä, onko mies vai nainen, tylsiä ja pitkäveteisiä silti. Meillä kaveripiirissä juttu hyvin lennokasta, mainitsemasi kaltaiset ihmiset eivät anna tilanteisiin mitään, päinvastoin.